Aina sanotaan että ihminen kyllä tekee aloitteen jos on kiinnostunut
Ja minä sanon sitten että minusta ei kukaan ole koskaan ollut kiinnostunut.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies ja olen ollut oikeasti kiinnostunut ainakin kymmenestä eri naisesta viimeisen kahden vuoden aikana, mutta en uskaltanut tehdä yhdellekään aloitetta.
Miksi et? Aloitteen voi tehdä ihan jokapäiväisellä tavalla esim juttelemalla niitä näitä ja sitten vaikka pyytää kahville?
En halua vaikuttaa joltain hyypiöltä, jos nainen ei olekaan kiinnostunut. Muutenkin oikeanlaisen tilanteen löytäminen on erittäin vaikeaa.
Kukaan normaali tuntemani nainen ei pidä pelkkää kahville kysymistä merkkinä siitä, että tyyppi on kreepy hyypiö. Hyypiöksi muuttuu vasta, jos käyttäytyy kahvilla kreepysti tai ei ota kieltäytymistä vastaan, vaan käy inttämään. Kahvilla kreepeylyä on esim. se, että tuo esille ajatuksia, joiden mukaan kahville lähteminen on merkki lupaus yhteisestä tulevaisuudesta. Se on vain kahvikupillinen jutustellen, ei kihlaus.
Ei se silti tunnu kovin sopivalta mennä häiritsemään toista, jos nainen on esim. naama kiinni puhelimessa, tai puhumattakaan siitä, että olisi keskellä jotain kaveriporukkaa. Tuskin ovat edes kiinnostuneita seurastani, kun eivät tunnu mitenkään noteeraavan olemassaoloani.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies ja olen ollut oikeasti kiinnostunut ainakin kymmenestä eri naisesta viimeisen kahden vuoden aikana, mutta en uskaltanut tehdä yhdellekään aloitetta.
Sama juttu täällä. En vain uskalla enää
Vierailija kirjoitti:
Sanonta menee kylläkin niin, että MIES tekee aloitteen mikäli on tarpeeksi kiinnostunut. Oletko tehnyt?
En ole tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies ja olen ollut oikeasti kiinnostunut ainakin kymmenestä eri naisesta viimeisen kahden vuoden aikana, mutta en uskaltanut tehdä yhdellekään aloitetta.
Miksi et? Aloitteen voi tehdä ihan jokapäiväisellä tavalla esim juttelemalla niitä näitä ja sitten vaikka pyytää kahville?
Ja sitten tulee metoo ja julkinen sheimaus. Juuri joku kertoi miten oli työajan jälkeen kysynyt työkaveria illalliselle ja saanut sen vuoksi työnantajalta varoituksen ja siirron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä jättänyt aloitetta tekemättä, jos olen ollut sinkku ja nähnyt riittävän kiinnostavan miehen. Onneksi 90 % miehistä osaa myös lukea niitä aloitteita ilman että tarvitsee väkisin vääntäytyä miehen kylkeen ja kysyä haluaisiko hän seksiä/seurustelua/treffeille tai jotain muuta.
Tämän palstan ulkopuolella en ole koskaan tavannut miehiä, jotka eivät ymmärtäisi sanatonta viestintää ja joille aloite tarkoittaisi vain sitä, että mennään juttelemaan. En koskaan.
Olet varmaan törmännyt joihinkin itsestään suuria luuleviin "jännämiehiin". Ihanko oikeasti olet sitä mieltä että miehen pitäisi lukea jotain silmäpeliä ja hiusten hiplaamista? Huh.
Kyllä, ihan oikeasti. Jos näen kiinnostavan miehen eikä hän vastaa katseeseeni, en todellakaan ala tehdä hänelle aloitteita. Jos sen sijaan meidän katseemme kohtaavat ja näen, että hänkin noteeraa minut (positiivisella tavalla), on ihan sama kumpi sen jälkeen vaihtaa sen verran paikkaa, että on mahdollisuus heittää joku avausrepla keskustelulle.
Sinun kiinnostavat miehesi ovat sitten niitä jotka flirttaavat kaikille muillekin. Jos sitä haluat niin mikäs siinä. Voin sanoa etten ala silmäpeliin kenenkään kanssa koskaan. Se ei poissulje kiinnostusta.
Silloin saa todennäköisesti aika usein lähteä baarista yksin kotiin. Itselleni on aina ollut erittäin selvää, että en mene tyrkyttämään itseäni eli jos mies ei vastaa katseisiin niin olen tulkinnut, etten ole hänen silmissään kiinnostava/riittävän kaunis.
Minä olen aina lähtenyt baarista kotiin yksin. Jos tuota katsehässäkkää pidetään jonain kriteerinä, niin okei, saan ehkä kymmenen aloitetta PÄIVÄSSÄ. Oikeastiko minun pitäisi reagoida jos kivannäköiset naiset luovat ihastuneita katseita? Ei jumalavita sentään. En tule koskaan, en koskaan lähtemään mukaan mihinkään silmäpelipaskaan. Suoraan sanottuna minua alkaa vituttamaan jos huomaan vaikkapa kaupungilla kävellessäni tai kahvilassa istuessani että stereotyyppiset citysinkut haikailevasti katselevat suuntaani ja tekevät "pieniä eleitä". Miksi pitäisin tuollaista jonain aloitteena?
Päivän ensimmäiset naurut 😀. Selvä homma jos tämä toimii sulla hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen mies ja olen ollut oikeasti kiinnostunut ainakin kymmenestä eri naisesta viimeisen kahden vuoden aikana, mutta en uskaltanut tehdä yhdellekään aloitetta.
Miksi et? Aloitteen voi tehdä ihan jokapäiväisellä tavalla esim juttelemalla niitä näitä ja sitten vaikka pyytää kahville?
Ja sitten tulee metoo ja julkinen sheimaus. Juuri joku kertoi miten oli työajan jälkeen kysynyt työkaveria illalliselle ja saanut sen vuoksi työnantajalta varoituksen ja siirron.
Voit olla varma että jotain oleellista jäi siinä stoorissa kertomatta.
k-herra paddington kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanonta menee kylläkin niin, että MIES tekee aloitteen mikäli on tarpeeksi kiinnostunut. Oletko tehnyt?
En ole tehnyt. