Lue keskustelun säännöt.
Kukaan ei innostu kihlauksestamme/ tulevasta naimisiin menosta
26.12.2018 |
Olen menossa naimisiin kahdeksan vuoden seurustelun jälkeen. Sovimme asiasta yhdessä mieheni kanssa.
Olen todella innoissani tulevista häistä ja ennen kaikkea naimisiin menemisestä! Menemme naimisiin maistraatissa vanhempien ja sisarusten läsnäollessa ja sitten menemme jonnekin syömään hyvin. Illalla ehkä pienet juhlat kavereille.
Kukaan lähipiirissäni ei kuitenkaan tullut olevan kovin ilahtunut/innoissaan tulevasta naimisiin menosta siksi, että emme pidä hääjuhlaa. Kysyin äidiltänikin, että onko jo kertonut kihlauksestamme ja tulevasta naimisiin menosta sukulaisille ja hän vain vastasi: "Miksi olisin kertonut? Eihän se heitä kosketa kun ette pidä juhlia."
Ei kai ne juhlat ole se pääasia vaan se, että menemme naimisiin? Ymmärrän kyllä että asia ei sinänsä heitä kosketa mutta kai se on itsessään niin iloinen asia, että sen haluaisi jakaa? Varsinkin kun äitini kertoo aina kaiken eteenpäin.
Tänään yritin anopilleni kertoa tulevista sormuksistani ja hän ei sanonut mitään. Tuli vain kiusallinen hiljaisuus.
Olenko lapsellinen kun olen harmissani siitä, ettei lähipiirimme ole naimisiin menostamme innoissaan? Haluaisin vähän edes päästä hehkuttamaan/puhumaan asiasta ja näyttämään iloani asiasta, mutta se tuntuu turhalta kun vastaanotto on tämä.
Mieheni sanoi aikoinaan, että hänen mielestään "perinteisissä" häissä huomio keskittyy kaikkeen muuhun kuin itse asiaan eli naimisiin menemiseen. Silloin ajattelin, että höpö höpö juttuja, mutta kieltämättä läheisteni reaktioita katsellessani olo on juurikin tuo. Kun hääjuhlaa ei ole, on naimisiin meneminen yhtä tyhjän kanssa.
Kommentit (172)
En ihan ymmärrä puolen vuoden odotusta, kun ei järjestetä juhlia. Kai maistraattiin saa vihkimisajan paljon aiemminkin? Ehkä sukulaisetkaan eivät ymmärrä asian pitkitystä ja häistä etukäteen kertomisesta, kun ei ole juhlajärjestelyitä. Miksi vasta silloin? Onnittelut kihloista. Naimisiin menosta onnittelisin sitten häissä tai niiden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurasin sitä edellistä samankaltaista ketjua, ja eroavaisuuksia on sen verran että tuskin ovat sama kirjoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja vielä sen verran:
Kukaan ei ole onnitellut meitä kihloista. Sanoin tästäkin äidilleni ja hän totesi, että emmehän ole vielä naimisissa niin ei voi onnitella. No kai nyt kihloista kuitenkin voi? :DVai onko tässäkin se, että koska minulla ei ole kihlasormusta sormessa (teetän molemmat sormukset ja laitan vasta itse päivänä sormeen) ei sekään ns. realisoidu lähipiirille?
AP
Siinä tapauksessa ulkopuolisten silmissä, ette ole edes kihloissa, sillä sormus annetaan merkiksi kihlauksesta. Näin ainakin perinteisesti. Enpä ole koskaan nähnyt kihlaparia, joilla ei ole sormuksia.
Se mitä sovitette toistenne kanssa, on ulkopuolisten silmissä eri asia ja teidän kahden välinen juttu, johon muilla ei ole mitään sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen ettei se johdu niinkään juhlien puutteesta vaan ihan vaan siitä että olette olleet pari jo 8 vuotta. Melko pitkä seurusteluvaihe, pistää vain miettimään että suhde rakoilee ja nyt yritetään sitä kasata naimisiin menolla. Miksi muuten nyt naimisiin kun ei kahdeksan edellisenkään vuoden aikana ole osattu päättää onko se toinen oikea vai ei...
