Lue keskustelun säännöt.
Mies ei tiedä, mitä haluaa suhteeltamme
Kuurankukka
28.12.2018 |
Kokematon (ja hiukan epätoivoinenkin) nainen täällä pohtimassa, moi. Olen seurustellut erään miehen kanssa puoli vuotta. Meillä menee muuten mukavasti mutta mies on tuonut esille epävarmuutta vakavampaan suhteeseen siirtymisestä (vaikka tutustuessamme kertoi haluavansa vakavan suhteen). Olen tuonut esille, että olen vakavassa mielessä kiinnostunut hänestä ja että odotan suhteemme tulevaisuudelta enemmän kuin pelkästään ajoittaista hengailua ja päivittäistä viestittelyä. Mies ei kuitenkaan tiedä, mitä haluaa minusta ja suhteeltamme. Ajatus suhteen vakavoitumisesta kuulemma hiukan jännittää ja jopa ahdistaa häntä, mutta hän ei kuitenkaan haluaisi luopua minusta.
En tiedä, mitä tehdä. Miehen epävarmuus on tehnyt minustakin epävarman, ja minun on vaikea nähdä mitään potentiaalia suhteessamme. Olen harkinnut eroa useampaan kertaan. Samaan aikaan kuitenkin aavistan, että eroaminen todennäköisesti sattuisi mieheen todella paljon, enkä tiedä, kuinka hän selviäisi asiasta.
Olemme molemmat melko kokemattomia seurusteluasioissa mutta ikää löytyy molemmilta yli 30 vuotta.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on jo hääpäivä mietittynä ja lasten nimet päätettynä?
Puolessa vuodessa nyt ei edes opi tuntemaan toista kunnolla.
Aloittaja on läheisriippuvainen takertuja.
Lähinnä haluaisin tietää, näkeekö mies suhteessa potentiaalia johonkin vakavampaan vai ei. Eli suomeksi sanottuna: onko hän lähinnä kiinnostunut seksistä ja hauskanpidosta vai haluaako kunnollisen parisuhteen. Kyllä tämän yleensä pystyy kertomaan jo puolessa vuodessa. Tai jos ei pysty, niin sitten on kyllä melko hukassa omien tunteiden ja tarpeiden suhteen, mikä on sekin melko hälyyttävä merkki.
- ap
Myös sinussa on monta vakavaa varoitusmerkkiä.
Vähättelet miehen ajatuksia, tunteita ja pohdintaa.
Puolessa vuodessa ei todellakaan opi tuntemaan toista
Fakta on se, että ihastuminen/rakastuminen tapahtuu melko pian, jos on tapahtuakseen. Ja jos näin tapahtuu, sitä haluaa ehdottomasti jatkaa suhdetta ja toiseen tutustumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalla on jo hääpäivä mietittynä ja lasten nimet päätettynä?
Puolessa vuodessa nyt ei edes opi tuntemaan toista kunnolla.
Aloittaja on läheisriippuvainen takertuja.
Lähinnä haluaisin tietää, näkeekö mies suhteessa potentiaalia johonkin vakavampaan vai ei. Eli suomeksi sanottuna: onko hän lähinnä kiinnostunut seksistä ja hauskanpidosta vai haluaako kunnollisen parisuhteen. Kyllä tämän yleensä pystyy kertomaan jo puolessa vuodessa. Tai jos ei pysty, niin sitten on kyllä melko hukassa omien tunteiden ja tarpeiden suhteen, mikä on sekin melko hälyyttävä merkki.
- ap
Myös sinussa on monta vakavaa varoitusmerkkiä.
Vähättelet miehen ajatuksia, tunteita ja pohdintaa.
Puolessa vuodessa ei todellakaan opi tuntemaan toista
Fakta on se, että ihastuminen/rakastuminen tapahtuu melko pian, jos on tapahtuakseen. Ja jos näin tapahtuu, sitä haluaa ehdottomasti jatkaa suhdetta ja toiseen tutustumista.
Suhdetta voi jatkaa myös ilman aloittajan vainoharhaista pakottamista tiettyyn muottiin.
Ehkä tosiaan on parempi että ap jättää miehen. Miehelle parempi niin.
