Lue keskustelun säännöt.
Sain kuulla että ollaan ”peruspilattu” meidän talo
25.12.2018 |
Että sellaista. Erään sukulaisen kanssa eilen keskusteltiin remonttijutuista. Meillä pari vuotta sitten ostettu vanha talo jota ollaan kunnostettu kesäpaikaksi ja hänellä ikuisuusprojekti jossa asuu. Esim ulko-oven ja alakerran ikkunoiden vaihto uusiin on ollut meillä turhaa ja kallista🙄.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1910-luvun puuikkunoita ei olisi kannattanut vaihtaa uusiin puuikkunoihin. Vanha puu on tiivistä. Se on ihan erilaista kuin nykyinen puu, johon ei edes ehdi kasvaa sydänpuuta, jota ennen on käytetty ikkunoihin. Alakarmit on usein pakko uusia, mutta muuten nuo vanhat ikkunat kestää jopa ilman kittejä kunnostuskelpoisina. Uudet ikkunat on niin kallis investointi, että lämmityskuluissa tuleva säästö ei maksa niitä takaisin ehkä ikinä. Johtuen siis siitä että se uusi puu ei tule kestämään. Paras olisi kunnostaa ja tiivistää vanhat. Se ei sitä paitsi välttämättä maksa enempää kuin ne uudet. Kysyittekö edes kunnostuksen hintaa?
Tätä jankutetaan kyllästymiseen asti. Tässä on totta toinen puoli. Niin hyvää puuainesta ei todellakaan ole enää tarjolla kuin mitä vielä 1900-luvun alkupuolella oli. Se on fakta. Mutta se että silloin rakennetut ikkunat olisivat vielä tänäkin päivänä poikkeuksetta niin hyväkuntoisia että kunnostus riittää, ei ole totta. Toki on hyvänäkin säilyneitä yksilöitä ja valitettavasti niitä tuhotaan surutta, mutta yhtä paljon, ellei enemmän on myös läpilahoja karmeja rikkonaisilla ruuduilla joita ei mikään kunnostus enää pelasta. Tietämättä ja tuntematta aloittajan alkuperäisten ikkunoiden kuntoa niiden vaihtamisen kritisointi on lähinnä typeryyttä.
Jos talo on asuttu ja yleisesti kunnossa pidetty niin poikkeuksetta ikkunat ovat kunnostettavissa. Jopa sellaiset mistä maallikko sanoo, että uudet tilalle.
t. ikkunankunnostaja
Jos ikkunanpuitteet on esim. maalattu kalkkimaalilla jossain kohtaa viime vuosisataa niin eipä niissä mikään muukaan maali enää pysy muutamaa vuotta kauempaa. Ovat silloinkin toki kunnostettavissa, mutta mitään järkeä siinä ei ole.
Nykyään ikkunan pokat valmistetaan tehokasvatetusta puusta, joiden elinkaareksi on laskettu maksimi 20-30-vuotta. Nyt vaihdetaan jo 90-luvun rakennettuihin taloihin uusia ikkunoita, kun Suomen olosuhteissa niiden pitää kestää tuiskut ja pakkaset ja lämpötilanvaihtelut voi olla 80 astetta.
Meillä on yli sata vuotta vanha talo ja ikkunan alkuperäiset. Enkä mistään hinnasta vaihtaisi. Lasit käsin puhallettua lasia. Pokat hyvä laatuista ja erityisen kestävää puuta, kun silloin puut saivat kasvaa hitaasti ja luonnon mukausesti.
Meiltä kuistilta meni ikkuna rikki ja maksoimme siitä viiden kertaisen hinnan, mitä uudesta maksoimme.
Toivattavasti ap. on säästänyt edes ikkunat ja säilyttää niitä asianmukaisesti, jotta joskus uudet omistajat saa vaihtaa ne takaisin.