Tää on kyllä ihan liiba laaba. Me olemme olleet pian 15v. Yhdessä ja emme ole naimisissa. Ja kyllä se toinen on oikea ihan ilman naimisiin menoa.
Joskus ehkä mennään naimisiin jos huvittaa. Eikä sillä mtn suhteen rakoilua koiteta paikata.
Se on yks hailee mennäkö naimisiin enää tuon ajan jälkeen vai ei.
Voitko perustella miksi?
Järjen käyttö on sallittua.
Sarjassamme Unelmahäät morsiuspari yhdessä 15v. ja kolme lasta😂naurettavaa!
Ei meillä ole lapsia eikä ole tarkoitus olla mitkään prinsessan unelmahäät. Joten voitko perustella miksi ihmeessä pariskunta joka on pidempään ollut yhdessä ei voisi mennä naimisiin?
Voi mennä, ei kukaan kiellä. Mutta reaktio voi olla sama ku joku juhlis ylioppilasjuhliaan yli 10 vuoden päästä kirjoitusten jälkeen... turha ihmetellä sitä.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ja vielä sen verran:
Kukaan ei ole onnitellut meitä kihloista. Sanoin tästäkin äidilleni ja hän totesi, että emmehän ole vielä naimisissa niin ei voi onnitella. No kai nyt kihloista kuitenkin voi? :DVai onko tässäkin se, että koska minulla ei ole kihlasormusta sormessa (teetän molemmat sormukset ja laitan vasta itse päivänä sormeen) ei sekään ns. realisoidu lähipiirille?
AP
Kihloihin meneminen on aika vanhanaikaista ja oikeastaan nykyisin myös turhaa. Onnittelevat sitten, kun olette menneet naimisin.
Naimisiin ei nykyisinkään pääse menemättä ensin kihloihin.
Höpö höpö. Menin naimisiin ilman mitään kihloja. Kihlat on jotain pissisteinijuttuja.
Kihlaus määritellään Suomen laissa tilanteeksi, jossa pariskunta ”sopii menevänsä avioliittoon keskenään”. Kihlauksella ei kuitenkaan ole nykyään juridisia seuraamuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran teille, jotka kritisoitte naimisiin menemistä pitkän seurustelun jälkeen: jos olisimme menneet naimisiin 1-2v seurustelun jälkeen, olisin ollut 21v ja mies 23v. Opiskelut ym kaikki kesken ja ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna olisimme olleet aika nuoria.
AP
Mitä sitten? Kyllä sen tietää heti onko oikean kanssa. Itse rakastuin mieheeni fuksivuonna. Menimme naimisiin seuraavana vuonna. Ei vaikuttanut opiskeluun yhtään mitenkään ja olemme yhdessä edelleen 30 vuotta myöhemmin.
Sama. Ei vaikuttanut opiskeluihin eikä muuhun. Meillä virallinen sitoutuminen oli kuitenkin tärkeää. Me mentiin siis naimisiin, moni ystäväpariskunta oli tuon ajan avoliitossa (lähes 10 v) ennen avioitumistaan. Kaikki ollaan yhdessä edelleen. Mitenhän se avioituminen oli eri asia kuin 10 v avoa ja sitten avioituminen? Ei käsittääkseni millään lailla! Samalla tavalla eteni kaikkien elämä, opiskelut, työt, lapset, kodit....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen ettei se johdu niinkään juhlien puutteesta vaan ihan vaan siitä että olette olleet pari jo 8 vuotta. Melko pitkä seurusteluvaihe, pistää vain miettimään että suhde rakoilee ja nyt yritetään sitä kasata naimisiin menolla. Miksi muuten nyt naimisiin kun ei kahdeksan edellisenkään vuoden aikana ole osattu päättää onko se toinen oikea vai ei...
Tää on kyllä ihan liiba laaba. Me olemme olleet pian 15v. Yhdessä ja emme ole naimisissa. Ja kyllä se toinen on oikea ihan ilman naimisiin menoa.
Joskus ehkä mennään naimisiin jos huvittaa. Eikä sillä mtn suhteen rakoilua koiteta paikata.
Se on yks hailee mennäkö naimisiin enää tuon ajan jälkeen vai ei.
Voitko perustella miksi?
Järjen käyttö on sallittua.
Sarjassamme Unelmahäät morsiuspari yhdessä 15v. ja kolme lasta😂naurettavaa!
Ei meillä ole lapsia eikä ole tarkoitus olla mitkään prinsessan unelmahäät. Joten voitko perustella miksi ihmeessä pariskunta joka on pidempään ollut yhdessä ei voisi mennä naimisiin?
Voi toki, mutta moni tuolla jo onkin selittänyt. Ketään ei ihan oikeesti kiinnosta, kun se ei muuta tilannetta enää mitenkään. Ootte kuluneita.
Siis miten tilanne muuttuu naimisiin menon jälkeen? On sitten ollut yhdessä 2v. Tai 12v.?
Kyllä mun läheisiä, vanhempia ja sisaruksia taatusti kiinnostaa jos naimisiin menen, ei tarvi mtn showta tehdä mutta tietty onnittelevat jne.
Ollaan kuluneita? Luuletko sä että me mentäisiin naimisiin muiden ihmisten takia?
Et ole edes vastannut alkuperäiseen viestiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seurasin sitä edellistä samankaltaista ketjua, ja eroavaisuuksia on sen verran että tuskin ovat sama kirjoittaja.
Tämä ei tosiaan ole samalta aloittajalta. Outo sattuma tosin. Milläköhän otsikolla se keskustelu oli? Voisin koittaa kaivaa sen ja käydä sen vastauksia läpi. Tosin jos se taas oli aidosti Provo niin se ei ehkä kiinnosta sitten.
AP
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä puolen vuoden odotusta, kun ei järjestetä juhlia. Kai maistraattiin saa vihkimisajan paljon aiemminkin? Ehkä sukulaisetkaan eivät ymmärrä asian pitkitystä ja häistä etukäteen kertomisesta, kun ei ole juhlajärjestelyitä. Miksi vasta silloin? Onnittelut kihloista. Naimisiin menosta onnittelisin sitten häissä tai niiden jälkeen.
Kiitos :).
Siksi vasta kesällä, koska se on meille vuodenaikana mieluisin. Silloin luonto on kauneimmillaan yms. Ei siihen sen suurempaa syytä ole. Näin pimeänä aikana maistraatissa käynti ei innosta, vaikka se onkin vain 15 min juttu. Sen jälkeen otamme kuitenkin ulkona tai jos sataa niin jossain katoksessa kivassa ympäristössä kuvat muistoksi. Ja olisihan sitä kiva, ettei tarvitse värjötellä kylmissään kun on mekko päällä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen ettei se johdu niinkään juhlien puutteesta vaan ihan vaan siitä että olette olleet pari jo 8 vuotta. Melko pitkä seurusteluvaihe, pistää vain miettimään että suhde rakoilee ja nyt yritetään sitä kasata naimisiin menolla. Miksi muuten nyt naimisiin kun ei kahdeksan edellisenkään vuoden aikana ole osattu päättää onko se toinen oikea vai ei...
Tää on kyllä ihan liiba laaba. Me olemme olleet pian 15v. Yhdessä ja emme ole naimisissa. Ja kyllä se toinen on oikea ihan ilman naimisiin menoa.
Joskus ehkä mennään naimisiin jos huvittaa. Eikä sillä mtn suhteen rakoilua koiteta paikata.
Se on yks hailee mennäkö naimisiin enää tuon ajan jälkeen vai ei.
Voitko perustella miksi?
Järjen käyttö on sallittua.