Voi luoja teitä prinsessaharhailijoita
KirkkoSisko kirjoitti:
Parisuhteessa on kysymys vapaaehtoisesta sitoutumisesta, jonka jokainen päättää itse. Toinen osapuoli ei koskaan yksinään voi päättää, että nyt me seurustellaan, vaan ei ja ehkä ovat vahvempia kuin kyllä. Nyt kumppanisi ehkä on voitolla.
Mitä sinä voit tehdä? Voit miettiä itse tykönäsi, haluatko yrittää sitoutua vai irrotatko. Joitakuita auttaa tietty aikaraja että sovitaan xxx päivä jolloin tästä keskustellaan, sitä ennen ei. Ja silloin jos toisella ei ole sanottavana kuin ehkä, se on jo ein sanomista. Jatkuvasti ei voi vain arpoa, ja jättää tilanteita auki, jokin valinta on tehtävä. Jos ei tee valintaa, sekin on valinta, siis sen puolesta ettei suhde jatku.
Mitä luulet, auttaisiko aikaraja teitä? Jos ei, voit pitää perusteellisen keskustelun silloin kun itse tarvitset vastauksen
Kiitos, olen harkinnut jotain samankaltaista itsekin. Aikarajaa siis.
En tiedä, tuliko aloitusviestistäni kuva, että yritän puskea miestä väkisin suhteeseen. Lähinnä ihmettelen sitä, kuinka mies voi olla noin epävarma vielä puolen vuoden seurustelun jälkeen.
- ap
Vierailija kirjoitti:
KirkkoSisko kirjoitti:
Parisuhteessa on kysymys vapaaehtoisesta sitoutumisesta, jonka jokainen päättää itse. Toinen osapuoli ei koskaan yksinään voi päättää, että nyt me seurustellaan, vaan ei ja ehkä ovat vahvempia kuin kyllä. Nyt kumppanisi ehkä on voitolla.
Mitä sinä voit tehdä? Voit miettiä itse tykönäsi, haluatko yrittää sitoutua vai irrotatko. Joitakuita auttaa tietty aikaraja että sovitaan xxx päivä jolloin tästä keskustellaan, sitä ennen ei. Ja silloin jos toisella ei ole sanottavana kuin ehkä, se on jo ein sanomista. Jatkuvasti ei voi vain arpoa, ja jättää tilanteita auki, jokin valinta on tehtävä. Jos ei tee valintaa, sekin on valinta, siis sen puolesta ettei suhde jatku.
Mitä luulet, auttaisiko aikaraja teitä? Jos ei, voit pitää perusteellisen keskustelun silloin kun itse tarvitset vastauksen
Kiitos, olen harkinnut jotain samankaltaista itsekin. Aikarajaa siis.
En tiedä, tuliko aloitusviestistäni kuva, että yritän puskea miestä väkisin suhteeseen. Lähinnä ihmettelen sitä, kuinka mies voi olla noin epävarma vielä puolen vuoden seurustelun jälkeen.
- ap
Tai siis tapailun jälkeen. En tiedä, voiko tätä seurusteluksi sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa ymmärtää tätä nykyajan seurustelukulttuuria. Itse en lähtisi tuollaiseen kuvioon. Kohtuullisessa ajassa pitää tietää, haluaako olla yhdessä toisen kanssa ja onko tunteita. Jos tuossa ajassa ei olisi tullut selväksi halu olla yhdessä ja olisi rakkauden tunteita, niin moikka. En muutenkaan tajua, mikä tämä semiseurustelujuttu on, jossa kuulemma voidaan olla muidenkin kanssa eikä hommaa saa kutsua seurusteluksi, ettei vain ahdista. Se on joko parisuhde kohtuullisessa ajassa tai eri teille. Ei mitään epämääräistä säätöä, jossa vain rikotaan sydän ja itseluottamus.
Ja sitäkään en ymmärrä, mikä kynnys on kertoa toiselle rakastavansa tai haluavansa olla yhdessä. Ei siinä tarvi kuitenkaan luvata päättymätöntä rakkautta koko elämäksi vaan puhutaan ihan sen hetkisestä fiiliksestä, ei viiden vuoden päähän. Rakkaus ja parisuhde on ihana ja kaunis asia, tuntuu tyhmältä miten vaikeita niistä on tehty.
