Psykopaattinen lapsi imee mehut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla itse psykopaatti

En tunne kyseisiä henkilöitä, mutta empatiakyvyttömiä lapsia on olemassa. Psykopaattinen on aika ronskisti kuvailtu.

  Myös lapsi voi olla ihan oikea psykopaatti.

Ei voi. Minkäänlaista persoonallisuushäiriötä ei voi olla koska persoonallisuuden kehitys on vielä kesken. Ympäristö määrittää millaiseksi petsoonallisuus kehittyy. Jos tämän lapsen isä todella on psykopaatti, on 100% varma asia ettei hänkään ole saanut kasvaa normaaleissa tasapainoisissa olosuhteissa. Tunnekylmä ympäristö missä lapsen tunne-elämän kehitystä ei tueta eikä lapsi koe turvaa, rakkautta ja huolenpitoa kasvattaa epävakaita ja narsistisia aikuisia, äärimmillään psykopaatteja. Lapsi oppii empatiaa ja toisten tunteisiin samaistumista vain saamalla itse johdonmukaisesti samanlaista kohtelua, tunteiden hyväksyntää, jakamista ja sanoittamista. Yksikään lapsi ei ole paha syntyessään.

Ei ei, esim. epävakaa ja narsismi ovat kehittyviä, mutta psykopatia on synnynnäistä, ns. ”vika” aivoissa ettei kykene kokemaan empatiaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tein lapsen sokeasti rakastuneena psykopaattisen miehen kanssa. Olemme eronneet ja lapsi on isällään joka toinen vkl. Lapsella on ollut aina vaikeuksia lapsiryhmissä. Jo ihan pienenä hän vei muilta lapsilta lelut kädestä, eikä osannut odottaa vuoroaan. Nyt vieläkin 10 vuotiaana Wilmaan tulee viestejä, että lapsi on lyönyt tai muuten käyttäytynyt antisosiaalisesti. Lapsi ei itse selvästikään ymmärrä, mitä on tehnyt. Hänellä on diagnoosina ADHD, mutta mielestäni se ei ole ihan paikkansapitävä.

Lapsella ei ole minkäänlaista miellyttämisenhalua aikuisia tai ketään muuta kohtaan. Isänsä saa hänet kuriin alistamalla johdonmukaisesti. Itse en ole alistamiseen kyennyt, joten koen, että olen jopa itse tullut lapseni alistamaksi. Terapiassa sanotaan, että lapsi testaa rajojaan ja rakkauttani, mutta olen alkanut epäillä, että itse asiassa hän vain käyttää minua hyväkseen niin paljon kuin kykenee. Hän ei välitä vaikka loukkaisi, saisi minut väsyneeksi tai vaikka huutaisin kurkku suorana. Hän puskee niin pitkään, kunnes saa haluamansa tai luovuttaa, kun itse kylllästyy.

Kaikesta täytyy vääntää joka päivä. Esim. hampaiden pesuun menee vähintään puoli tuntia, koska lapsi ei suostu pesemään niitä. Hän saa myös viihdykettä siitä, että häneltä halutaan jotain ja hän saa vääntää. Usein annan lapsen mennä nukkumaan pesemättä hampaita, koska joka päivä ei huvita vääntää loppuun asti niin, että lapsi kyllästyy "leikkiin" ja pesee ylimalkaisesti hampaansa.

Lapsi satuttaa minua usein esimerkiksi hyppäämällä yllättäen päälle. Hän alkaa olla jo aika painava. Ahdistaa, kun joka paikassa lasta ymmärretään enemmän kuin minua. Lapsi on aina viaton. Toki diagnooseista on se hyöty, että saamme edes tukitoimia. Pelkään vain, että tällainen liika ymmärtäminen ja psykologisointi vahvistaa hänen narsistisia puoliaan. Lapsi ottaa vastaan kaiken huomion, eikä itse häpeä sitä, että esim. koulun henkilökunta joutuu käyttämään häneen kohtuuttoman paljon aikaa ja muita resursseja.

No, kannan tämän taakan loppuun asti ja rakastan, vaikkei hän tule koskaan rakastamaan minua niin kuin näen muiden lapsien rakastavan äitejään.

Terapeuttinne on oikeassa. Kuuntelisit häntä, ja ottaisit neuvot vastaan.

