Psykopaattinen lapsi imee mehut
Tein lapsen sokeasti rakastuneena psykopaattisen miehen kanssa. Olemme eronneet ja lapsi on isällään joka toinen vkl. Lapsella on ollut aina vaikeuksia lapsiryhmissä. Jo ihan pienenä hän vei muilta lapsilta lelut kädestä, eikä osannut odottaa vuoroaan. Nyt vieläkin 10 vuotiaana Wilmaan tulee viestejä, että lapsi on lyönyt tai muuten käyttäytynyt antisosiaalisesti. Lapsi ei itse selvästikään ymmärrä, mitä on tehnyt. Hänellä on diagnoosina ADHD, mutta mielestäni se ei ole ihan paikkansapitävä.
Lapsella ei ole minkäänlaista miellyttämisenhalua aikuisia tai ketään muuta kohtaan. Isänsä saa hänet kuriin alistamalla johdonmukaisesti. Itse en ole alistamiseen kyennyt, joten koen, että olen jopa itse tullut lapseni alistamaksi. Terapiassa sanotaan, että lapsi testaa rajojaan ja rakkauttani, mutta olen alkanut epäillä, että itse asiassa hän vain käyttää minua hyväkseen niin paljon kuin kykenee. Hän ei välitä vaikka loukkaisi, saisi minut väsyneeksi tai vaikka huutaisin kurkku suorana. Hän puskee niin pitkään, kunnes saa haluamansa tai luovuttaa, kun itse kylllästyy.
Kaikesta täytyy vääntää joka päivä. Esim. hampaiden pesuun menee vähintään puoli tuntia, koska lapsi ei suostu pesemään niitä. Hän saa myös viihdykettä siitä, että häneltä halutaan jotain ja hän saa vääntää. Usein annan lapsen mennä nukkumaan pesemättä hampaita, koska joka päivä ei huvita vääntää loppuun asti niin, että lapsi kyllästyy "leikkiin" ja pesee ylimalkaisesti hampaansa.
Lapsi satuttaa minua usein esimerkiksi hyppäämällä yllättäen päälle. Hän alkaa olla jo aika painava. Ahdistaa, kun joka paikassa lasta ymmärretään enemmän kuin minua. Lapsi on aina viaton. Toki diagnooseista on se hyöty, että saamme edes tukitoimia. Pelkään vain, että tällainen liika ymmärtäminen ja psykologisointi vahvistaa hänen narsistisia puoliaan. Lapsi ottaa vastaan kaiken huomion, eikä itse häpeä sitä, että esim. koulun henkilökunta joutuu käyttämään häneen kohtuuttoman paljon aikaa ja muita resursseja.
No, kannan tämän taakan loppuun asti ja rakastan, vaikkei hän tule koskaan rakastamaan minua niin kuin näen muiden lapsien rakastavan äitejään.
Kommentit (223)
Minulla on hyvin samantapainen tilanne. Voimia ja rauhallista joulua.
Ehkäpä lapsi voisi muuttaa pysyvästi isälleen tai sijaiskotiin. Olet sinäkin ansainnut paremman elämän.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on hyvin samantapainen tilanne. Voimia ja rauhallista joulua.
Kiitos! Rauhallista joulua myös sinulle! Ikävää, että teillä on samantapainen tilanne, mutta toisaalta helpottaa, etten ole ainut.
Harva ymmärtää, mitä käytännössä tarkoittaa, kun lapsella ei ole minkäänlaista tarvetta miellyttämiseen. Kuten ensimmäinen vastaaja sanoi, välillä tunnen itseni psykopaatiksi, koska joudun käyttämään lapsen hallitsemiseen keinoja, joita en tykkää käyttää.
Ap
Vaadi laspelle lisätutkimuksia. Meilläkin on adhd-lapsia, ja hammaspesut ym. on samanlaisia kuin kuvaamasi. Empatiakyvyttömiä lapsemme eivät silti ole - kauheiden vääntöjen , haukkumisten ja kiroilujen jälkeen kyllä katuvat ja tulevat pyytämään anteeksi. Impulsiivisuus ja nopeat tunnevaihtelut aiheuttavat noita hetkiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, maailma tarvitseekin juuri tuollaisia lapsia. Lapsissa on tulevaisuus ja varmasti tekevät tästä maailmasta paremman, vähemmän saastuneen ja tasa-arvoisemman. Kiitos vanhemmat kun kasvatatte lapsistanne tällaisia helmiä.
Tarvitset diureettia. Sulla on pissiä väärässä paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vaadi laspelle lisätutkimuksia. Meilläkin on adhd-lapsia, ja hammaspesut ym. on samanlaisia kuin kuvaamasi. Empatiakyvyttömiä lapsemme eivät silti ole - kauheiden vääntöjen , haukkumisten ja kiroilujen jälkeen kyllä katuvat ja tulevat pyytämään anteeksi. Impulsiivisuus ja nopeat tunnevaihtelut aiheuttavat noita hetkiä.
