Lue keskustelun säännöt.
Mikä täysin normaali arkinen asia on sinusta työlästä ja epämiellyttävää?
Vain yksi asia per viesti että on helppo peukuttaa. Peukku ylös = samaa mieltä Peukku alas = eri mieltä Aloitan:
Kaupassa käyminen
Meidän lähikaupassa on niin suppea valikoima että isommat ostokset on tehtävä marketissa joka on bussimatkan päässä. En omista autoa. Ensin tungen sinne täpötäyteen bussiin ja lähes aina joutuu seisomaan. Sitten yritän etsiä siellä kaupassa jotakin, joka on jälleen kerran siirretty toiseen hyllyvälikköön. Lopulta jonoon, jossa takana jonottava tuuppii kärryillä. Kortinlukija ei meinaa viidestä yrityksestä huolimatta hyväksyä maksua ja käteistä ei ole. Sen jälkeen ne sata kiloa painavat kassit mukaan ja jälleen täpötäyteen bussiin horjumaan.
Kommentit (547)
Ruoanlaiton jälkeen sipulinkuorien ja esim. jauhon ja muun epämääräisen kevyen, joka paikkaan leviävän hötön siivoaminen. Ehkä olen hutilo, mutta tuntuu että kokkailun jälkeen tekisi mieli imuroida koko keittiö työtasoja myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auton tankkaaminen. Megatylsää. Otankin aina sen auton, jossa enemmän bensaa. Haha
Voileipien teko, jos pitää laittaa päälle muutakin kuin voita. Varsinkin tomaattien pilkkominen on rasittavaa ja sotkevaa. Lopuksi kaikki pitää vielä pakata takaisin siististi jääkaappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lenkille lähteminen. Ei siis itse lenkkeily vaan se kaikki hiton pukeminen uuvuttaa. Etenkin näin talvella kun pitää laittaa enempi vaatetta. Ulkoiluhousut ja niiden alle kerrastonhousut, takki, pipo, kaulahuivi, hanskat, takin alle kerrastonpaita, kengät. Ja kun asutaan maalla niin otsalamppukin tunkea pipon päälle ja heijastinliivi päälle myös. Niin ja koiralle valjaat. Tuntuu että oon ihan väsyny sen jälkeen ku oon saanu itteni ja koiran lähtövalmiiksi. Ei vaan jaksa!
Mua veetuttaa tuo myös siinä määrin, etten lenkkeile kylmillä ilmoilla juuri ollenkaan, vaan koitan saada ulkoiluni ns. pakollisista hommista, ja "siinä sivussa" esim käyn lähikaupassa jalkaisin jne. Pelkälle lenkille lähtö on juuri niin kuin totesit, housut, housut, housut, paita, paita, takki, kaulahuivi, pipo, korvaläpät, heijastinliivi, jne.. Sitten jo aivan hiessä kun on valmis pukemisesta. Sitten pihalla iskee kylmyys kun hiki jäätyy, paitsi nivuset on vesimärät. Lenkillä sitten tulee kuuma, jolloin pitää alkaa riisumaan huivia, laittamaan takkia auki, hanskoja käteen, pois kädestä, käteen, pois kädestä sen mukaan kun hikoavat ja sitten taas paljainsormoin jäätyvät. Kun tulee kotiin, on koko homma riisuttava ja laitettava kaikki vaatteet levälleen sinne tänne kuivumaan, koska ovat niin märät hiestä!
Ja sama seuraavana päivän uudestaan? Tai jo illalla? I dont think so...
Kun lähtee kävelemään, ensin pitää olla vähän kylmä. Sitten liikkuminen lämmittää. Jos pakkasta on alle 15 astetta, ei tarvitse kuin yhden trikoopaidan talvitakin/ ulkoilutakin alle, ei kolmea paitaa. Samoin yhdet "välihousut" ja niiden päälle syysulkoiluhousut (ei siis toppahousuja). Korvaläpät tai panta, kauluri ja nahkahanskat. Ne pitävät tuulta mutta eivät ole niin hiostavat kuin jotkut rukkaset. Silloin ei tule tuskastuttavan kuuma. Sitten jos näinkin alkaa tulla vähän kuuma, avaa vähän takin vetskaria. Sitten kun pakkasta on 20 astetta, voi laittaa trikoopaidan päälle fleecen, mutta sitten saattaa tulla jo kuuma. Myös tuulihousujen alle voi laittaa ohuen välikerroksem lisää, esim. thermolegginssit. Tärkeintä suojata kasvot ja pää kovalla pakkasella, niin muuten kyllä tarkenee. Ja nahkahanskojen päälle lapaset. Näin kävelen työmatkat kuudetta vuotta. Alkuun puin liikaa, ja ulkoilu tuskastutti ja väsytti.