Itse olen ollut kuulemassa kun terapeutti on myöntänyt, että on vain pahentanut asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykopatiaan tarvitaan sekä tietty geeni että lapsuudessa laiminlyöntiä, väkivaltaa tai muuta pahaa. Pelkkä geeni ei tee väkivaltaiseksi. Tästä tuli jokin dokkarikin mutten muista sen nimeä, jos joku muistaa niin kertokaa.  Joka tapauksessa siinä tutkija oli huomannut tuon geeni ja löysi sen myös itseltään. Tämä tutkija ei kuitenkaan ollut väkivaltainen ja päätyi tutkimuksessaan siihen, että hänellä oli ollut hyvä ja turvallinen lapsuus.

Psykopatialla EI ole tiettyä geeniä ja asia on paljon monimutkaisempi. Se että psykopatia geenirypäs oikeasti ilmentyy psykopatiana niin sen voi laukaista moni tekijä. Ja psykopaatin lapsuus voi ihan oikeasti olla ollut suht normaali.

Näin on. Ihmisen mieli on niin monimutkainen, että apsi on voinut kärsiä perheessä, jossa 99,999% muista ihmisistä olisi paitsi pärjännyt hyvin, myös ollut lapsuudessaan erittäin onnellinen ja huoleton.

Vierailija kirjoitti:

Gonamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi mitä typeryksiä ketju täynnä. Juuri luin vankilapsykiatrin haastattelun, jossa hän sanoi, että psykopatian oireet ovat nähtävissä 3-4 -vuotiaana. Se on synnynnäinen ominaisuus, ei kasvatuksen tulos. Jos isä on psykopaatti, ap:n lapsi on voinut periä isänsä ominaisuudet.

Koska lapsi ei ilmeisesti kiduta eläimiä, eikä uhkaa äitiä puukolla, ap on onnistunut kasvatuksessaan. Ilmeisesti myös lapsen isä on psykopaatti, joka pysyy lain rajoissa. Tämä on hyvä tavoite.

Kukaan ei pysty kasvattamaan psykopaattisesta lapsesta empaattista ja rakastavaa.

Alapeukuttajat voisivat hetken googlailla psykopatiaa ja sen ilmenemistä lapsilla ja syyttää ap:ta vasta sitten.

Vaikka me kuinka haluamme elää maailmassa, jossa kukaan ei synny pahana ja lapset ovat sydämeltään puhtaita, se ei ole totta.

Juurikin näin. Minuakin ärsyttää se ajattelutapa, että pahat aikuiset ikään kuin vain ilmestyvät jostain, eikä pahoja lapsia ole olemassakaan.

Psykopatia todellakin on perinnöllinen ja aivokuvissa näkyvä ominaisuus ja pahoja lapsia on ihan oikeasti olemassa.

Niin ja Breivik ei ole psykopaatti, Breivik on psykoottinen. Käytännössä omassa todellisuudessaan elävä hullu. Breivik koki tekevänsä uroteon ja taistelevansa yhteisönsä vihollisia vastaan.

Todellisuudessa "pahoilla" aikuisilla ei välttämättä ole mitään perinnöllistä tai neurologista vikaa, vaan persoona on vaurioitunut ja kieroutunut lapsuuden huonon kohtelun ja traumakokemusten myötä.

Ja toisaalta "pahoilla lapsilla" voi olla neurologista, tai perinnöllistä vikaa, eikä persoona ole vaurioitunut huonon kohteun ja traumakokemusten myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gonamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi mitä typeryksiä ketju täynnä. Juuri luin vankilapsykiatrin haastattelun, jossa hän sanoi, että psykopatian oireet ovat nähtävissä 3-4 -vuotiaana. Se on synnynnäinen ominaisuus, ei kasvatuksen tulos. Jos isä on psykopaatti, ap:n lapsi on voinut periä isänsä ominaisuudet.

Koska lapsi ei ilmeisesti kiduta eläimiä, eikä uhkaa äitiä puukolla, ap on onnistunut kasvatuksessaan. Ilmeisesti myös lapsen isä on psykopaatti, joka pysyy lain rajoissa. Tämä on hyvä tavoite.

Kukaan ei pysty kasvattamaan psykopaattisesta lapsesta empaattista ja rakastavaa.