Sarjassamme Unelmahäät morsiuspari yhdessä 15v. ja kolme lasta😂naurettavaa!
Ei meillä ole lapsia eikä ole tarkoitus olla mitkään prinsessan unelmahäät. Joten voitko perustella miksi ihmeessä pariskunta joka on pidempään ollut yhdessä ei voisi mennä naimisiin?
Voi toki, mutta moni tuolla jo onkin selittänyt. Ketään ei ihan oikeesti kiinnosta, kun se ei muuta tilannetta enää mitenkään. Ootte kuluneita.
Siis miten tilanne muuttuu naimisiin menon jälkeen? On sitten ollut yhdessä 2v. Tai 12v.?
Kyllä mun läheisiä, vanhempia ja sisaruksia taatusti kiinnostaa jos naimisiin menen, ei tarvi mtn showta tehdä mutta tietty onnittelevat jne.
Ollaan kuluneita? Luuletko sä että me mentäisiin naimisiin muiden ihmisten takia?
Et ole edes vastannut alkuperäiseen viestiin.
Kyllä se vaan muuttaa.. old news. Toki on kohteliasta onnitella, mut mun on todella vaikea uskoa, ettei ap ole saanut lähipiireistä mitään onnitteluja. Ne kun tulee yleensä selkärangasta, kun toinen kertoo uutisen.
Tai sitten voi olla, että läheiset näkevät tuon tuhoon tuomittuna eivätkä onnittele siitä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä häitä ei ole tapana hehkuttaa etukäteen etenkään niille, joita ei ole tarkoitus kutsua.
No siis tämä!
Ymmärrän kyllä, että loukkaa jos ei omat vanhemmat onnittele, se on jo törppöä, mutta toisaalta tää ei oikein muuta mitään ja naimisiin meno on vasta puolen vuoden päästä.
Mutta miksi ihmeessä sun äidin pitäis aloittaa joku innostunut soittorinki sukulaisille, joita asia ei koske yhtään millään tavalla??? "Meidän Minttu menee Villen kanssa naimisiin kesäkuussa, eikö ookin ihanaa! Niin, siis teitä ei kyllä ole kutsuttu juhliin, mutta eikö ookin ihanaa kun menevät naimisin!"
Ei se vaan toimi noin. Se on sarjassamme "ai jaa, kiva" -osastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran teille, jotka kritisoitte naimisiin menemistä pitkän seurustelun jälkeen: jos olisimme menneet naimisiin 1-2v seurustelun jälkeen, olisin ollut 21v ja mies 23v. Opiskelut ym kaikki kesken ja ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna olisimme olleet aika nuoria.
AP
Mitä sitten? Kyllä sen tietää heti onko oikean kanssa. Itse rakastuin mieheeni fuksivuonna. Menimme naimisiin seuraavana vuonna. Ei vaikuttanut opiskeluun yhtään mitenkään ja olemme yhdessä edelleen 30 vuotta myöhemmin.
Sama. Ei vaikuttanut opiskeluihin eikä muuhun. Meillä virallinen sitoutuminen oli kuitenkin tärkeää. Me mentiin siis naimisiin, moni ystäväpariskunta oli tuon ajan avoliitossa (lähes 10 v) ennen avioitumistaan. Kaikki ollaan yhdessä edelleen. Mitenhän se avioituminen oli eri asia kuin 10 v avoa ja sitten avioituminen? Ei käsittääkseni millään lailla! Samalla tavalla eteni kaikkien elämä, opiskelut, työt, lapset, kodit....
Niin, se sopi teille mutta ei taas meille. Me menemme mieluummin naimisiin nyt pidemmän seurustelun jälkeen. Ihmiset ovat erilaisia :).
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä häitä ei ole tapana hehkuttaa etukäteen etenkään niille, joita ei ole tarkoitus kutsua.
No siis tämä!
Ymmärrän kyllä, että loukkaa jos ei omat vanhemmat onnittele, se on jo törppöä, mutta toisaalta tää ei oikein muuta mitään ja naimisiin meno on vasta puolen vuoden päästä.