Hoikka ihminen ei pärjää noilla pakkasasteilla noin kevyellä pukeutumisella, vaikka kuinka reipas askel olisi. Eri asia jos on rasvakerrosta lämmittämässä.
Minä pärjään vähemmälläkin. Ei se kylmänsietokyky (tai lämmönkään) ole pelkästään painosta kiinni.
t: hoikka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on maininnut suihkussa käynnin ja hiusten pesun. Ovat myös minun inhokkejani:
- veden lämpiämisen odottelu kylmissään
- sampoon vaahdotus x 2 (muuten mulla ei puhdistu hiukset)
- hoitoaineen vaikutus. Huono omatunto jos valuttaa vettä koko sen ajan, mutta muuten ei tarkene
- säärikarvojen ajelu. Ikinä käsillä ei ole uutta höylää, vaan joutuu ”vielä kerran” ajelemaan jo käytetyllä. Sääriin tulee pari haavaa.
- suihkusta pois tulo. Palelee. Tietää että pakko rasvata ihoa, vaikka se on vihoviimeistä. Naamakin kiristää, eikä silmämeikki tietenkään ole lähtenyt pois suihkussa, pitää putsata omalla aineellaan.
- sitten vielä tukanlaitto. Föönaus, muotoilu, muotovaahto.Kyllä ällistyttää nämä ”koti-spa” - kylppäriosastot, joita näkee ainakin messutaloissa. Onko em. ruljanssi jollekulle nautinto?
On, jos on kylpyamme ja/tai lattialämmitys. Kylvyssä voi pötköttää vaikka kuinka kuumassa ja antaa kasvohoidon vaikuttaa ja laiskasti sheivailla säärikarvoja samalla.
Jep, juuri noin. Meillä onkin amme minun toivomuksestani. Rakastan sitä! Mutta aina ei ole aikaa lojua kylvyssä, ei ainakaan työaamuina. Muutenkaan en viitsi kylpeä joka ilta ammeessa, se kuluttaa niin paljon vettä.
T. Se jolle vastasit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakanoitten vaihto. Mikähän siinäkin risoo, ei se kauaa ota, eikä tarvi joka päivä edes tehdä. No se risoo vähän kun pitäisi viedä peitot ja tyynyt ulos piiskattavaksi, mutta ”tällä kertaa” en jaksa.
Manscaping. Pesu, kuivaus, trimmaus eri välineillä, huuhtelu, taas kuivaus, ihonhoito, välineiden pesu ja ympäristön siistiminen. Ihan helvetinmoinen homma! Ja yhtään jos kiirehtii saa heti haavoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tykkään kanssa meikata, mutta se meikinpoisto, varsinkin silmämeikin, on niin rasittavaa... Varsinkin jos sen haluaisi tehdä kunnolla eikä vain misellivedellä ja vanulapulla hinkaten. Ensin silmämeikin poisto erikseen, ja aina kuitenkin jää ripsarijämiä. Huulipuna erikseen toisella vanulapulla. Meikkivoiteen poisto ja sen beigen sotkun poishuuhtelu. Kasvovedellä pyyhkiminen. Seerumi. Kasvoöljy. Yövoide. Silmänympärysvoide. Kaikki tämä pienen käsienpesualtaan yllä, ja vesi roiskuu kylppärin lattialle."