Toivottavasti en joudu sinkuksi enää, koska nykymenolla taitaisi olla aika hiljaista.. En todellakaan antaisi kenenkään roikottaa minua varalla noin kauaa ja harrastaa kaikki kivat ilman mitään henkistä sitoutumista. En myöskään itse hengaisi kenenkään kanssa noin kauaa tietämättä, haluanko olla hänen kanssaan ja rakastanko häntä romanttisesti. Olisin ainakin kauhea mulk ku ja hyväksikäyttäjä, etenkin jos toinen selvästi välittää enemmän.
Rakkaus ei aina synny ja sekin on ok. Mutta se pitää kertoa rehellisesti sille toiselle.
Naiselle ei miehen kannata kertoa rehellisesti rakastavansa. Nainen saa samalla hetkellä paniikkikohtauksen ja lopettaa suhteen koska mies on hullu takertuja.
Teidän kannattaaanalysoida enemmän suhdettanne. Millä levelillä teidän suhde on tällä hetkellä? Oletteko tyytyväisiä suhteeseen? Viihdyttekö suhteessanne. Onko molemmilla tunne että suhde on itsenne näköinen? Miten suhdetta voisi parantaa.? Jos tuo ei onnistu teiltä niin voitte viedä suhteennne suhdeneuvojalle. Ammattilainen osaa helposti kartoittaa suhteenne ja tehdä siihen parannusehdotuksia. Usein pienikin remontti riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa ymmärtää tätä nykyajan seurustelukulttuuria. Itse en lähtisi tuollaiseen kuvioon. Kohtuullisessa ajassa pitää tietää, haluaako olla yhdessä toisen kanssa ja onko tunteita. Jos tuossa ajassa ei olisi tullut selväksi halu olla yhdessä ja olisi rakkauden tunteita, niin moikka. En muutenkaan tajua, mikä tämä semiseurustelujuttu on, jossa kuulemma voidaan olla muidenkin kanssa eikä hommaa saa kutsua seurusteluksi, ettei vain ahdista. Se on joko parisuhde kohtuullisessa ajassa tai eri teille. Ei mitään epämääräistä säätöä, jossa vain rikotaan sydän ja itseluottamus.
Ja sitäkään en ymmärrä, mikä kynnys on kertoa toiselle rakastavansa tai haluavansa olla yhdessä. Ei siinä tarvi kuitenkaan luvata päättymätöntä rakkautta koko elämäksi vaan puhutaan ihan sen hetkisestä fiiliksestä, ei viiden vuoden päähän. Rakkaus ja parisuhde on ihana ja kaunis asia, tuntuu tyhmältä miten vaikeita niistä on tehty.
Toivottavasti en joudu sinkuksi enää, koska nykymenolla taitaisi olla aika hiljaista.. En todellakaan antaisi kenenkään roikottaa minua varalla noin kauaa ja harrastaa kaikki kivat ilman mitään henkistä sitoutumista. En myöskään itse hengaisi kenenkään kanssa noin kauaa tietämättä, haluanko olla hänen kanssaan ja rakastanko häntä romanttisesti. Olisin ainakin kauhea mulk ku ja hyväksikäyttäjä, etenkin jos toinen selvästi välittää enemmän.
Rakkaus ei aina synny ja sekin on ok. Mutta se pitää kertoa rehellisesti sille toiselle.
Olen samaa mieltä. Huomaan roikkuneeni tässä suhteessa liian kauan, lähinnä siksi, että olen yrittänyt kärsivällisesti odotella, josko mies saisi jotain selvyyttä tunteisiinsa.
Itse haluaisin miehen kanssa jotain vakavampaa, mutta eipä kaikkea tässä maailmassa voi saada.
- ap
IIK! VARMAA NAIMISIIN!!! VOI KU IHKUUUUUUUU JA SIT TIETTY OMA KOTI TALON UUUUUUH!!!!
Painu kotiis kasvamaan kakara!!!!