Mutta miksi ihmeessä sun äidin pitäis aloittaa joku innostunut soittorinki sukulaisille, joita asia ei koske yhtään millään tavalla??? "Meidän Minttu menee Villen kanssa naimisiin kesäkuussa, eikö ookin ihanaa! Niin, siis teitä ei kyllä ole kutsuttu juhliin, mutta eikö ookin ihanaa kun menevät naimisin!"
Ei se vaan toimi noin. Se on sarjassamme "ai jaa, kiva" -osastoa.
Nojoo, ymmärrän. Tämä sukulaisille (lähinnä muutamalle) soittaminen ja sen ihmettely liittyy siihen, että äitini soittaa todella KAIKESTA siskolleen ja isäni siskolle. Hän siis kertoo nimenomaan sellaisiakin asioita, jotka eivät varmasti kiinnosta sukulaisia tai heitä kosketa. Enkä nyt tarkoita, että varta vasten soittaisi kertoakseen tuon, mutta kun hän soittelee viikoittain muutenkin noille muutamille, juoruaa hän yleensä aina samalla milloin mitäkin. Esim. kun ostimme mieheni kanssa asunnon, kerrottiin siitäkin seuraavassa soittoringissä, vaikka eihän se vaikuta sukulaisiini mitenkään :D.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luulen ettei se johdu niinkään juhlien puutteesta vaan ihan vaan siitä että olette olleet pari jo 8 vuotta. Melko pitkä seurusteluvaihe, pistää vain miettimään että suhde rakoilee ja nyt yritetään sitä kasata naimisiin menolla. Miksi muuten nyt naimisiin kun ei kahdeksan edellisenkään vuoden aikana ole osattu päättää onko se toinen oikea vai ei...
Tää on kyllä ihan liiba laaba. Me olemme olleet pian 15v. Yhdessä ja emme ole naimisissa. Ja kyllä se toinen on oikea ihan ilman naimisiin menoa.
Joskus ehkä mennään naimisiin jos huvittaa. Eikä sillä mtn suhteen rakoilua koiteta paikata.
Se on yks hailee mennäkö naimisiin enää tuon ajan jälkeen vai ei.
Voitko perustella miksi?
Järjen käyttö on sallittua.
Sarjassamme Unelmahäät morsiuspari yhdessä 15v. ja kolme lasta😂naurettavaa!
Ei meillä ole lapsia eikä ole tarkoitus olla mitkään prinsessan unelmahäät. Joten voitko perustella miksi ihmeessä pariskunta joka on pidempään ollut yhdessä ei voisi mennä naimisiin?
Voi toki, mutta moni tuolla jo onkin selittänyt. Ketään ei ihan oikeesti kiinnosta, kun se ei muuta tilannetta enää mitenkään. Ootte kuluneita.
Siis miten tilanne muuttuu naimisiin menon jälkeen? On sitten ollut yhdessä 2v. Tai 12v.?
Kyllä mun läheisiä, vanhempia ja sisaruksia taatusti kiinnostaa jos naimisiin menen, ei tarvi mtn showta tehdä mutta tietty onnittelevat jne.
Ollaan kuluneita? Luuletko sä että me mentäisiin naimisiin muiden ihmisten takia?
Et ole edes vastannut alkuperäiseen viestiin.
No jos ei tilanne muutu, niin miksi ihmiset peukuttavat sille, että 20+ on liian nuori avioitumaan? Miten olisi mahdollista edes olla liian nuori johonkin, mikä ei muuta mitään? Apkin uskoo, että olis ollut vaikutusta opiskelujen suhteen (öö, miten ihmeessä??)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä häitä ei ole tapana hehkuttaa etukäteen etenkään niille, joita ei ole tarkoitus kutsua.
No siis tämä!
Ymmärrän kyllä, että loukkaa jos ei omat vanhemmat onnittele, se on jo törppöä, mutta toisaalta tää ei oikein muuta mitään ja naimisiin meno on vasta puolen vuoden päästä.
