Sylvian joululaulu kertoo silmät puhkaistuna olevasta mustapääkertusta. Linkki

Vierailija kirjoitti:

Paskanvatkaaja kirjoitti:

Se häkkiin suljettu lintu on siis eri yksilö kuin se, joka toisessa säkeistössä kertoo etelänmaan ihmeistä, ja kolmannessa säkeistössä haikailee Suomeen.

Olisiko eri lintu. Ei oikein siltä vaikuta. Ainakin lintu oma edelleen Italiassa. (Ekan säkeistön lintu on italialaiseen tapaan laitettu kutsumaan muita ansaan ja tokan säkeistön lintu näkee Etnan)

Ekan säkeistön lintua kuvaillaan jotenkin muutoin, mutta tokan säkeistön lintu on minä-muodossa. Miksi.

Alapeukuttaa itse tätä viestiäni, kun ymmärrän nyt, että tarinan kertoja on häkissä kuollutta puolisoaan sureva lintu.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kyllä hieman urbaanilegendalta. Mitä se silmien puhkominen asiaa auttaisi muuten kuin lisäämällä dramatiikkaa tarinaan.

Saa myös häkkilinnut laulamaan enemmän. 1800-luvun lopussa tätä tehtiin myös Suomessa, kerrottiin suomalaisen luonnonsuojelun historiaa käsittelevässä luentosarjassa. Suojelukin alkoi pikkulinnuista, Topelius ja Maj Förening kärkijoukoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kyllä hieman urbaanilegendalta. Mitä se silmien puhkominen asiaa auttaisi muuten kuin lisäämällä dramatiikkaa tarinaan.

Saa myös häkkilinnut laulamaan enemmän. 1800-luvun lopussa tätä tehtiin myös Suomessa, kerrottiin suomalaisen luonnonsuojelun historiaa käsittelevässä luentosarjassa. Suojelukin alkoi pikkulinnuista, Topelius ja Maj Förening kärkijoukoissa.

Aivan kauheaa! Lintu kutsuu hädissään lajitovereita, mutta ihminen pitää tuota viihdykkeenä. Onpa ahdistavaa.

Tosin ei länsimaissakaan myöskään köyhän henki ja terveys ole ollut kauaa arvokas. Ennen täällä köyhiä kuoli nälkään ja tauteihin. Eipä sitten eläimistä välitetty vissiin senkään vertaa.

Ehkei edes tajuttu eläimen kärsivän.

Edelleen on ikävää toimintaa. Pienempien kalojen annetaan kuolla hapen puutteeseen kqladtaja-aluksessa ja mato laitetaan elävänä koukkuun. Toivottavasti noillekin tehdään jotain.

Ei ihminen tiedä madon kivusta tarpeeksi.

Ennen esim luultiin ettei vauva tunne kipua kuten aikuinen.

Äitini kertoi, että 30-luvulla hänen naapurustossa oli poika, joka puhkaisi varikselta silmät ja laittoi naruun pihalle ääntä pitämään.

Kurjaa tuokin.

Surullinen tarina . En tiennyt tuota.

Minä luulin, että laulu kertoo vain jostain ulkomailla olevasta suomalaisesta laulajasta, joka kaihoaa joulua Suomessa. Ja että hän kokee olevansa häkissä. Tosin sitä en tajunnut, miksi häkki on vaiennut. Tuossa tuo laulajan suru tuntui mitättömältä turhalta valituksesta. En tykännyt laulusta.

Nyt selityksen kuultuani tykkään laulusta ja tämän jälkeen varmaan kyyneleet tulee silmiini sitä kuunnellessa. On surullista tuon linnun kohtalo ja kumppani suree siinä kauniissa maisemissa uskollisinta ystäväänsä. Huh sentään.

Mä olen aina tykännyt laulusta, mutten ollut pysähtynyt miettimään sanoituksia sen enempää. Kuvittelin vain, että Sylvia-nimisellä naisella on lintu häkissä ja hän on Italiassa kaiken kauniin keskellä kaivaten silti Suomeen. Se loppu kyllä herkisti aina isänmaallisuudellaan, mutta olipa mielenkiintoista kuulla mistä tuo laulu oikeasti kertoo. Vangittu ja kidutettu lintu kuolee ja toinen kaiholla muistelee, en kestä! 😣Ja toisessa suosikkijoululaulussa nälkäinen pieni varpunen onkin kuollut veli taivaasta...😑Melkeinpä menee jo surkuhupaisuuden puolelle tämä kaikki surussa vellominen...🙄

Ehkä tämä laulun häkkiin suljettu lintu on sitten houkutuslintu. Häkkilintuja kyllä käytettiin silläkin tavalla, että haluttiin vain ihailla niiden laulua.