Alapeukuttajat voisivat hetken googlailla psykopatiaa ja sen ilmenemistä lapsilla ja syyttää ap:ta vasta sitten.

Vaikka me kuinka haluamme elää maailmassa, jossa kukaan ei synny pahana ja lapset ovat sydämeltään puhtaita, se ei ole totta.

Juurikin näin. Minuakin ärsyttää se ajattelutapa, että pahat aikuiset ikään kuin vain ilmestyvät jostain, eikä pahoja lapsia ole olemassakaan.

Psykopatia todellakin on perinnöllinen ja aivokuvissa näkyvä ominaisuus ja pahoja lapsia on ihan oikeasti olemassa.

Niin ja Breivik ei ole psykopaatti, Breivik on psykoottinen. Käytännössä omassa todellisuudessaan elävä hullu. Breivik koki tekevänsä uroteon ja taistelevansa yhteisönsä vihollisia vastaan.

Todellisuudessa "pahoilla" aikuisilla ei välttämättä ole mitään perinnöllistä tai neurologista vikaa, vaan persoona on vaurioitunut ja kieroutunut lapsuuden huonon kohtelun ja traumakokemusten myötä.

Juuri näin. Ja tämä vaurio voi muuttaa aivojen toimintaa.

Persoonallisuushäiriöt kaikki syntyvät kasvuolosuhteiden myötä

Eivät synny, vaan voivat syntyä myös yksilöllisten synnynnöisten herkkyyksien takia, jolloin lapsen pää ei kestä normaalia elämää, vaan pikku vastoinkäymiset aiheuttavat häiriökäyttäytymistä. Persoonallisuushäiriöt kehittyvät suojelumekanismeina, selviytymiskeinoiksi, jolloin herkällä lapsella jo normaaleista vastoinkäymisistä saattaa syntyä persoonallisuushäiriö, varsinkin jos lisäksi on vilkas pää, ja riittämättömät sisäsyntyiset keinot lohduttautua, ja käsitellä pettymyksiä ja pahaa oloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Gonamies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi mitä typeryksiä ketju täynnä. Juuri luin vankilapsykiatrin haastattelun, jossa hän sanoi, että psykopatian oireet ovat nähtävissä 3-4 -vuotiaana. Se on synnynnäinen ominaisuus, ei kasvatuksen tulos. Jos isä on psykopaatti, ap:n lapsi on voinut periä isänsä ominaisuudet.

Koska lapsi ei ilmeisesti kiduta eläimiä, eikä uhkaa äitiä puukolla, ap on onnistunut kasvatuksessaan. Ilmeisesti myös lapsen isä on psykopaatti, joka pysyy lain rajoissa. Tämä on hyvä tavoite.

Kukaan ei pysty kasvattamaan psykopaattisesta lapsesta empaattista ja rakastavaa.

Alapeukuttajat voisivat hetken googlailla psykopatiaa ja sen ilmenemistä lapsilla ja syyttää ap:ta vasta sitten.

Vaikka me kuinka haluamme elää maailmassa, jossa kukaan ei synny pahana ja lapset ovat sydämeltään puhtaita, se ei ole totta.

Juurikin näin. Minuakin ärsyttää se ajattelutapa, että pahat aikuiset ikään kuin vain ilmestyvät jostain, eikä pahoja lapsia ole olemassakaan.

Psykopatia todellakin on perinnöllinen ja aivokuvissa näkyvä ominaisuus ja pahoja lapsia on ihan oikeasti olemassa.

Niin ja Breivik ei ole psykopaatti, Breivik on psykoottinen. Käytännössä omassa todellisuudessaan elävä hullu. Breivik koki tekevänsä uroteon ja taistelevansa yhteisönsä vihollisia vastaan.

Ei ne mistään vaan ilmaannu vaan ne kasvaa huonoissa ja rakkaudettomissa olosuhteissa. Persoonallisuus kehittyy väärin.