Mutta miksi ihmeessä sun äidin pitäis aloittaa joku innostunut soittorinki sukulaisille, joita asia ei koske yhtään millään tavalla??? "Meidän Minttu menee Villen kanssa naimisiin kesäkuussa, eikö ookin ihanaa! Niin, siis teitä ei kyllä ole kutsuttu juhliin, mutta eikö ookin ihanaa kun menevät naimisin!"
Ei se vaan toimi noin. Se on sarjassamme "ai jaa, kiva" -osastoa.
Nojoo, ymmärrän. Tämä sukulaisille (lähinnä muutamalle) soittaminen ja sen ihmettely liittyy siihen, että äitini soittaa todella KAIKESTA siskolleen ja isäni siskolle. Hän siis kertoo nimenomaan sellaisiakin asioita, jotka eivät varmasti kiinnosta sukulaisia tai heitä kosketa. Enkä nyt tarkoita, että varta vasten soittaisi kertoakseen tuon, mutta kun hän soittelee viikoittain muutenkin noille muutamille, juoruaa hän yleensä aina samalla milloin mitäkin. Esim. kun ostimme mieheni kanssa asunnon, kerrottiin siitäkin seuraavassa soittoringissä, vaikka eihän se vaikuta sukulaisiini mitenkään :D.
AP
No, ehkäpä hän kokee sen jollain tavalla noloksi. Nä ihmiset on ilmiselvästi läheisiä hänelle, varmaan hävettää ettei heitä kutsuta juhliin ja siksi välttelee kertomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran teille, jotka kritisoitte naimisiin menemistä pitkän seurustelun jälkeen: jos olisimme menneet naimisiin 1-2v seurustelun jälkeen, olisin ollut 21v ja mies 23v. Opiskelut ym kaikki kesken ja ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna olisimme olleet aika nuoria.
AP
Mitä sitten? Kyllä sen tietää heti onko oikean kanssa. Itse rakastuin mieheeni fuksivuonna. Menimme naimisiin seuraavana vuonna. Ei vaikuttanut opiskeluun yhtään mitenkään ja olemme yhdessä edelleen 30 vuotta myöhemmin.
Sama. Ei vaikuttanut opiskeluihin eikä muuhun. Meillä virallinen sitoutuminen oli kuitenkin tärkeää. Me mentiin siis naimisiin, moni ystäväpariskunta oli tuon ajan avoliitossa (lähes 10 v) ennen avioitumistaan. Kaikki ollaan yhdessä edelleen. Mitenhän se avioituminen oli eri asia kuin 10 v avoa ja sitten avioituminen? Ei käsittääkseni millään lailla! Samalla tavalla eteni kaikkien elämä, opiskelut, työt, lapset, kodit....
Niin, se sopi teille mutta ei taas meille. Me menemme mieluummin naimisiin nyt pidemmän seurustelun jälkeen. Ihmiset ovat erilaisia :).
AP
Joo, eihän sitä kukaan kieltäny. Mutta sulla oli vähän naurettavat perustelut, niin niille kaipaisin vähän avaamista. Olisin kiinnostunut kuulemaan tarkemmin näkemyksiäsi näin jälkikäteen ajateltuna: mikä olisi eri tavalla, jos olisitte olleet tämän ajan naimisissa ja varsinkin: miten opinnot siihen liittyvät??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä häitä ei ole tapana hehkuttaa etukäteen etenkään niille, joita ei ole tarkoitus kutsua.
No siis tämä!
Ymmärrän kyllä, että loukkaa jos ei omat vanhemmat onnittele, se on jo törppöä, mutta toisaalta tää ei oikein muuta mitään ja naimisiin meno on vasta puolen vuoden päästä.