Vierailija kirjoitti:
Teidän kannattaaanalysoida enemmän suhdettanne. Millä levelillä teidän suhde on tällä hetkellä? Oletteko tyytyväisiä suhteeseen? Viihdyttekö suhteessanne. Onko molemmilla tunne että suhde on itsenne näköinen? Miten suhdetta voisi parantaa.? Jos tuo ei onnistu teiltä niin voitte viedä suhteennne suhdeneuvojalle. Ammattilainen osaa helposti kartoittaa suhteenne ja tehdä siihen parannusehdotuksia. Usein pienikin remontti riittää.
Voi jeesus teitä naisia ja teidän analysointejanne. Kukaan täysijärkinen mies ei katselisi hetkeäkään cosmopolitan-tason jaarittelujanne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap älä välitä tuosta yhdestä sekopäästä, sillä on niin paljon ongelmia että sun ongelmas on höyhentasoa siihen oksennuspalloon mitä se sisällään kantaa.
Mutta nyt sulle tough lovea ja suomennan sulle sen miehes maailmaa. Se pitää sua ihan kivana, muttei läheskään tarpeeksi kivana halutakseen mitään vakavaa. Sä oot ajanviete, joku joka halaa ja ihailee siihen asti kunnes se vaimomatsku saapuu paikalle.
Mies tietää yllättävän nopeasti haluaako kyseisen naisen ja tekee itse aloitteen jos haluaa. Mun mies hukkas numeroni, silti vain neljä päivää myöhemmin sai yhteyden, soiteltuaan useamman saman nimisen läpi kunnes löysi minut.
Ei se ole kamalaa, ettei täysin klikkaa. Eikä väärin. Mutta älä missään nimessä enää siihen aikaa hukkaa. Sanot sille että tykkäsit siitä ja toivoit että siitä olis tuntunut samalta, mutta no Hard feelings ja onnea matkalle.
Itse uskon vakaasti, että ennemmin yksin, kuin onnettomassa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän kannattaaanalysoida enemmän suhdettanne. Millä levelillä teidän suhde on tällä hetkellä? Oletteko tyytyväisiä suhteeseen? Viihdyttekö suhteessanne. Onko molemmilla tunne että suhde on itsenne näköinen? Miten suhdetta voisi parantaa.? Jos tuo ei onnistu teiltä niin voitte viedä suhteennne suhdeneuvojalle. Ammattilainen osaa helposti kartoittaa suhteenne ja tehdä siihen parannusehdotuksia. Usein pienikin remontti riittää.
Voi jeesus teitä naisia ja teidän analysointejanne. Kukaan täysijärkinen mies ei katselisi hetkeäkään cosmopolitan-tason jaarittelujanne
Mene nyt huuhteleen se hiekkaa sieltä esinahas alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap älä välitä tuosta yhdestä sekopäästä, sillä on niin paljon ongelmia että sun ongelmas on höyhentasoa siihen oksennuspalloon mitä se sisällään kantaa.
Mutta nyt sulle tough lovea ja suomennan sulle sen miehes maailmaa. Se pitää sua ihan kivana, muttei läheskään tarpeeksi kivana halutakseen mitään vakavaa. Sä oot ajanviete, joku joka halaa ja ihailee siihen asti kunnes se vaimomatsku saapuu paikalle.
Mies tietää yllättävän nopeasti haluaako kyseisen naisen ja tekee itse aloitteen jos haluaa. Mun mies hukkas numeroni, silti vain neljä päivää myöhemmin sai yhteyden, soiteltuaan useamman saman nimisen läpi kunnes löysi minut.
Ei se ole kamalaa, ettei täysin klikkaa. Eikä väärin. Mutta älä missään nimessä enää siihen aikaa hukkaa. Sanot sille että tykkäsit siitä ja toivoit että siitä olis tuntunut samalta, mutta no Hard feelings ja onnea matkalle.
Itse uskon vakaasti, että ennemmin yksin, kuin onnettomassa suhteessa.
Joo, en välitä. En edes ymmärrä, miten tällaisesta, yksittäisen (hukassa ihmisen) olevan aloituksesta saa edes revittyä miehet vs. naiset -keskustelun. Vauva.fi:n taikaa...
Kiitos tough lovesta. Olen tainnut alitajuntaisesti tietää tuon jo pidemmän aikaa, mutta ihastus on estänyt asian kunnollisen hyväksymisen. Onhan tässä ollut muitakin merkkejä ilmassa siihen suuntaan, ettei kiinnostus ole tasapuolista. Miehellä on ollut entistä vähemmän aikaa tavata, seksi on kiinnostanut häntä vähemmän kuin minua jne.