Samoin ovet oli ennen umpipuuta, toisin kuin nykyään, kun välissä on kenno ja puuta vain nimeksi.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta maksaa sitä viisinkertaista hintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä ketjussa on hyviäkin pointteja, mutta paikoin myös todellisuudesta vieraantunutta meininkiä. Halveksutaan perheenisiä, jotka ovat vuosikymmeniä sitten remontoineet rintamamiestalonsa perheilleen niin, että talo ei miellytä enää nykyajan villasukissa tassuttelevaa kotoilijaa, joka haluaa fiilistellä vanhoja aikoja. Helppo se on sanoa, kun on aito mahdollisuus valita elämäntyylinsä. Ennen nykyajan kodinkoneita ja mukavuuksia elämä oli sen verran työteliästä, ettei aikaa millekään kotoilulle ja fiilistelylle jäänyt samalla tavalla. Menneiden vuosikymmenten mies on ollut iloinen, kun on voinut hankkia sähköhellan taloon eikä vaimon ole tarvinnut enää kantaa selkä vääränä puita hellaan. Ja iloinen, kun perheenjäsenten ei ole pakko taapertaa kaatosateessa saunaan pihan perälle. Hän on tuntenut huolehtivansa pienistä lapsistaan, joiden ei tarvitse leikkiä enää kylmillä lattioilla, kun talo on eristetty umpeen. Kyllä, tuon aikakauden rakennus- ja korjausohjeet ovat osoittautuneet vääriksi ja johtaneet homepommeihin ja muihin ongelmiin. Tuo oli kuitenkin sen ajan parasta tietoa, johon remontoija opastettiin ja neuvottiin. Kaikilla ei tietenkään ollut varaa tai kiinnostusta remontoida, mutta moni ajatteli vilpittömästi parantavansa oman perheensä elämänlaatua ja pitävänsä huolta omaisuudestaan. Tietenkään samoja virheitä ei kannata enää nykyaikana toistaa, kun toisenlaista tietoa on saatavilla. Mutta monille näille aiempia sukupolvia soimaaville villasukkahipstereille tekisi hyvää tutustua siihen 60-70-lukujen realismiin, kun "aidossa rintamamiestalossa" asuminen ei ollut vain kiireetöntä söpöstelyä ja teen siemailua uunin lämmössä. Ihmisillä on töitä ja elämänvaiheita, joissa arjen toimivuus voi mennä etusijalle. Lisäksi kannattaa muistaa aikajänne. Nouseekohan muutaman vuosikymmenen kuluttua ulina viime vuosina pilalle remontoiduista 80-90-luvun taloista, joista on kadotettu alkuperäishenki? Monien mielestä on ymmärrettävää, että tämän hetken ihmisiä ei kiinnosta tuon aikakauden museoiminen.
Omakotitalo on käyttöesine. Kukin käyttäjä voi sen muuttaa tietyissä rajoissa mieltymystensä mukaiseksi ja siitä on turhaa muiden mussuttaa. Joku piipertäjä voi haluta kuivakäymälän ja puuhellan uuteen taloon ja toinen rakentaa kylpyläosaston ja kiinteistöautomatiikan vanhaan kartanoon. Seuraava omistaja sitten muuttaa ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikkunoiden vaihdolla muutettiin painovoimaiseen ilmastoinnin toimintaa.
Tähän kun lisätään piippujen tukkiminen niin ilmanvaihto on pilalla.
Ikkunoiden rakojen tehtävä on tuoda korvausilma taloon. Uudet ikkunat ovat liian tiiviitä.
Korvausilma otetaan nyt rakenteiden kautta esim. nurkista. Nyt talo tuntuu entistä kylmemmältä lattioista. Seuraavaksi lisätään eristystä seiniin ja lattiaan, koska on liian kylmä. Seiniin alkaa kertyä kosteutta kun seinät eivät henkistä muovisulun vuoksi. Tästä seuraa talon homehtuminen.Painovoimaista ilmastointia ei ole olemassakaan.
Korvausilmaa ei kuulu tuoda ikkunanrakosista sisään, päin vastoin, ikkunanpokathan perinteisesti paperoidaan talveksi ettei vedä.
Ikkunan yläreunaan jätetään pieni kohta ilman paperia, josta korvausilma tuulee.
Kyllä se korvausilma kannattaa tuoda sisään asianmukaisista korvausilmaventtiileistä. Kaikissa vanhoissa taloissa ei sellaisia ole ollut mutta ne kannattaa laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1910-luvun puuikkunoita ei olisi kannattanut vaihtaa uusiin puuikkunoihin. Vanha puu on tiivistä. Se on ihan erilaista kuin nykyinen puu, johon ei edes ehdi kasvaa sydänpuuta, jota ennen on käytetty ikkunoihin. Alakarmit on usein pakko uusia, mutta muuten nuo vanhat ikkunat kestää jopa ilman kittejä kunnostuskelpoisina. Uudet ikkunat on niin kallis investointi, että lämmityskuluissa tuleva säästö ei maksa niitä takaisin ehkä ikinä. Johtuen siis siitä että se uusi puu ei tule kestämään. Paras olisi kunnostaa ja tiivistää vanhat. Se ei sitä paitsi välttämättä maksa enempää kuin ne uudet. Kysyittekö edes kunnostuksen hintaa?