Toinen asia on psykopaattiset piirteet vaikkapa lapsella. Ne eivät tarkoita että lapsi on psykopaatti

Psykopaatteja on erittäin vähän ja kaikilla on kammottava tausta

Minä olen itse toiminut 22 vuotta alalla, sekä aikuisten että lastenpsykiatrialla. Minäkin luin tuon tuon vankilapsykiatrin haastattelun ja olen sitä mieltä että hän on väärässä. Toki empatiakyvyn puute voi näkyä jo aivan pienellä lapsella, mutta se on kyllä nimenomaan siihen astisten elämänkokemusten ja vuorovaikutuksen laadun aikaansaamaa. Ei mikään synnynnäinen ominaisuus jolle muka ei voi mitään. Poikkeuksetta jokaisella psykopaatilla on erittäin rankka ja epävakaa lapsuus. Ulkoiset puitteet ovat voineet olla ok, mutta se ei mitenkään takaa vakaata ja tasapainoista tunne-elämää.

Minä olen ollut alalla lasten, nuorten, ja aikuispsykiatrialla kohta 30 vuotta, ja olen sinä aikana nähnyt yhden diagnosoidun psykopaatin. Hän oli hoidossa muusta syystä kuin psykopatian vuoksi. Psykopatiaa hänellä ei huomannut mitenkään, ja hän oli erittäin älykäs, korkeasti kouluttautunut, ja kohteli muita hyvin. Sanoi sen vain väsyttävän välillä, koska joutuu esittämään empaattista, eikä aina jaksaisi. Tämän empatian esittämisen hän oli oppinut jo pienenä lapsena vanhemmiltaan, jotka olivat hyviä kasvattajia ja muutenkin normaaleita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla itse psykopaatti

En tunne kyseisiä henkilöitä, mutta empatiakyvyttömiä lapsia on olemassa. Psykopaattinen on aika ronskisti kuvailtu.

  Myös lapsi voi olla ihan oikea psykopaatti.

Ei voi. Minkäänlaista persoonallisuushäiriötä ei voi olla koska persoonallisuuden kehitys on vielä kesken. Ympäristö määrittää millaiseksi petsoonallisuus kehittyy. Jos tämän lapsen isä todella on psykopaatti, on 100% varma asia ettei hänkään ole saanut kasvaa normaaleissa tasapainoisissa olosuhteissa. Tunnekylmä ympäristö missä lapsen tunne-elämän kehitystä ei tueta eikä lapsi koe turvaa, rakkautta ja huolenpitoa kasvattaa epävakaita ja narsistisia aikuisia, äärimmillään psykopaatteja. Lapsi oppii empatiaa ja toisten tunteisiin samaistumista vain saamalla itse johdonmukaisesti samanlaista kohtelua, tunteiden hyväksyntää, jakamista ja sanoittamista. Yksikään lapsi ei ole paha syntyessään.

No juurikin näin. Tulee mieleeni esimerkki oikeasta psykopaatista, Anders Breivikista, luin, että tämän äiti oli jo raskausaikana tuntenut, että lapsi kiusaa pyörimällä mahassa. Kokenut poikansa koko tämän lapsuusiän ajan hankalaksi, vaikeaksi ja rajoittamaksi, lääkäreiden papereissa poika todettu masentuneeksi. En vertaa lastasi kyseiseen tappajaan, mutta ei ole aikuiselta tervettä kokea omaa lasta "psykopaatiksi". Nyt ap hommaat itsellesi apua vaikkapa terapiasta, ja katsot peiliin, oma ajattelutapasi lisää ongelmia.Jos ajattelet poikasi lapsesi olevan tahallaan ilkeä ja kiusaavan sinua jatkuvasti, empaattista ja rakastavaa vuorovaikutussuhdetta ei voi ylläpitää. Ja kaikki lapset tarvitsevat taas sitä kehittyäkseen tasapainoisiki aikuisiksi.

Niin, tai sitten jos viitsisimme kuunnella näitä vanhempia jotka huomaavat lapsessaan näitä piirteitä sen sijaan, että  vain syytämme heitä, voisi brijvikin kaltaiset jäädä haaviin paremmin, eikä samaa kohtaloa tulisi kuin hänen uhreilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla itse psykopaatti

En tunne kyseisiä henkilöitä, mutta empatiakyvyttömiä lapsia on olemassa. Psykopaattinen on aika ronskisti kuvailtu.

  Myös lapsi voi olla ihan oikea psykopaatti.

