Miten päästä yli pakkomielteisestä ihastumisesta?

Hei täällä kohtalotoveri :’D neuvoja kaipailen siis myös!

Kaikkea ei voi saada tässä elämässä.

Kerro, jos löydät vastauksen... Vaikka miten paskastu tämä ihminen kohtelee ja tekee selväksi että kelpaisin vain seksisuhteeseen, en vain millään saa taottua sitä päähäni

Onko työkaveri?

Vierailija kirjoitti:

Kerro, jos löydät vastauksen... Vaikka miten paskastu tämä ihminen kohtelee ja tekee selväksi että kelpaisin vain seksisuhteeseen, en vain millään saa taottua sitä päähäni

Itsekin olen ihastunut ja olisin huippuonnellinen, kos pääsisin edes seksisuhteeseen hänen kanssaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jo todella uuvuttavaa. Olen ollut useamman vuoden ihastunut samaan ihmiseen. Kyseinen ihminen on tehnyt minulle useamman kerran erittäin selväksi ettei ole kiinnostunut. Silti vain ajattelen häntä. En pysty keskittymään mihinkään muuhun. Olen yrittänyt luoda uusia suhteita, mutta aina mietin vain tätä yhtä.

Auttakaa minua, ennen kuin sekoa ihan kokonaan.

Miten hän ilmaisi sinulle, ettei ole kiinnostunut? Onko hän varattu? Millainen itse olet?

"Kyseinen ihminen on tehnyt minulle useamman kerran erittäin selväksi ettei ole kiinnostunut."

Kirjoitit vastauksen itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jo todella uuvuttavaa. Olen ollut useamman vuoden ihastunut samaan ihmiseen. Kyseinen ihminen on tehnyt minulle useamman kerran erittäin selväksi ettei ole kiinnostunut. Silti vain ajattelen häntä. En pysty keskittymään mihinkään muuhun. Olen yrittänyt luoda uusia suhteita, mutta aina mietin vain tätä yhtä.

Auttakaa minua, ennen kuin sekoa ihan kokonaan.

Miten hän ilmaisi sinulle, ettei ole kiinnostunut? Onko hän varattu? Millainen itse olet?

Nyt onkin vähän mietittävä, mitä kaikkea kirjoittaisin, ettei kovin moni tunnista.

Hän on sanonut minulle suoraan ettei ole kiinnostunut minusta. Toki ennen sitä hän leikki ihan huoletta minun tunteilla. Veti jarrut pohjaan, kun minä ihastuin häneen. Hän oli varattu, ei ole enää.

Ap

Itse olen ollut 15 vuotta ihastunut. Tämä ihastukseni on ulkomaalainen ja näen häntä aika harvoin ja kun ollut pidempi väli niin ajattelen että nyt olen päässyt hänestä yli mutta sitten kun taas näen sen niin kaikki iskee päälle aina vaan voimakkaampana. Nyt en ole nähnyt häntä vuoteen ja vuoteen en ole myös katsonut youtubesta keikkoja tai haastetteluita(hän on muusikko) ja alkaa taas tuntua että olen päässyt yli ja mietin että uskallanko katsoa jonkun videon...

Jätä rauhaan ihminen joka ei ole sinusta kiinnostunut?

Vierailija kirjoitti:

Jätä rauhaan ihminen joka ei ole sinusta kiinnostunut?

Niin miten?

Kuulostaa klassiselta työkaveriin ihastumiselta. Ensin katsot, että kiva tyyppi, muttei sen enempää. Tutustut häneen ja BANG, se iskee kuin tuhat volttia. Yhtäkkiä tunnet olevasi umpirakastunut häneen. Sitä haluaa jokaiseen yhteiseen projektiin hänen kanssaan ja työpaikan lounasravintolakin on kuin viiden tähden ravintola, mikäli samassa pöydässä istuu hän. Firman pikkujouluja odottaa kuin kuuta nousevaa. Josko meillä olisi jotain pientä - ehkä vain suudeltaisiin. Sitten tulee se mahalasku veteen: "en mä halua mitään suhdetta, enkä mä muutenkaan koskaan alkaisi työkaverin kanssa..."

Askel askeleelta alkaa paraneminen. Puoli vuotta ja tunteet menee ohi. Mitä vähemmän näkee, sen parempi.