En vain olisi osannut odottaa tätä miehestä, sillä hän on niin herkän ja kiltin oloinen. Jotenkin ajattelin, että hänen seurassaan minun ei tarvitsisi pelätä tällaisten tilanteiden syntymistä. Mutta taisin luottaa intuitioon liikaa.
Eipä ole ensimmäinen mies, joka pitkittää suhdetta seurassani ilman sen suurempia tunteita. Taidan olla useimmille miehille "ihan ok/paremman puutteessa" -vaihtoehto. :/
- ap
Kyllä puolessa vuodessa tietää, varalla voi roikuttaa pidempäänkin mutta todellinen sitoutuminen tapahtuu jo mainitsemassasi aikaraamissa.
Epämiellyttävä sinulle, mutta nyt on aika irtaantua ja katsoa tulevaisuuteen.
Itse en pystyisi olemaan limbossa, minun tulee olla miehelle ykkönen ja vice versa. Kuten olenkin.
Suhteemme oli saman kaltainen alussa kuin teidän ”suhteenne”, kokemattomia ja lähemmäs kolmekymppisiä.
Kumpikin luontaisesti tiesi oikean kumppanin olevan kyseessä ja rennosti, mutta sitoutuen toisiimme olemme edenneet omaan asuntoon ja kihloihin.
Ehdotan kahta eri toimintatapaa:
1. Keskustelu ja asian nostaminen pöydälle.
2. Vähennä yhteyden pitoa ja lopeta aloitteet siihen. Suunnittele omia menoja ja pidä niistä kiinni. Odota, että mies ymmärtää tilanteen tolan ja ottaa itse aiheen puheeksi mitä teidän välillä on menoillaan.
Itse valitsisin kakkosen, koska voi kuiten olla se pieni mahdollisuus että mies onkin tunteella mukana ja saa tästä rohkeuden edetä suhteessanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi tuossa tilanteessa olisi jatkaa matkaa eri suuntiin. Rikot vain itsesi. Itse olin tilanteessa missä mies sanoi rakastavansa, muttei halua kunnollista suhdetta. Ja kertoi voimme olla kavereita. Pommitus jatkui pitkään, puhui ikävästä, halusta nähdä, olisi halunnut seksiäkin. Typerää, tiedän. Omat tunteet vahvat, ei aina näe vedätystä tai halua kohdata totuutta. Toinen nainen ilmestyi kuvioon, eikä mies saanut sanaa suustaan että olisi kertonut että tämmöinen on alkanut. Kuulin muualta. Sen jälkeen mies yritti pelata kaverikortilla, ettei tiedä mitä haluaa uuden kanssa, mutta ei halua katkaista minun kanssa välejä, voimme ehkä nähdä kun asia selviää. Tässä vaiheessa katkaisin välit. Turhaa minun kannalta jäädä roikkumaan. Irti vaan. Aikaa meni hukkaan kauan. Näitä ihme vedättäjiä on joka junaan.
Kukaan ei väitäkään, että oppisi. Ei monessa vuodessakaan opi. Mutta on joku ihan itsekeksimäsi sääntö, että ennenkuin voi alkaa vakavissaan seurustelemaan, pitäisi tuntea toinen läpikotaisin. Seurusteluhan on juuri sitä tuntemaan oppimista. Koko elämä voi olla. Puoli vuotta pitäisi kuitenkin riittää enemmän kuin hyvin sen päättämiseen, haluaako kokeilla vakavaa seurustelua ko. ihmisen kanssa, eli haluaako siis oppia tuntemaan tämän ja alkaa kehitellä yhteisen elämän mahdollisuuttakaan jollain tavalla.
Seurustelusuhde on helppo lopettaa koska tahansa, jos opittuaan toista tuntemaan tajuaakin, että ei onnistu. Siihen ei tarvitse byrokratiaa eikä muita investointeja kuin henkinen sitoutuminen. Tuollainen avoin semiseurustelu tuntuu lähinnä vaan verukkeelta kulkea nuzzimassa ympäriinsä roikottaen samaan aikaan useita kokelaita ringissä sitoutumatta keheenkään.