Oma lapseni ei kadu tai pyydä anteeksi. Tai ainakaan omatoimisesti. Toki koulussa sanoo puhuttelun jälkeen anteeksi, koska tietää, että sillä taikasanalla pääsee pälkähästä. Eikä hän ole mielestäni edes impulsiivinen, vaan kykenee monesti olemaan jopa "pari askelta edellä". Esimerkiksi huijaamalla taitavasti itsensä tilanteisiin, joissa saa pelata kännykällä. Olisiko ADHD:lla hermoja suunnitella huolella valheita?
Ap
Lapsesi on oppinut käytöksensä isältään. Sitä saat mitä vahvistat, sitä niität mitä kylvät. Suosittelen tunnekasvatusta.
Sano sille että hampaat mätänee jos ei pese. Yritä säästää itseäsi. Älä anna sen hyppiä päälläsi.
Älä tuhlaa tunnekuohuja häneen, pidä varasi. Psykopaatin kanssa pitää aina turvata selusta.
Ap, lopeta kyökkidiagnosointi. Et todellakaan vaikuta rakastavan lastasi, vaan suorastaan vihaavan. Anteeksi suora puhe, mutta kirjoituksessasi suorastaan demonisoit lastasi ja se on outoa.
Kyse ei ole nyt siitä, että en ymmärtäisi erityislapsne vanhemmuutta. Ymmärrän oikein hyvin haastavan lapsen uuvuttavuuden, koska itsellänikin on vaikea as-lapsi. Ei silti tulisi mieleenkään syyllistää häntä ja keksiä omasta päästäni hänelle lisädiagnooseja.
Hae lapselle apua perheneuvolasta. Siellä voidaan arvioida myös mahdollisten lisätutkimusten tarvetta.
Sopeutumisvalmennuksesta olisi sinulle itsellesi hyötyä, samoin lapsen isälle. Kuulostatte aika kädettömiltä lapsenne suhteen, ja se tietysti lisää hänen oirehdintaansa. Ei ole hyvä, jos isän luona lasta alistetaan ja määräillään ja äidin luona saa olla kuin pellossa, jopa satuttaa äitiä.
Sopeutumisvalmennuskursseille mennään yleensä koko perhe, ja niihin haetaan Kelan kautta. Ilmaisia ovat. Pyydä suositus lapsesi diagnosointitaholta.
https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit
https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit-nain-haet
https://adhd-liitto.fi/tukea/kurssit/
Myös vertaisryhmä voisi olla sinulle isosti avuksi, saisit muiden adhd-lasten vanhemmilta hyviä vinkkejäkin.
Kyllä 10-vuotiaalle voisi jo jättää hampaidenpesut omalle vastuulle melkeinpä.. sanot, että itsepä reikäiset hampaasi kannat.
Mihin perustat että hänen isänsä on psykopaatti? Voi myös olla, että itse näet lapsen pahempana kuin onkaan, koska pidät hänen isäänsä psykopaattina.. ja pikkuhiljaa lapsesta on tullut ns. itseään toteuttava ennuste.
Joka tapauksessa voimia sinulle. Ehkä lapsi voisi olla enemmän isällään tai isä jopa lähivanhempi? Tilanne kuulostaa liian kuormittavalta sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaadi laspelle lisätutkimuksia. Meilläkin on adhd-lapsia, ja hammaspesut ym. on samanlaisia kuin kuvaamasi. Empatiakyvyttömiä lapsemme eivät silti ole - kauheiden vääntöjen , haukkumisten ja kiroilujen jälkeen kyllä katuvat ja tulevat pyytämään anteeksi. Impulsiivisuus ja nopeat tunnevaihtelut aiheuttavat noita hetkiä.
Oma lapseni ei kadu tai pyydä anteeksi. Tai ainakaan omatoimisesti. Toki koulussa sanoo puhuttelun jälkeen anteeksi, koska tietää, että sillä taikasanalla pääsee pälkähästä. Eikä hän ole mielestäni edes impulsiivinen, vaan kykenee monesti olemaan jopa "pari askelta edellä". Esimerkiksi huijaamalla taitavasti itsensä tilanteisiin, joissa saa pelata kännykällä. Olisiko ADHD:lla hermoja suunnitella huolella valheita?
Ap
Totta kai voi olla, ihan lapsesta riippuen. Adhd ei ole kehitysvamma, vaan moni adhd on älykäs ja jopa ovela. Keskittymiskykykin voi olla joissain asioissa hyvä, jopa mennä yli niin, että hän unohtaa ajankulun kokonaan.