Lisään vielä tuohon aiempaan. Piti muokata vähän tekstiä, että menee sensuurista läpi. Tämä asia kuormittaa minua todella paljon, koska KAIKKI energia menee ainoastaan hänen miettimiseen. Stalkkaan häntä kaikessa mahdollisesta paikasta mediassa. Liikun varta vasten alueilla, jossa olisi pienikään mahdollisuus nähdä häntä. Muutenkin hakeuduin tilanteisiin, jotta pääsisin puheille. Laittelen typeriä viestejä (joihin hän ei edes vastaa minulle). Tänään taas katseemme kohtasi. Hänellä tympäsi jo pelkästään minun näkeminen. Voi luoja, miten paha olo tästä kaikesta tulee.

Huomaan häntä ahdistavan minun käytös ja se aiheuttaa minulle tosi huonoa omaa tuntoa. Siltikin vaan jatkan tätä omaa typerää käyttäytymistä. En pysty hallitsemaan itseäni. Mietin välillä jo sitä viimeistä ratkaisua itselleni. Loppuisi tämä ainakin. Ja hän pääsisi minusta eroon.

Ap

Mullakin on ollut pakkomielteinen ihastus (limerenssi).

Sitä kesti ihan liian kauan, oli vain pakko päättää että nyt tämä saa loppua ja aloin vältellä kyseistä ihmistä. Jos tiesin hänen olevan näköpiirissä, olin kuin häntä ei olisi ollut olemassakaan - en katsonut häneen päinkään.

Jatkettuani ignooraamista päiviä, viikkoja, kuukausia, alkoi se auttaa ja pääsin vihdoin kokonaan hänen pakonomaisesta ajattelusta.

Aloin lopulta jopa inhota häntä, kun kehittelemäni ihastumisen tunne katosi ja tajusin kuinka henkisesti kuluttavaa se minulle oli ollut.

Mikään toinen muutos elämässäni ei ole aiheuttanut minulle samanlaista helpotuksen tunnetta.

Toivottavasti sinäkin päätät mahdollisimman pian tehdä samoin kuin minä tein.

Halaus!

Lopetat vain ajattelemasta, et kuitenkaan niin että käskisit itseäsi olemaan ajattelematta häntä. Mielesi osaa kyllä hiljentää itsensä jos vain annat sille mahdollisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä tuohon aiempaan. Piti muokata vähän tekstiä, että menee sensuurista läpi. Tämä asia kuormittaa minua todella paljon, koska KAIKKI energia menee ainoastaan hänen miettimiseen. Stalkkaan häntä kaikessa mahdollisesta paikasta mediassa. Liikun varta vasten alueilla, jossa olisi pienikään mahdollisuus nähdä häntä. Muutenkin hakeuduin tilanteisiin, jotta pääsisin puheille. Laittelen typeriä viestejä (joihin hän ei edes vastaa minulle). Tänään taas katseemme kohtasi. Hänellä tympäsi jo pelkästään minun näkeminen. Voi luoja, miten paha olo tästä kaikesta tulee.

Huomaan häntä ahdistavan minun käytös ja se aiheuttaa minulle tosi huonoa omaa tuntoa. Siltikin vaan jatkan tätä omaa typerää käyttäytymistä. En pysty hallitsemaan itseäni. Mietin välillä jo sitä viimeistä ratkaisua itselleni. Loppuisi tämä ainakin. Ja hän pääsisi minusta eroon.

Ap

No huh huh! Mitähän tuohon nyt sanoisi.

Vierailija kirjoitti:

Lopetat vain ajattelemasta, et kuitenkaan niin että käskisit itseäsi olemaan ajattelematta häntä. Mielesi osaa kyllä hiljentää itsensä jos vain annat sille mahdollisuuden.

Miten tämä käytännössä onnistuu? 6 vuotta on tätä paskaa kestänyt.

Ap

Narun jatkoksi sitten vaan tai sitten olisi yrittänyt jutella/ puhua tämän kanssa.

Verrokki esimerkki on taka-aasialainen parturi muija kytiksessä beanie (jotain) kahvilan pleksin takana seuraamassa muutaman metrin päässä kahvilan miesasiakasta. Sen verran on muutenkin todistajia tämän naikkosen häirinnästä, että lähestymiskieltoa kin on voitu hakea, muun ohessa. Sitä tapaa emme suosittele.

Tämä muuten tarjosi munalle piirakkaa korttelin kadulla huutamalla kuin joku halpa katuhoro. Ei taida asiakkaita riittää kun kadulle tullaan huutamaan? Jankuttaa kuin kakara miehen perässä.

Näitä muuten tuumittiin ratikassa lakimiehen seurassa taannoin.

Mullakin oli tuollainen. Lakkasin laittamasta viestejä yms ja stalkkaamasta, kyllä se hiljalleen laimenee.

Itse lähdin pois työpaikasta tuon kaltaisen jutun takia. Meni ohi, en miettinyt enää häntä.