Missä asemassa torpparit olivat 1910-luvulla?

Kysytkin sa*tana!

Tuolloin oli Suomessa nälänhätää. Myös torppareilla. Perheitä ja lapsia oikeasti kuoli. Siitä oli keskiluokkaisuus todella kaukana.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/nalkamaan-sydamessa-lapset-jaa…

Täysin isännän tahdon varassa. Oli torppareita, joilla oli asiat suhteellisen hyvin ja oli torppareita, jotka olivat lähestulkoon orjia, ja paljon siltä väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Täysin isännän tahdon varassa. Oli torppareita, joilla oli asiat suhteellisen hyvin ja oli torppareita, jotka olivat lähestulkoon orjia, ja paljon siltä väliltä.

Eli kun papp-, äh, isäntä tuli ehdottamaan että torppari suostuisi tekemään yhden taksvärkkipäivän lisää niin oliko realistinen mahdollisuus kieltäytyä?

Kyllähän niitä vieläkin huonommassa asemassa olevia oli, mutta ei torppareillakaan hyvin mennyt. Tilalliset saattoivat aika mielivaltaisesti kiristää vuokraehtoja, ottaa torpparin työllä ja vaivalla raivaamia peltoja omaan käyttöönsä tai jopa häätää torpparin talostaan, jonka tämä on itse rakentanut.

"Torppareiden määrän voimakas kasvu, torppien perustamisen vaikeutuminen, sekä metsien arvon nousu nostivat torpparikysymyksen merkittäväksi yhteiskunnalliseksi kiistaksi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Torpparisopimuksen ehdot ja vaadittu vuokra, taksvärkki, saattoivat olla torpparille kohtuuttomat. Osa vuokrasuhteista perustui ainoastaan suullisiin sopimuksiin, jolloin sopimusehtoja saatettiin kiristää kesken kauden. Torpparilla ei välttämättä ollut minkäänlaista irtisanomissuojaa vuokranantajan häätöä vastaan. Kun torpista oli kysyntää enemmän kuin tarjontaa ja kun vaatimus päivätöistä muutoinkin kasvoi, se johti sopimusehtojen kiristymiseen ja tätä kautta torpparien tyytymättömyyden ilmaisuihin jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. 1900-luvun ensimmäisinä vuosina Suomessa nähtiin lukuisia torpparilakkoja. Kuuluisiksi muodostuivat Laukon kartanon häädöt vuonna 1907."

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Torppari

Sitä paitsi torppareilla ei ollut kunnissa sananvaltaa, koska äänioikeus oli kunnallisvaaleissa rajattu itsellisille tilallisille ja yrittäjille. Eli niin uskomatonta kuin se onkin, torpparit, palkkatyöläiset - ja naimisissa olevat naiset - saivat kunnallisvaaleissa äänioikeuden vasta 1920, ja paikallisdemokratian puuttuminen oli itse asiassa aika tärkeä tekijä kansalaissodan syttymisessä!

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_%C3%A4%C3%A4nioikeuden_historia

Vierailija kirjoitti:

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Siis torpparit nimenomaan olivat tilattomia, kuten lampuodit ja mäkitupalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Siis torpparit nimenomaan olivat tilattomia, kuten lampuodit ja mäkitupalaiset.

Kummalla meistä on termistö hakusessa? Torppareilla ja lampuodeilla oli peltoa mitä viljellä. Tilattomat olivat esimerkiksi rengit ja loiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Siis torpparit nimenomaan olivat tilattomia, kuten lampuodit ja mäkitupalaiset.

Kummalla meistä on termistö hakusessa? Torppareilla ja lampuodeilla oli peltoa mitä viljellä. Tilattomat olivat esimerkiksi rengit ja loiset.

Tilattomat olivat nimenomaan niitä jotka eivät OMISTANEET maataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Siis torpparit nimenomaan olivat tilattomia, kuten lampuodit ja mäkitupalaiset.

