Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen suvun alkoholismi
26.12.2018 |
Mieheni on toipuva alkoholisti, ei juo siis enää ollenkaan. Hänen sukunsa on pahoin riippuvainen niin geenien kuin opittujen mallienkin kautta. Taustalla on useampikin suoraan alkoholiin liittyvä kuolema (juoppuhulluutta, tapaturmaisesti kännissä kuolemista, muihin päihteisiin menehtymistä) ja silti jäljellä olevien jokaiseen juhlaan (ja arkeenkin) kuuluu juominen. Esim. joulu ollaan humalassa liki aamusta iltaan, riippumatta siitä, että perheeseen kuuluu myös lapsia.
Muutama vuosi sitten mittani tuli täyteen erään juhlan yhteydessä. Suutuin miehelleni (joka silloin vielä joi) lupausten rikkomisesta. Anoppi sekaantui samaan riitaan, puolusti lastensa (ja omaa) liiallista juomista ja otti koko riidan muutenkin itseensä. Sen jälkeen en ole enää suostunut sukuloimaan heidän luonaan juhlapyhinä, sillä juominen karkaa aina käsistä. Toivoin, että asiasta vihdoin avoimesti keskusteleminen saisi miehen suvun hoksaamaan, ettei etenkään lasten läsnäollessa ryyppääminen ole ok. Lopputulos oli kuitenkin se, että juominen jatkuu, mutta minut on vain "syrjäytetty" perheestä, eli en osallistu reissuihin. Minua ei enää huomioida esim. synttäreinä ja toisarvoisuus näkyy muutenkin pieninä juttuina siellä täällä.
Välejä en ole halunnut katkaista lasten ja miehenkään vuoksi kokonaan, vielä. Pakollinen yhdessäolo sisältää kuitenkin usein ihan suoraa v*ttuilua minulle juomisen kontrolloinnista, erityisesti anopin taholta. Yleensä yritän antaa kuittailua mennä ohi, mutta nyt tuntuu kyllä pahalta, kun anoppi sivalsi taas samasta asiasta eilen joulupöydässä, meidän omassa kodissa, lasten kuullen.
Olen vuosien varrella yrittänyt huomauttaa juomisesta kauniisti useaan otteeseen. Välillä olen myös ihan suoraan pyytänyt, ettei meillä lasten läsnäollessa juoda. Toisinaan olen ollut hankkimatta ruokajuomia juhlapöytään, mutta silloin appivanhemmat ja miehen sisarukset tuovat omat viinit ja juovat niitä, niin he tekivät eilenkin. Selvänä oleminen ei ole vaihtoehto.
Suku tietää kyllä mieheni kamppailusta alkon kanssa, mutta ilmeisesti he eivät välitä. Oma riippuvuus on niin vahva, ettei siitä voi irtaantua. Appivanhemmat eivät ole valmiita kohtaamaan sitä tosiseikkaa, että he ovat kasvattaneet lapsistaan suurkuluttajia ja alko-ongelmaisia.
Ainoaksi vaihtoehdoksi taitaa jäädä välien viilentäminen ihan kokonaan. Kohtalotovereita?
Kommentit (15)
Itse antaisin välien viiletä ja pitäisin kanssakäymisen mahdollisimman vähissä. Mutta miehesi sukulaisiahan he ovat ja hän voi olla eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On totisesti hankala tilanne sinulla! Alkoholismi on pirullinen sairaus ja sitä vastaan taisteleminen tuulimyllyä vastaan taistelua.
Alkoholisti ei näe koskaan syytä itsessään. Usein on niin, että juon koska sinä.... jne. Alkoholisita ei paranna mikään voima maan päällä paitsi oma tahto parantua! Ja sitä kun niin usein ei ole.
Eipä tässä neuvoa osaa, ja omaa kokemusta ei ole. Kotona ei juotu, ja olen pysytellyt visusti erossa heistä jotka siinä loukussa ovat. Olisiko jokin taho esim. alkoholisitien omaiset tms. josta voisi alkaa? Saisitte vinkkiä ja vertaistukea miten jatkaa? Se on kuitenkin minun näkökulmastani selvää, että ihmisten jotka tuottavat pelkkää pahaa oloa kanssa ei pidä seurustella. Teidän pitää miehesi kanssa keskustella tästä ja tehdä oma päätöksenne. En kuitenkaan suosittele jäämistä kenenkään sylkikupiksi, on ne miehen omaisia tai sitten ketä tahansa.
En kyllä sietäisi tuollaista kotonani. Alkoholi ei kuulu jouluun eivätkä meidän vieraat tuo ja juo omia eväitä.
En nyt oikein ymmärrä. Et mene sukulaisten luo katsomaan ryyppäämistä, mutta kutsut heidät kotiisi ryuppäämääm? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärrä. Et mene sukulaisten luo katsomaan ryyppäämistä, mutta kutsut heidät kotiisi ryuppäämääm? Miksi?