Ei voi. Minkäänlaista persoonallisuushäiriötä ei voi olla koska persoonallisuuden kehitys on vielä kesken. Ympäristö määrittää millaiseksi petsoonallisuus kehittyy. Jos tämän lapsen isä todella on psykopaatti, on 100% varma asia ettei hänkään ole saanut kasvaa normaaleissa tasapainoisissa olosuhteissa. Tunnekylmä ympäristö missä lapsen tunne-elämän kehitystä ei tueta eikä lapsi koe turvaa, rakkautta ja huolenpitoa kasvattaa epävakaita ja narsistisia aikuisia, äärimmillään psykopaatteja. Lapsi oppii empatiaa ja toisten tunteisiin samaistumista vain saamalla itse johdonmukaisesti samanlaista kohtelua, tunteiden hyväksyntää, jakamista ja sanoittamista. Yksikään lapsi ei ole paha syntyessään.

Ei ei, esim. epävakaa ja narsismi ovat kehittyviä, mutta psykopatia on synnynnäistä, ns. ”vika” aivoissa ettei kykene kokemaan empatiaa

Lapsilla ei vielä ole empatiaa, koska eivät vielä ymmärrä, miltä toisesta voi jokin asia tuntua. Empatia kehittyy vasta vanhempana kun elämänkokemusta on kertynyt riittävästi. Tästä syystä monet lapset voivat olla hyvin julmia joka toisia lapsia kohtaan tai pieniä eläimiä kohtaan. Empatia puuttuu. 

Kyky kokea empatiaa tulee vasta paljon paljon myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että suurin ongelma on äidin ja lapsen kiintymys- ja vuorovaikutussuhteessa. Äiti näkee lapsensa vain pahana (psykopaattina, kuten kirjoittaa). Etenki adhd-lapsi on usein erityisherkkä, myös lukemaan toisia ihmisiä ja näiden negatiivista suhtautumista itseen. Joku viisas joskus sanoi, että adhd-lapsi tarvitsee tuplasti rakkautta kasvaakseen hyvin.

Kyllä, esimerkiksi oma lapseni, joka väitti jo pienenä minun olevan hänelle vihainen, vaikka en ollut. Sanoin jotain normaalilla äänellä, hän väitti että huusin. Kun silitin selästä, hän kiljui että älä lyö ja raavi. Paranoidisuus on vain lisääntynyt iän myötä, ja eiköhän hän jossain vaiheessa saa paranoidisen skitsofrenian kehitettyä itselleen.

Lapsi on kasvatuksen tulos. Psykopaatilta lapsesi ei kuulosta vaan kasvatuksella pilatulta, ehkä riittämättömän tiedon ja taidon puutteessa.

Kuinka paljon olet lukenut adhd:sta, perehtynyt sen oireisiin ja liitännäisoireisiin? Onko sinulla käsitystä siitä miten adhd vaikuttaa tunteiden säätelyyn, minkälaista ohjaamista adhd-lapsi tarvitsee, miten sanotat ja kuvitat ympäröivää maailmaa hänelle?

Kirjoituksesi sai minut äärettömän surulliseksi. Onko tässä maailmassa ketään joka rakastaa tuota pientä 10-vuotiasta, ketään jolle hän on tärkeintä maailmassa?

Kuulostaa siltä että sinä olet ehkä uupumuksen vuoksi tai jostain muusta syystä unohtanut sen näkökulman, että lapsesi pitäisi olla sinulle tärkeintä tässä elämässä.

Itselläni on lapsia joilla on adhd. Heidän kasvattaminen on ollut ajoittain äärimmäisen raskasta mutta palkitsevaa. Arkemme om sukuvaa ja melko tavallista, lapset ovat hyväkäytöksisiä ja tiedän että he tulevat selviämään elämässään. Lapsellasi ei ole selvästi keinoja parempaan käytökseen ja sinun tehtäväsi on antaa ne. Oma asenne tarkasteluun! Lue, lue ja lue! Kaikki mitä saat käsiisi adhd:stä, vanhempain ohjauksesta, positiivisesta pedagogiikasta, varhaisesta vuorovaikutuksesta. Kaikki negatiivinen pois, ei rangaistuksia, huutoa, korostettua äärimmästä positiivisuutta kehiin vaikka se onkin vaikeaa. Kehu, kannusta, anna paljon fyysistä läheisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla itse psykopaatti

En tunne kyseisiä henkilöitä, mutta empatiakyvyttömiä lapsia on olemassa. Psykopaattinen on aika ronskisti kuvailtu.