Kummalla meistä on termistö hakusessa? Torppareilla ja lampuodeilla oli peltoa mitä viljellä. Tilattomat olivat esimerkiksi rengit ja loiset.

Tilattomat olivat nimenomaan niitä jotka eivät OMISTANEET maataan.

Sotken tilattomat ja maattomat. Pahoittelut siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysin isännän tahdon varassa. Oli torppareita, joilla oli asiat suhteellisen hyvin ja oli torppareita, jotka olivat lähestulkoon orjia, ja paljon siltä väliltä.

Eli kun papp-, äh, isäntä tuli ehdottamaan että torppari suostuisi tekemään yhden taksvärkkipäivän lisää niin oliko realistinen mahdollisuus kieltäytyä?

Ei tietenkään ollut mahdollisuutta kieltäytyä. Kaikki isännät eivät kuitenkaan kiristäneet jatkuvasti vuokraehtoja, vaan pysyivät kerran sovitussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Siis torpparit nimenomaan olivat tilattomia, kuten lampuodit ja mäkitupalaiset.

Kummalla meistä on termistö hakusessa? Torppareilla ja lampuodeilla oli peltoa mitä viljellä. Tilattomat olivat esimerkiksi rengit ja loiset.

Tilattomat olivat nimenomaan niitä jotka eivät OMISTANEET maataan.

Sotken tilattomat ja maattomat. Pahoittelut siitä.

"Suomi oli ennen vuotta 1906 sääty-yhteiskunta, jossa vain osalla väestöstä oli äänioikeus. Äänioikeutettuja säätyjä olivat aatelisto, papisto, porvaristo ja manttaaliin pantua maata omistavat talonpojat. Säädyistä vain talonpojat ja porvarit maksoivat veroja.

Tilattomaan, eli äänioikeutta vailla olevaan, maaseutuväestöön kuuluivat muuan muassa maanviljelystä harjoittavat vuokratilalliset eli torpparit sekä mäkitupalaiset, itselliset, piiat ja rengit, muonamiehet ja loiset."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Siis torpparit nimenomaan olivat tilattomia, kuten lampuodit ja mäkitupalaiset.

Kummalla meistä on termistö hakusessa? Torppareilla ja lampuodeilla oli peltoa mitä viljellä. Tilattomat olivat esimerkiksi rengit ja loiset.

Tilattomat olivat nimenomaan niitä jotka eivät OMISTANEET maataan.

Kyllä. Esim. lampuoti on saattanut viljellä suurtakin tilaa, esim. sotilasvirkataloa tai kartanoa. Sotilasvirkatalot oli kyllä oma luku sinänsä, ne oli vain palkan lisä sotilaalle, valtion omistuksessa. 

Torppareilla oli maatila vuokralla, vuokra maksettiin työllä. Sitä työtä ei ollut viitenä päivänä viikossa,tavallisin torpparisopimus oli 2 viikkoa kylvön aikaan, 2 viikkoa heinänteossa ja 2 viikkoa puintiaikaan. Muu aika oli torpparin omaa eli sai viljellä maitaan ja usein raivata jopa lisää.

Nyky-yhteiskunnassa torppari olisi keskiluokkaa. Monessa torpassa oli renkejä ja piikoja, ei ne mitään Pohjantähden surkeita loukkoja olleet.

Tulevaisuuden ituhippiyhteiskunnassa kaikki ovat maaorjia. Mitään ei saa omistaa ja työllä saa juuri ja juuri kylmän, pienen luukun ja minimiateriat. 

Osa torpista oli lohkottu taloista tyttären osana. Tällöin niillä saattoi mennä erittäin hyvinkin. Suurta osaa viljeltiin ihan vuokralaisena. Tilanpito oli epävarmaa ja monesti vuokraehdot olivat todella kovia ottaen huomioon, että oma elatus piti siitä huonosti tuottavasta maataloudesta tienata myös. Suomalainen maatalous oli tuohon aikaan erittäin takapajuista verrattuna muuhun Eurooppaan.