En välillä ymmärrä itsekään, miksi vielä annan mahdollisuuksia suvulle. Varmaan siksi, että lapset haluavat viettää aikaa yhdessä edes jouluna.
En kuitenkaan siis kutsunut ketään kotiini _ryyppäämään_, vaan yhteiselle jouluaterialle. He toivat omat juomansa, etten voi kontrolloida juomien määrää. Senkin kyllä tiesin etukäteen, mutta kuvittelin, että he osaisivat käyttäytyä edes sen yhden illan. No, väärässä olin.
Omalle tilanteelle tulee ehkä vähän sokeaksi. Oikeastaan vasta tässä tätä kirjoittaessa huomaa, kuinka sairaalla tolalla hommat on.
Onneksi mieheni ymmärtää, ettei hän voi enää juoda. Tätä suvun tilaa ja ilkeilyn minulle aiheuttamaa ahdistusta hän ei oikein vielä tajua. Tai hän ajattelee, että minun pitää vain yrittää kestää, ettei tästä tarvitsisi tapella, hänelle kun riitely on liki mahdotonta. En minäkään riidellä halua, mutta en myöskään aio altistaa lapsiani ja itseäni tälle touhulle enää tästä eteenpäin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se ole sinulta pois jos joku haluaa ryypätä 🍻 jouluna. Kaikista eniten vituttaa raitistelijat jotka aina vinkumassa toisten juomisesta.
Tuota noin.... ei minua ainakaan haittaisi se, että jotkut juovat jouluaterialla viiniä. Tuskin he nyt ruokailun aikana sikakänniin itseään ehtivät kiskoa? Sitten kotiin, jatkakoot siellä pämppäämistä, jos jatkavat.
Eli mitä kamalaa siinä ehti nyt teillä sattua? Oikeasti?
Miehesi näkökulmasta tilanne varmasti on koetteleva, mutta miten hän asiaan suhtautuu? Toipuvan alkoholistin on joka tapauksessa jossakin vaiheessa opittava kestämään se, että muut juovat, muttei hän. Kuulostaa aloituksesi perusteella kumminkin siltä, että juuri sinä olet pahoittanut mielesi, ei miehesi.
My point: en minäkään pitäisi siitä, jos sakki vetää lärvit lasteni nähden ja sammuilee tai alkaa tapella. Mutta lapsetkaan eivät mene pilalle siitä, että porukka juo juhla-aterialla viiniä. Eli onko kenties niin, että hiukan pelkäät turhia? Vai onko oikeasti tuossa miehesi suvussa ollut tapana sammuskella lattialle?
Jokainen vastaa omasta toiminnastaan, eikä voi muiden puolesta päättää. Jos vieraidesi käytös ei miellytä, älä kutsu toiste. Lapset nyt ihan varmasti eivät kaipaa vieraita, jotka eivät osaa käyttäytyä. Miehesi voi käydä lasten kanssa päiväseltään katsomassa anoppia ja appea. Jää sinä kotiin. Mutta älä ihmettele sitten myöskään etäisiä välejänne, ethän sinäkään HEISTÄ pidä, joten luulitko oikeasti, että he rakastavat ja arvostavat sinua halveksuvasta asenteestasi huolimatta? C'moon nyt aikuinen ihminen itke siinä ettei synttäreitäsi huomioida!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuota noin.... ei minua ainakaan haittaisi se, että jotkut juovat jouluaterialla viiniä. Tuskin he nyt ruokailun aikana sikakänniin itseään ehtivät kiskoa? Sitten kotiin, jatkakoot siellä pämppäämistä, jos jatkavat.
Eli mitä kamalaa siinä ehti nyt teillä sattua? Oikeasti?
Miehesi näkökulmasta tilanne varmasti on koetteleva, mutta miten hän asiaan suhtautuu? Toipuvan alkoholistin on joka tapauksessa jossakin vaiheessa opittava kestämään se, että muut juovat, muttei hän. Kuulostaa aloituksesi perusteella kumminkin siltä, että juuri sinä olet pahoittanut mielesi, ei miehesi.
My point: en minäkään pitäisi siitä, jos sakki vetää lärvit lasteni nähden ja sammuilee tai alkaa tapella. Mutta lapsetkaan eivät mene pilalle siitä, että porukka juo juhla-aterialla viiniä. Eli onko kenties niin, että hiukan pelkäät turhia? Vai onko oikeasti tuossa miehesi suvussa ollut tapana sammuskella lattialle?