Joka tapauksessa ihan kamala joululaulu, joka parhaani mukaan välttelen. Samoin Varpunen jouluaamuna, ja kaikki muut suomalaiset vetistely-joululaulut. Virtaa vuolahina tuskan veet, sitä on suomalainen joulu.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa, että noita lintuja tap*taan edelleen Sisiliassa. Rengastiedoista selviää, kun lintuja löytyy tapettuina Sisiliasta! Edelleenkään niitä kieliä himoitsivat. Ärsyttää!

Onko se linnun tappaminen nyt jotenkin enemmän kamalaa kuin tappaa sikoja Suomessa? Edelleenkin niitä perseitä himoitsemme. 

Ai niin mutta sian ääni ei ole kovin nätti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa, että noita lintuja tap*taan edelleen Sisiliassa. Rengastiedoista selviää, kun lintuja löytyy tapettuina Sisiliasta! Edelleenkään niitä kieliä himoitsivat. Ärsyttää!

Onko se linnun tappaminen nyt jotenkin enemmän kamalaa kuin tappaa sikoja Suomessa? Edelleenkin niitä perseitä himoitsemme. 

Ai niin mutta sian ääni ei ole kovin nätti.

Niin, oikeassa olet. Tällainen on maailma. Muakin järkytti tuo tieto kun en ole ikinä tuollaisesta kuullutkaan, mutta esim. broileria syön mielellään. Kaksinaismoralismiahan se tietysti, mutta en voi sille mitään, että silmien puhkominen nyt vaan kuulostaan täysin käsittämättömän julmalta.

Ainakin topelius teki parhaansa. Hän aloitti eläintensuojelutyön Suomessa.

Mustapääketttuja pyydystetään siellä edelleen. Mitä ne niillä tekevät? Syövätkl ne edelleen niiden kieliä? Sairasta "herkuttelua".

(Samoin kuin haiden evien ottaminen irti ja kalan laskeminen elävänä takaisin mereen.)

Miksikään vasta 1800-luvulta on näitä vaikuttavia lauluja ja runoja ja kirjoja aikaisintaan. Ainakin siis Suomessa.

Muutama virsi on aiemmilta vuosisadalta ja tavallaan kalevalakin. Miksei mitään muuta ole sieltä säilynyt?

Toki köyhimpien lukutaito alkoi silloin, mutta kyllä varakkaat ja sivistyneet on osanneet lukea jo pitkään.

Jääkö meidän kertakäyttökulttuurista mitään elämään 150 vuotta? Tehdäänkö nykyään mitään yhtä hienoa.

Tuo on silkkaa kidutusta. Tuotantoeläimet sentään t*petaan nopeasti, ainakin pitäisi.

Tämä on jälleen laulu, jonka merkitystä en tiennyt ollenkaan. Luulin jonkin musikantin vaikeroivan ulkomailla kotimaanikäväänsä. Ja olen aina miettinyt vain, että mitä sitten lähti sinne.

Varmaan monella muullakin (vanhalla) laululla on tarinansa joista mulla ei oo hajuakaan.

Ainakin joku kiitosvirsi sävellettiin heti katovuosirn jälkeen, jolloin ihmisiä kuoli nälkään tienvierille heinänkorsia suussaan.

Tuntuu, kuin kaikki oleellinen taide olisi jo tehty . Siis ihan kansainvälisestikin. Suuret musiikin tekijät, runoilijat taidemaalarit. Olleet ja menneet. Heitä ihaillaan. Uusia ei tule.

Ihmisen ahneudella ja raakuudella ei ole rajaa.

Jotkut varakkaat ahnehtii kerttujen kieliä ja toiset raa-at niitä kertuilta kerää.

Tiesittekö te muut tuon laulunsanoman. Minä en tiennyt ja olen jo keski-ikäinen. Huh!

Saatteli jotain irti tuon ekan sivun alkuperäiskielisestä versiosta?