Outoa, minä pesen meikit aina suihkussa. Ensin tukka, sitten kroppa, sitten meikinpesuaine naamaan, 10 sekunnin levitys ja huuhtelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Tykkään kanssa meikata, mutta se meikinpoisto, varsinkin silmämeikin, on niin rasittavaa... Varsinkin jos sen haluaisi tehdä kunnolla eikä vain misellivedellä ja vanulapulla hinkaten. Ensin silmämeikin poisto erikseen, ja aina kuitenkin jää ripsarijämiä. Huulipuna erikseen toisella vanulapulla. Meikkivoiteen poisto ja sen beigen sotkun poishuuhtelu. Kasvovedellä pyyhkiminen. Seerumi. Kasvoöljy. Yövoide. Silmänympärysvoide. Kaikki tämä pienen käsienpesualtaan yllä, ja vesi roiskuu kylppärin lattialle."
Outoa, minä pesen meikit aina suihkussa. Ensin tukka, sitten kroppa, sitten meikinpesuaine naamaan, 10 sekunnin levitys ja huuhtelu.
Ja tukanpesu on kivaa, koska voi samalla hieroa päätä ja se tuntuu kivalta. -sama
Mulla vähän sama kuin ap:lla sillä erotuksella, että mua v*tuttaa ne rennot pariskunnat, joista näkee, kuinka hyvää pataa ne on keskenään.
Totta kai on kiva, että heillä on iivaa, mutta ei kiinnostaisi p*skan certaa katsella ja kuunnella sitä iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivoaminen (mukaan luettuna imurointi ja pölyjen pyyhkiminen). Ei jaksa, ei kiinnosta. Onneksi asun yksin, niin mun feng hyi ei haittaa ketään (yritän siivota ja imuroida kerran kuussa jos jaksan.)
Vierailija kirjoitti:
Virallisten puheluiden soittaminen on kamalaa. Asioiden hoitamisessa kasvotusten taas ei ole mitään pahaa.
Joudun työssäni soittamaan usein "virallisia" puheluita, työroolissani minua taas ei lainkaan ahdista puhua tuntemattomille.
Sama juttu. Aina alkaa pulssi kiihtyä ja kainalot hiota soittopäätöksen tekemisestä siihen, että puhelu loppuu. Pahinta on varmaan se odotus, että sieltä vastataan. Ja piru vie jos ei vastata, se tietää uutta soittokertaa ja samaa jännitystä!
Minuakaan ei työpuhelut ole jännittäneet, on ollut ihan ok soittaa asiakkaille erilaisissa töissä. Eikä muistaakseni edes intissä päivystäjän roolissa jännittänyt aamulla soittaa patterin päällikölle ja kertoa vahvuutta, vaikka se jos mikä tarkkaa aina oli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silittäminen.
Ja suihkussa käynti. En ymmärrä miksi, koska siitä voisi nauttia ja puhdas olo tuntuu ihanalta. En vaan iltaisin millään jaksaisi mennä.
Roskien vienti.
Vien parin viikon tai kuukauden välein samalla kun menen kauppaan ettei tunnu niin pahalta.
Lapsen koulukirjojen päällystäminen.
Kalvot menevät aina vinksalleen ja alle jää ilmakuplia.
Miksei lisärahalla saisi valmiiksi pinnotettuja tai ole muuta ratkaisua kuin vuodesta toiseen kelmutella noita?
Kahvinkeittimen lasikannun peseminen.
Vierailija kirjoitti:
Hiusten peseminen
Se on oikeasti kamalaa. Houkuttelisi kovasti vaan ajella kaikki pois. Suihkussa käyminen on ihan mukavaa ilman hiusten pesua.
Märät hiukset on jotenkin ällöttävät ja niitä tuntuu vielä lähtevän helpommin irti. Irtonaiset märät hiukset vasta ällöttäviä ovatkin. Sitten ne kerääntyy lattiakaivoon ja muutenkin pitkin kylppärin lattioita. Jatkuvasti täytyy olla siivoamassa.
Jatkuva pukeminen ja riisuminen talvisaikaan, aina on kuuma tai kylmä!
Roskien vieminen. Kerään yleensä viikon roskat jätesäkkiin ja vien kerralla.
Kauppatavaroiden purkaminen kaappeihin!
Siivous, erityisesti imurointi.
Pyykkien laittaminen narulta kaappeihin ottaa aivoon. Meillä useimmiten vaatteet ja pyyhkeet kulkevat narulta käyttöön ja takaisin pyykkiin.
En koskaan silitä mitään, tiedän ettei sitäkään hermot kestäisi.
Seksi.
T: kaikki suomalaiset naiset