  Myös lapsi voi olla ihan oikea psykopaatti.

Ei voi. Minkäänlaista persoonallisuushäiriötä ei voi olla koska persoonallisuuden kehitys on vielä kesken. Ympäristö määrittää millaiseksi petsoonallisuus kehittyy. Jos tämän lapsen isä todella on psykopaatti, on 100% varma asia ettei hänkään ole saanut kasvaa normaaleissa tasapainoisissa olosuhteissa. Tunnekylmä ympäristö missä lapsen tunne-elämän kehitystä ei tueta eikä lapsi koe turvaa, rakkautta ja huolenpitoa kasvattaa epävakaita ja narsistisia aikuisia, äärimmillään psykopaatteja. Lapsi oppii empatiaa ja toisten tunteisiin samaistumista vain saamalla itse johdonmukaisesti samanlaista kohtelua, tunteiden hyväksyntää, jakamista ja sanoittamista. Yksikään lapsi ei ole paha syntyessään.

Ei ei, esim. epävakaa ja narsismi ovat kehittyviä, mutta psykopatia on synnynnäistä, ns. ”vika” aivoissa ettei kykene kokemaan empatiaa

Sama syntytapa persoonallisuushäiriöissä. Syntyy persoonallisuuden kehittyessä reaktiona ympäristöön

Empatiakyvytön en todellakaan ole. Potkiminen on rikos. Rikos kannatti, potkiminen loppui kotona ja päiväkodissa. Tarkoitus pyhitti keinot. Yksi teko puhui paremmin kuin kymmenen kieltoa. Poika näki että nyt meni liian pitkälle. Kuppi täyttyi. Raja tuli vastaan. Metsä vastasi. Miten paljon lapsen huonoa käytöstä täytyy sietää? Miten kauan turhaan kieltää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko palkitsemisesta apua? Onko esimerkiksi jokin tavara jonka lapsi haluaisi tai tapahtuma jonne hän haluaisi mennä? Olisiko vaikka hampaiden harjaus sellainen juttu, että kun on saanut 20 merkintää, niin saa haluamansa asian? Siis niin, että itse hoitaa ilman kiukuttelua harjauksen.

Mun lapsi ei palkkaantunut mistään. Lopulta ne rahamäärät joita olisi pitänyt antaa olivat tyyliin 100e/ruohonleikkuukerta, ja kun ei maksettu, hän ei tehnyt. Ainoa mikä häntä harmitti oli puhelimen pois otto, se tehtiin väkivalloin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla lapsi hakkasi päätään huoneensa betoniseinään niin että veri roiskui, ja toisella kertaa hän hyppäsi ikkunasta. Molemmilla kerroilla poliisien kanssa ambulanssilla sairaalaan ja psykiatrin päivystykseen, mutta seuraavana päivänä osastolta ulos, koska "ei tällaista pysty hoitamaan", eikä täyty "pakkohoitokriteerit".

T: jo aiemmin kirjoittanut.

Taisi teillä mennä aikoinaan varhaiskasvatus vähän pieleen näköjään. Se siitä tulee kun uskoo kaikenmaailman naistenlehtiä, "asiantuntijoita", "tv-pappeja" ja "kasvatuksen asiantuntijoita", "julkkis psykiatreja" joiden kirjat on myyneet miljoonien edestä - joten niiden täytyy siis tietää ja olla oikeassa -eiks je?

Aikaisemmat sukupolvet oli  tasapainoisempia ja lapsista ei tullut mitään hirviöitä tai riiviöitä ... siitäkään huolimatta että oli sota-aika jne.

Seuraavan sukupolven ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan voi tuhota pelkästään sillä, että saa vanhemmat - isät ja äidit - uskomaan kaiken harhaopin ja moskan siitä, miten lapsia pitää kasvattaa: vapaakasvatus, steiner-koulu, jne. moskaa ja roskaa ja näiden harhaoppien aikaansaannokset näkyvät jo päivittäin meidän yhteiskunnassa.

Edellinen jatkaa vielä, että adhd-lapsen kanssa ei voi toimia kuten muiden!