Jokainen vastaa omasta toiminnastaan, eikä voi muiden puolesta päättää. Jos vieraidesi käytös ei miellytä, älä kutsu toiste. Lapset nyt ihan varmasti eivät kaipaa vieraita, jotka eivät osaa käyttäytyä. Miehesi voi käydä lasten kanssa päiväseltään katsomassa anoppia ja appea. Jää sinä kotiin. Mutta älä ihmettele sitten myöskään etäisiä välejänne, ethän sinäkään HEISTÄ pidä, joten luulitko oikeasti, että he rakastavat ja arvostavat sinua halveksuvasta asenteestasi huolimatta? C'moon nyt aikuinen ihminen itke siinä ettei synttäreitäsi huomioida!
Ruokaviinit ei olekaan ongelma, join viiniä ruualla itsekin. Ongelma on se, että juominen aloitetaan jo päivällä ja juominen myös perinteisesti jatkuu pikkutunneille. Anoppi olikin selkeästi humalassa, hän sammahti sohvalle ruuan ja kahvin välissä. Siksi he olivatkin meillä vain syömässä, sen jälkeen lähtivät anoppilaan jatkamaan.
Ehkä se on sitten niin, että olen lapsellinen, jos loukkaannun siitä, etten enää oikein kuulu sukuun. Suku ainakin on selkeästi sitä mieltä, että minun nihkeä asenne on ongelma, ei heidän juomisensa. Ei siis esim. se, että he huutavat, kiroilevat ja kiukuttelevat lasten läsnäollessa, yöllä oksentavat kamppeita pilalle ja aamulla nukkuvat krapulaa ja morkkista pois, kunnes aloitetaan uusi nousu. Tästä kaikesta olen siis jo irtisanoutunut jo pari vuotta sitten. Kissan nostaminen pöydälle on kuitenkin ollut niin kova pala, että siitä muistetaan kuittailla edelleen.
Selvinpäin suku on ihana, siksi olen yrittänyt vielä ylläpitää jonkinlaisia välejä v*ittuilusta huolimatta. Ehkä raja on nyt tullut vastaan.
Ap
No on se loukkaantuminen vähän lapsellista. Ei siinä sen kummemmin syntipukkeja tarvitse hakea, eli ratkoa kumman asenne on ENEMMÄN ongelma. Sinä nyt kumminkin paheksut ja jopa halveksut miehen perhettä ja totta kai he sen vaistoavat ja reaoivat sitten samassa tyylilajissa.
Anna mokomien olla. Siedät sen verran kuin jaksat ja annat miehen hoitaa suhteet perheeseensä. Kaikkien kanssa ei voi olla eikä tarvitse olla läheisissä väleissä!
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on suvussa alkoholisti, tosi raskasta itselle. Hän ei halua apua, enkä tiedä mitä tekisin. En ymmärrä miten viina voi olla tärkeämpää kuin mikään muu. Kaikki se juhlatunnelma jää kokematta, sille työlle ei anneta arvoa mitä joulujuhlan valmistaminen muilta vaatii. Voimia ap!
Vierailija kirjoitti:
No ei se ole sinulta pois jos joku haluaa ryypätä 🍻 jouluna. Kaikista eniten vituttaa raitistelijat jotka aina vinkumassa toisten juomisesta.
Kaikista eniten vituttaa suurkuluttajat ja alkot, jotka aina vinkumassa toisten juomattomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen..mutta juon tolkun pois vain ns bileissä, joissa muutkin dokaa
Jouluna join 1 kaljan ja pari glögiä
kun biletän , päädyn putkaan tai poken hakkaamaksi.
En pysty katsomaan kun muut juovat kun olen selvinpäin.
nytkin töissä ja selvänä
olenko juoppo?
Kotona ei ole viinaa
pelkään sosiaalisen elämäni puolesta..
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen..mutta juon tolkun pois vain ns bileissä, joissa muutkin dokaa
Jouluna join 1 kaljan ja pari glögiä
kun biletän , päädyn putkaan tai poken hakkaamaksi.
En pysty katsomaan kun muut juovat kun olen selvinpäin.
nytkin töissä ja selvänä
olenko juoppo?
Kotona ei ole viinaa
pelkään sosiaalisen elämäni puolesta..
olet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen..mutta juon tolkun pois vain ns bileissä, joissa muutkin dokaa
Jouluna join 1 kaljan ja pari glögiä
kun biletän , päädyn putkaan tai poken hakkaamaksi.
En pysty katsomaan kun muut juovat kun olen selvinpäin.
nytkin töissä ja selvänä
olenko juoppo?
Kotona ei ole viinaa
pelkään sosiaalisen elämäni puolesta..
Pysy poissa ravintoloista, jos et osaa käyttäytyä
kuulostat pulia.kalta
Alue: Aihe vapaa
En ole kohtalotoveri, mutta oikein olet tehnyt, pysy päätöksessäsi!
Kaikenlaista olen nähnyt, joten tiedän, mistä puhut.