Mutta miksi ihmeessä sun äidin pitäis aloittaa joku innostunut soittorinki sukulaisille, joita asia ei koske yhtään millään tavalla??? "Meidän Minttu menee Villen kanssa naimisiin kesäkuussa, eikö ookin ihanaa! Niin, siis teitä ei kyllä ole kutsuttu juhliin, mutta eikö ookin ihanaa kun menevät naimisin!"
Ei se vaan toimi noin. Se on sarjassamme "ai jaa, kiva" -osastoa.
Nojoo, ymmärrän. Tämä sukulaisille (lähinnä muutamalle) soittaminen ja sen ihmettely liittyy siihen, että äitini soittaa todella KAIKESTA siskolleen ja isäni siskolle. Hän siis kertoo nimenomaan sellaisiakin asioita, jotka eivät varmasti kiinnosta sukulaisia tai heitä kosketa. Enkä nyt tarkoita, että varta vasten soittaisi kertoakseen tuon, mutta kun hän soittelee viikoittain muutenkin noille muutamille, juoruaa hän yleensä aina samalla milloin mitäkin. Esim. kun ostimme mieheni kanssa asunnon, kerrottiin siitäkin seuraavassa soittoringissä, vaikka eihän se vaikuta sukulaisiini mitenkään :D.
AP
No, ehkäpä hän kokee sen jollain tavalla noloksi. Nä ihmiset on ilmiselvästi läheisiä hänelle, varmaan hävettää ettei heitä kutsuta juhliin ja siksi välttelee kertomista.
Mäkin luulen, et on kyse tästä. On tosi paskamaista sanoa et joo, teitä ei ole sit kutsuttu.
Miksei ap aikuisena ihmisenä itse kerro tädeilleen???
Vierailija kirjoitti:
Seurasin sitä edellistä samankaltaista ketjua, ja eroavaisuuksia on sen verran että tuskin ovat sama kirjoittaja.
Sinä muutit pari yksityiskohtaa, mutta aloitus on muuten identtinen, vinkumista siitä kuinka suku suhtautuu välinpitämättömästi häihisi, vaikka olette vakiintunut pari ja järjestätte vain pienet häät. Kirjoitustyylisi on myös hyvin tunnistettava.
Avioiduimme maistraatissa ja todistajat oli maistraatin konttorista. Rahaa oli vähän niin valitsimme matkan sormusten sijaan. Matkalta lähetimme vanhemmille kortit allekirjoituksella herra ja rouva xxxx. Ensin tuli sähke hotellille, kotiin saavuttuamme tuli onnitteluja ja lahjoja.
Aika ja tavat ovat tietysti muuttuneet, mutta luulen ymmärtäväni mitä ap ihmettelee. Kyllä mun mielestä on onnittelun arvoinen asia kun kaksi ihmistä rakastaa toistaan ja päättää ainakin yrittää jakaa koko loppu elämänsä toistensa kanssa. Joillekin se on päätös, joka on helppo tehdä, toisilla kestää pitempään. Yhdessä voi olla ilman virallistamista, mutta yleensä kai ne jotka haluavat virallistaa sillä on merkitystä ja toivoisivat läheistensä siihen myös positiivisesti reagoivan.
En onnitellut veljeäni kun kuulin äidiltä heidän menneen avioon. Pidän avioitumista parin henkilökohtaisena asiana. Jos veli olisi itse kertonut niin olisin onnitellut tietysti.
Ihmiset vain sattuvat innostumaan uusista jutuista, mutta kyllä te olette jo vanha pari, jos 8 vuotta olette olleet yhdessä ja naimisiin meno on juridinen. Ei siinä luulisi olevan enää mitään yllätyksellisyyttä ja ihmeellistä.
Ihan sama, jos joku vanha pari viettää hopeahääpäivää, ei siitä enää ulkopuoliset jaksa innostua, saati, että se olisi kuuma keskustelun aihe läheisten ja sukulaisten keskuudessa.
Jos haluat vipinää, sun pitää keksiä jotakin uutta, sellaista mistä aikaisemmin ei ole keskusteltu esim. vaihtamalla sulhasta, johon alkaa olla vipinää ja keskustelua.