Sain itkuhuutoraivarin lapsille kun loputonta tappelua, aiheutinko traumoja :(
Sähisin, murisin, irvistelin, itkin ja kiroilin. Heitin sohvatyynyn seinään. Kaduttaa mutta en jaksanut enää, se aika kuusta ja vati vaan kaatui. Pyysin anteeksi kyllä. Lapset 11 ja 9. Sanokaa että lapset ei vaurioituneet.
Kommentit (9)
Tuskin tuollaisesta henkisiä ongelmia tulee, suosittelisin nopeasti jotain pientä lomaa jottei kuitenkaan huono käytöksesi pääse toistumaan. Todennäköisesti lapsesi tietävät nyt missä rajasi menee, tapa millä sen ilmaisit, ei vain ollut oikea.
Rauhallista joulua sinneppäin!
No ei ne vaurioidu tuollaisesta. Hekin varmasri kerkiävät saada samanlaisia kohtauksia.
Minäkin sain mutta tyynyn sijaan paiskoin kaukosäätimen.
Ihme hysteerikko. Lapsesi on jo unohtaneet sun pikku itkupotkuraivarit ja seuraava älämölö on jo ihan nurkan takana.
Noin isot lapset pitää ottaa puhutteluun. Lasten isä mukaan jos kuvioissa.
Pyydät ensin anteeksi omaa käytöstäsi, mutta alat sitten kertoa mistä se johtui, miltä heidän riitelynsä sinusta tuntuu.
Kerro että sinusta heidän pitäisi myös pyytää anteeksi käytöstään.
Laita heidät miettimään miten voisivat välttää riitelyä tulevaisuudessa ja osoittaa olevansa "isoja" lapsia jotka saavat myös isoille takoittettuja etuoikeuksia. Pistä heidät päättämään mikä olisi sopiva rangaistus. Jos eivät pysty, sitten te vanhempina sanotte että pidätte heitä edelleen pikkulapsina ja alatte kohdella heitä sen mukaan.
Ainakin porukat varmasti hiljeni hetkeksi. Äitikin on on ihminen. Joskus voi vaan todella keittää yli.
Noin isot lapset ei kovin helposti yhdestä raivarista traumatisoidu. Ihan eri jos äiti on epävakaa 24/7.
Meilläkin teinit tokenee kertaheitolla jos kiroilen kun yleensä en kiroile. "Nysse pimahti"!
Kiitos tsempeistä. Parempi mieli. Sehän se kun lasten isä on jatkuvasti räyhäävä ääliö, ja minun piti olla se tyyni ja turvallinen aikuinen... mutta eiköhän tämä tästä. :) ap
Pöhlö, siis siks että pyysit anteeksi käytöstäsi.