Vielä 70 luvun alussa oli vanhoja päiväläisiä ja lentojätkiä jotka kiersi vielä talosta taloon vaikka jo hiukan eläkettäkin?Jotkin Koskelan suvun tarinat kyllä hyvin fiktiota joita kyllä monen on kyllä helppo uskoa koskettavana?

Vierailija kirjoitti:

Torppareilla oli maatila vuokralla, vuokra maksettiin työllä. Sitä työtä ei ollut viitenä päivänä viikossa,tavallisin torpparisopimus oli 2 viikkoa kylvön aikaan, 2 viikkoa heinänteossa ja 2 viikkoa puintiaikaan. Muu aika oli torpparin omaa eli sai viljellä maitaan ja usein raivata jopa lisää.

Nyky-yhteiskunnassa torppari olisi keskiluokkaa. Monessa torpassa oli renkejä ja piikoja, ei ne mitään Pohjantähden surkeita loukkoja olleet.

Jos olisit tarkasti lukenut/katsonut Pohjantähden, niin olisit huomannut, että siinäkin torppia oli monenlaisia. Oli hyvinpidettyjä ja kehittyviä kuten Koskeloiden ja Kivivuorten torpat (selkeästi tulevaa keskiluokkaa, suvussa ammattimiehiä ja kansanedustaja ja lapsenlapset korkeakoulutettuja), sitten vähän kehnommin pidettyjä, ja usein kehnoon pitoon oli enemmän omistajissa kuin torppareissa. Siihen päälle vielä mäkitupalaiset ja loiset, joiden olot eivät hääppöiset olleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Torppareilla oli maatila vuokralla, vuokra maksettiin työllä. Sitä työtä ei ollut viitenä päivänä viikossa,tavallisin torpparisopimus oli 2 viikkoa kylvön aikaan, 2 viikkoa heinänteossa ja 2 viikkoa puintiaikaan. Muu aika oli torpparin omaa eli sai viljellä maitaan ja usein raivata jopa lisää.

Nyky-yhteiskunnassa torppari olisi keskiluokkaa. Monessa torpassa oli renkejä ja piikoja, ei ne mitään Pohjantähden surkeita loukkoja olleet.

Jos olisit tarkasti lukenut/katsonut Pohjantähden, niin olisit huomannut, että siinäkin torppia oli monenlaisia. Oli hyvinpidettyjä ja kehittyviä kuten Koskeloiden ja Kivivuorten torpat (selkeästi tulevaa keskiluokkaa, suvussa ammattimiehiä ja kansanedustaja ja lapsenlapset korkeakoulutettuja), sitten vähän kehnommin pidettyjä, ja usein kehnoon pitoon oli enemmän omistajissa kuin torppareissa. Siihen päälle vielä mäkitupalaiset ja loiset, joiden olot eivät hääppöiset olleet.

Niin mutta noissa kirjoissa ei käsitellä maatonta väestöä juuri lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Missä asemassa torpparit olivat 1910-luvulla?

Suomalaista formulaselostajaa mukaillen hyvissä takaa-ajo asemissa tarkkailemassa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehdistä saa toisinaan lukea että ne oli todella alistettuja ja toisinaan että ne oli enemmän maaseudun keskiluokkaa. Alueellisia eroja taisi myös olla. Jokatapauksessa tilattomat taisivat muodostaa todellisen köyhälistön.

Siis torpparit nimenomaan olivat tilattomia, kuten lampuodit ja mäkitupalaiset.

Kummalla meistä on termistö hakusessa? Torppareilla ja lampuodeilla oli peltoa mitä viljellä. Tilattomat olivat esimerkiksi rengit ja loiset.

Tilattomat olivat nimenomaan niitä jotka eivät OMISTANEET maataan.

Olet väärässä. Torppareita ei laskettu tilattomiksi, vaikka olivatkin vuokraviljelijöitä.

5