Tätä jankutetaan kyllästymiseen asti. Tässä on totta toinen puoli. Niin hyvää puuainesta ei todellakaan ole enää tarjolla kuin mitä vielä 1900-luvun alkupuolella oli. Se on fakta. Mutta se että silloin rakennetut ikkunat olisivat vielä tänäkin päivänä poikkeuksetta niin hyväkuntoisia että kunnostus riittää, ei ole totta. Toki on hyvänäkin säilyneitä yksilöitä ja valitettavasti niitä tuhotaan surutta, mutta yhtä paljon, ellei enemmän on myös läpilahoja karmeja rikkonaisilla ruuduilla joita ei mikään kunnostus enää pelasta. Tietämättä ja tuntematta aloittajan alkuperäisten ikkunoiden kuntoa niiden vaihtamisen kritisointi on lähinnä typeryyttä.
Jos talo on asuttu ja yleisesti kunnossa pidetty niin poikkeuksetta ikkunat ovat kunnostettavissa. Jopa sellaiset mistä maallikko sanoo, että uudet tilalle.
t. ikkunankunnostaja
Jos ikkunanpuitteet on esim. maalattu kalkkimaalilla jossain kohtaa viime vuosisataa niin eipä niissä mikään muukaan maali enää pysy muutamaa vuotta kauempaa. Ovat silloinkin toki kunnostettavissa, mutta mitään järkeä siinä ei ole.
En ole kyllä koskaan kuullut että kenenkään ikkunat olisi kalkkimaalilla maalattu. Eikö se ole navettojen ja kellarien sisämaali?
Tuon kalkkimaalivänkääjän maalitietämys taitaa perustua sisustusblogeista luettuun...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1910-luvun puuikkunoita ei olisi kannattanut vaihtaa uusiin puuikkunoihin. Vanha puu on tiivistä. Se on ihan erilaista kuin nykyinen puu, johon ei edes ehdi kasvaa sydänpuuta, jota ennen on käytetty ikkunoihin. Alakarmit on usein pakko uusia, mutta muuten nuo vanhat ikkunat kestää jopa ilman kittejä kunnostuskelpoisina. Uudet ikkunat on niin kallis investointi, että lämmityskuluissa tuleva säästö ei maksa niitä takaisin ehkä ikinä. Johtuen siis siitä että se uusi puu ei tule kestämään. Paras olisi kunnostaa ja tiivistää vanhat. Se ei sitä paitsi välttämättä maksa enempää kuin ne uudet. Kysyittekö edes kunnostuksen hintaa?
Tätä jankutetaan kyllästymiseen asti. Tässä on totta toinen puoli. Niin hyvää puuainesta ei todellakaan ole enää tarjolla kuin mitä vielä 1900-luvun alkupuolella oli. Se on fakta. Mutta se että silloin rakennetut ikkunat olisivat vielä tänäkin päivänä poikkeuksetta niin hyväkuntoisia että kunnostus riittää, ei ole totta. Toki on hyvänäkin säilyneitä yksilöitä ja valitettavasti niitä tuhotaan surutta, mutta yhtä paljon, ellei enemmän on myös läpilahoja karmeja rikkonaisilla ruuduilla joita ei mikään kunnostus enää pelasta. Tietämättä ja tuntematta aloittajan alkuperäisten ikkunoiden kuntoa niiden vaihtamisen kritisointi on lähinnä typeryyttä.
Jos talo on asuttu ja yleisesti kunnossa pidetty niin poikkeuksetta ikkunat ovat kunnostettavissa. Jopa sellaiset mistä maallikko sanoo, että uudet tilalle.
t. ikkunankunnostaja
Jos ikkunanpuitteet on esim. maalattu kalkkimaalilla jossain kohtaa viime vuosisataa niin eipä niissä mikään muukaan maali enää pysy muutamaa vuotta kauempaa. Ovat silloinkin toki kunnostettavissa, mutta mitään järkeä siinä ei ole.
En ole kyllä koskaan kuullut että kenenkään ikkunat olisi kalkkimaalilla maalattu. Eikö se ole navettojen ja kellarien sisämaali?
Tuon kalkkimaalivänkääjän maalitietämys taitaa perustua sisustusblogeista luettuun...