Valitse taistelusi, jos väännät kola asiasta niin arki on pelkkää tappelua. Mieti useampaan kertaan ennen kuin sanot tai teet mitään.

144 oli siis sana kuin 141

Vierailija kirjoitti:

Poikani Kevin?

Mulla on samanlainen lapsi, nyt jo aikuinen tosin, ja meillä nykyään ihan ok välit. Ikävuodet 13-18, eli 6 vuotta terrorisoi minua, ja lopulta myös isäänsä, joka oli pärjäävinään hänen kanssaan. Tosiasiassa lapsi vain manipuloi, käytti hyväkseen, ja valehteli saadakseen mitä haluaa. Ei tehnyt yhtään mitään mitä pyydettiin, ellei siitä ollut täysin mittasuhteeton palkinto odottamassa, eli tiskikoneen tyhjentämisestä 20e, tai omien likaisten vaatteiden viemisestä pyykkikoppaan 10e. Ja kun noita summia ei maksettu, niin ei tehnyt. Lastensuojelulta pyydettiin apua kun kaikki muut keinot oli jo yritetty, eli psyk. puoli, jne. Mihinkään aputoimeen ei lähtenyt mukaan, ja lopulta hänet sijoitettiin laitokseen, kun ei enää kukaan tiennyt missä hän on. Karkasi sieltä, ja oli karussa niin kauan että lastensuojelu vain lopetti sijoituksen. Eivät myöskään suostuneet ottamaan lasta huostaan, koska he eivät kuulemma voi tuollaiselle lapselle mitään. 

Aioa hyvä puoli tässä raskaasa koneistossa on ollut minulle äitinä se, että en olekaan enää se "huono äiti joka ei vain osaa kasvattaa lastaan", vaan kukaan muukaan tässä maailmassa ei voinut lapselle mitään. Lapseni ei pelaa samoilla säännöillä kuin muut tässä yhteiskunnassa, jolloin pyynnöt, käskyt, ehdotukset, lupaamiset, luotettavuus, empaattisuus, eivät koske häntä, vaan ne koskevat vain muita ihmisiä, ja ne rajoittavat vain meitä muita, häntä eivät. 

Ap:lle ja muille samanlaisen lapsen vanhemmille sanon ihan suoraan, että jos joku viesti täällä alkaa sellaisella sanalla tai sävyllä mistä ette pidä, niiin skipatkaa koko teksti samantien. Se joka ei ole ollut koskaan tekemisissä tällaisen persoonan kanssa, ei tiedä hevonkutunvittua tällaisen kanssa elämisestä. 

Minä olen nyt tethnyt yhteistyötä erään tahon kanssa, kertonut kokemuksiani, ja ihan faktoilla, lausunnoilla, sun muilla on tehty taustatyötä, ja esimerkkilapseni kautta saadaan toivottavasti muille tällaisille lapsille, ja heidän vanhemmilleen tukea ja apua paremmin, ja varhemmin.

Vapaa kasvatus:

"Väärinymmärretystä vapaasta kasvatuksesta voidaan puhua silloin, jos lapsi hallitsee kasvattajiaan omien mielihalujensa mukaan. Lapsi pitää ohjat käsissään ja hyppyyttää kasvattajiaan. Vanhemmat toteuttavat hyvää tarkoittaen lapsen kaikki toiveet, eikä lapsi pääse kehittymään normaalia elämässä tarvittavaa turhautumien sietokykyä. Pienetkin vastoinkäymiset ja pettymykset aiheuttavat tällöin lapsessa ahdistusta ja masennusta, mikä voi ilmetä hyvinkin vahvoina käyttäytymisongelmina ja raivon purkautumisena. Kasvatus saattaa ilmetä myös ehdollisena toimintana, jolloin lapsi käy kauppaa erilaisista asioista: tekemisistä seuraa vastapalveluja."

Voisitko tehdä lapsestasi lastensuojeluilmoituksen? Uuvutat itsesi ennen pitkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että suurin ongelma on äidin ja lapsen kiintymys- ja vuorovaikutussuhteessa. Äiti näkee lapsensa vain pahana (psykopaattina, kuten kirjoittaa). Etenki adhd-lapsi on usein erityisherkkä, myös lukemaan toisia ihmisiä ja näiden negatiivista suhtautumista itseen. Joku viisas joskus sanoi, että adhd-lapsi tarvitsee tuplasti rakkautta kasvaakseen hyvin.