Miksi lapsen pitäisi edes yrittää miellyttää aikuisia. Tässä on nyt kyse voimakastahtoisesta itsenäisestä lapsesta. Tunnekylmä ja älykäs, oppinut manipuloimalla saamaan tahtonsa läpi. Kasvattajalta järkeä ja kuri johdonmukaisesti joka tilanteeseen. Älä lähde mihinkään pelleilyyn mukaan. Keskity olennaiseen. Jos ei pese hampaita niin kaikki sokeria sisältävät syötävät pois. Kun hyppää päälle niin että sinua sattuu niin anna palaa takaisin samalla mitalla.
17, lapsi oppii mallista, ei kostosta. Väkivallan käyttäminen on sitä paitsi lailla kielletty kasvatustapa. Hemmetin hölmöä edes ehdottaa tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla itse psykopaatti
En tunne kyseisiä henkilöitä, mutta empatiakyvyttömiä lapsia on olemassa. Psykopaattinen on aika ronskisti kuvailtu.
Jos tuntisit niin pystyisitkö muka sanomaan mikä hän on.
Mikä diagnoosi miehelläsi on? Tiesitkö miehesi diagnoosin alusta asti, mutta silti ryhdyit suhteeseen hänen kanssaan ja teit lapsen?
Millä tavalla olette lasta kasvattaneet empaattisuuteen vauvasta alkaen?
Kuulostaa siltä, että vihasi lapsen isää kohtaan on myrkyttänyt myös lapsesi mielen. Surullista.
Psykopaatteja ja narsisteja ovat muka nykyään kaikki, jotka sattuvat olemaan luonteeltaan ja käytökseltään ikäviä ihmisiä.
Antisosiaalinen lapsesi voi olla, kenties oppii isältään huonoa käytöstä. Ei kuulosta silti oikealta, että leimaat nuoren lapsen psykopaatiksi. Se nyt ei lasta ainakaan auta, päinvastoin.
Jos et pärjää lapsesi kanssa, paras teko minkä voit tehdä, on antaa hänet huostaan. Lapsi kärsii ja kieroutuu vain enemmän, kun et selvästi pysty häntä oikein kasvattamaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsen pitäisi edes yrittää miellyttää aikuisia. Tässä on nyt kyse voimakastahtoisesta itsenäisestä lapsesta. Tunnekylmä ja älykäs, oppinut manipuloimalla saamaan tahtonsa läpi. Kasvattajalta järkeä ja kuri johdonmukaisesti joka tilanteeseen. Älä lähde mihinkään pelleilyyn mukaan. Keskity olennaiseen. Jos ei pese hampaita niin kaikki sokeria sisältävät syötävät pois. Kun hyppää päälle niin että sinua sattuu niin anna palaa takaisin samalla mitalla.
Normaali lapsi haluaa miellyttää aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Ap, lopeta kyökkidiagnosointi. Et todellakaan vaikuta rakastavan lastasi, vaan suorastaan vihaavan. Anteeksi suora puhe, mutta kirjoituksessasi suorastaan demonisoit lastasi ja se on outoa.
Kyse ei ole nyt siitä, että en ymmärtäisi erityislapsne vanhemmuutta. Ymmärrän oikein hyvin haastavan lapsen uuvuttavuuden, koska itsellänikin on vaikea as-lapsi. Ei silti tulisi mieleenkään syyllistää häntä ja keksiä omasta päästäni hänelle lisädiagnooseja.
Hae lapselle apua perheneuvolasta. Siellä voidaan arvioida myös mahdollisten lisätutkimusten tarvetta.
Sopeutumisvalmennuksesta olisi sinulle itsellesi hyötyä, samoin lapsen isälle. Kuulostatte aika kädettömiltä lapsenne suhteen, ja se tietysti lisää hänen oirehdintaansa. Ei ole hyvä, jos isän luona lasta alistetaan ja määräillään ja äidin luona saa olla kuin pellossa, jopa satuttaa äitiä.
Sopeutumisvalmennuskursseille mennään yleensä koko perhe, ja niihin haetaan Kelan kautta. Ilmaisia ovat. Pyydä suositus lapsesi diagnosointitaholta.
https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit
https://www.kela.fi/kuntoutus-ja-sopeutumisvalmennuskurssit-nain-haet
https://adhd-liitto.fi/tukea/kurssit/
Myös vertaisryhmä voisi olla sinulle isosti avuksi, saisit muiden adhd-lasten vanhemmilta hyviä vinkkejäkin.
Minusta on lässytystä, että lasta ei saa kutsua psykopaatiksi.
Psykopaatiksi synnyttävän, joten ihminen on psykopaatti lapsenakin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä diagnoosi miehelläsi on? Tiesitkö miehesi diagnoosin alusta asti, mutta silti ryhdyit suhteeseen hänen kanssaan ja teit lapsen?
Millä tavalla olette lasta kasvattaneet empaattisuuteen vauvasta alkaen?
Miksi ap olisi tiennyt miehen diagnoosin. Voi olla, ettei mies ole sitä kertonut vieläkään.
Ap on ehkä päätellyt asian itse.
Laita se laitokseen.