Luuletko tosissasi että ennenmuinoin taloa remontoidessa jos sattui olemaan purkissa valkoista kalkkimaalia niin lähdettiin kylille hommaamaan toista valkoista maalia ikkunanpokia varten? Jännä miten usein nettiargumentointi perustuu sille illuusiolle että ihminen toimii joka tilanteessa täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sitä vanhaa taloa sitten remontoi, jos sen haluaa pitää kunnossa ja haluaa sen ”hengen” säilyvän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1910-luvun puuikkunoita ei olisi kannattanut vaihtaa uusiin puuikkunoihin. Vanha puu on tiivistä. Se on ihan erilaista kuin nykyinen puu, johon ei edes ehdi kasvaa sydänpuuta, jota ennen on käytetty ikkunoihin. Alakarmit on usein pakko uusia, mutta muuten nuo vanhat ikkunat kestää jopa ilman kittejä kunnostuskelpoisina. Uudet ikkunat on niin kallis investointi, että lämmityskuluissa tuleva säästö ei maksa niitä takaisin ehkä ikinä. Johtuen siis siitä että se uusi puu ei tule kestämään. Paras olisi kunnostaa ja tiivistää vanhat. Se ei sitä paitsi välttämättä maksa enempää kuin ne uudet. Kysyittekö edes kunnostuksen hintaa?
Tätä jankutetaan kyllästymiseen asti. Tässä on totta toinen puoli. Niin hyvää puuainesta ei todellakaan ole enää tarjolla kuin mitä vielä 1900-luvun alkupuolella oli. Se on fakta. Mutta se että silloin rakennetut ikkunat olisivat vielä tänäkin päivänä poikkeuksetta niin hyväkuntoisia että kunnostus riittää, ei ole totta. Toki on hyvänäkin säilyneitä yksilöitä ja valitettavasti niitä tuhotaan surutta, mutta yhtä paljon, ellei enemmän on myös läpilahoja karmeja rikkonaisilla ruuduilla joita ei mikään kunnostus enää pelasta. Tietämättä ja tuntematta aloittajan alkuperäisten ikkunoiden kuntoa niiden vaihtamisen kritisointi on lähinnä typeryyttä.
Jos talo on asuttu ja yleisesti kunnossa pidetty niin poikkeuksetta ikkunat ovat kunnostettavissa. Jopa sellaiset mistä maallikko sanoo, että uudet tilalle.
t. ikkunankunnostaja
Jos ikkunanpuitteet on esim. maalattu kalkkimaalilla jossain kohtaa viime vuosisataa niin eipä niissä mikään muukaan maali enää pysy muutamaa vuotta kauempaa. Ovat silloinkin toki kunnostettavissa, mutta mitään järkeä siinä ei ole.
En ole kyllä koskaan kuullut että kenenkään ikkunat olisi kalkkimaalilla maalattu. Eikö se ole navettojen ja kellarien sisämaali?
Tuon kalkkimaalivänkääjän maalitietämys taitaa perustua sisustusblogeista luettuun...
Luuletko tosissasi että ennenmuinoin taloa remontoidessa jos sattui olemaan purkissa valkoista kalkkimaalia niin lähdettiin kylille hommaamaan toista valkoista maalia ikkunanpokia varten? Jännä miten usein nettiargumentointi perustuu sille illuusiolle että ihminen toimii joka tilanteessa täydellisesti.
Ainakin se kalkkimaali jota olen itse käyttänyt on sellaista vesimäistä litkua jota ei tulisi edes mieleen vedellä ikkunanpokiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalämpökin saattaa pettää, jos pumppu brakaa... Ikävä yllätys pakkasella, jos putket jäätyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olette varmaankin muistaneet vaihtaa vanhat käsintehdyt moniruutuiset ikkunanpokat uusiin tehdasvalmisteisiin yksiruutuisiin ikkunoihin ja vanhan umpipuisen ulko-oven nykyaikaiseen standardioveen?
Joka paikkaan lämpöeristeeksi finnfoamia ja raot tukkoon vaahdon avulla.
Muuttakaa vielä alakerran tekniset tilassa sauna-osastoksi ja poistakaa sisältä ylimääräiset seinät saadaksenne tilaan avaruuden tuntua.
Hyvä siitä tulee, perinteitä kunnioittamatta ja asumismukavuudesta tinkien.
Jatkakaa "remonttianne".
Oletkohan se meidän sukulainen, vähän samalta setiltä kuulostaa toi purkaus😁 ap
Millä tavoin teidän ilmanvaihto toimii?
Ei puuliesi ja sähköhella ole toisensa poissulkevia asioita. Meillä puuliesi on tärkeässä osassa talon lämmitystä, ei sen edessä kukaan ”fiilistele röyhelöesiliinassa”.