Kyllä, esimerkiksi oma lapseni, joka väitti jo pienenä minun olevan hänelle vihainen, vaikka en ollut. Sanoin jotain normaalilla äänellä, hän väitti että huusin. Kun silitin selästä, hän kiljui että älä lyö ja raavi. Paranoidisuus on vain lisääntynyt iän myötä, ja eiköhän hän jossain vaiheessa saa paranoidisen skitsofrenian kehitettyä itselleen.

Onko tämä ap vai joku muu? Vastailin tuossa aiemmin, perheessäni on adhd-lapsia. Tunteiden säätely ja toisaalta myös muiden ihmisten tunteiden tulkitseminen voi olla vaikeaa nepsy-ihmisillä. Yleisestihän tämä yhdistetään aspergeriin mutta omalla lapsellani olk varsinkin pienenä vaikea tunnistaa muiden ihmisten tunteita ja ilmeitä. Kun niitä sanoitti hänelle, hän oli usein yllättynyt. Ei myöskään osannut ennakoida mitä tunteitä hänen oma toimintansa aiheutti muissa.

Aistiyliherkkyydet ovat myös yleisiä, meillä myös tuo "älä lyö" yms. kun kosket. Kovat äänet, hajut ja tietyt ihotunte.ukset ärsyttävät nyt jo teiniä edelleen.

Ei, kyseessä ei ole paranoidinen skitsofrenia vaan adhd ja sen liitännäinen!

Edelleen, lukekaa ja lukekaa! Ette pysty kasvattamaan erityislasta jos ette tiedä minkälaisessa aistiympäristössä hän elää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaadi laspelle lisätutkimuksia. Meilläkin on adhd-lapsia, ja hammaspesut ym. on samanlaisia kuin kuvaamasi. Empatiakyvyttömiä lapsemme eivät silti ole - kauheiden vääntöjen , haukkumisten ja kiroilujen jälkeen kyllä katuvat ja tulevat pyytämään anteeksi. Impulsiivisuus ja nopeat tunnevaihtelut aiheuttavat noita hetkiä.

Oma lapseni ei kadu tai pyydä anteeksi. Tai ainakaan omatoimisesti. Toki koulussa sanoo puhuttelun jälkeen anteeksi, koska tietää, että sillä taikasanalla pääsee pälkähästä. Eikä hän ole mielestäni edes impulsiivinen, vaan kykenee monesti olemaan jopa "pari askelta edellä". Esimerkiksi huijaamalla taitavasti itsensä tilanteisiin, joissa saa pelata kännykällä. Olisiko ADHD:lla hermoja suunnitella huolella valheita? 

Ap 

Mulla on ADHD ja todellakin olisin lapsena pystynyt noihin asioihin mitä kuvailet. Kaikenlaista tuli tehtyäkin.

Edelleen aikuisena pääsen mistä tahansa pälkähästä puhumalla ja vetämällä kunnon show’n.

Oli niitä käytöshäiriöisiä omassakin lapsuudessa. Lapsia, joiden silmistä näkyi levottomuus. Lapsia, jotka siirtyivät jo aikaisin ”tarkkisluokille”. Joista ei voinut tietää, oireileeko lapsi kotiolojen takia vai onko häijyys sisäsyntyistä. Yksi tönäisi minutkin ala-asteikäisenä yhtäkkiä huvin vuoksi alas portaita, jonka jälkeen siirtyikin lopullisesti erityisopetukseen.

Suosittelen, että yrität päästä ihan asiantuntijoille puhumaan tästä. Jos lapsi on häiriöksi muille ja ei osoita minkäänlaista katumusta koskaan, niin tarvitset ehdottomasti ammattilaisen apua tällaisen ihmisen kasvatukseen.

Psykopatia on monimutkainen käsite ja siitä on turha täällä tapella. Psykopatian ilmenemiseen vaikuttaa monta asiaa ympäristössä ja kasvatuksessa. Yhden geenin aiheuttamaa psykopatiaa ei tosiaan tunneta, geenejä on useita. Psykopaatti ei myös välttämättä ole väkivaltainen vaan manipuloiva empatiakyvytön liero.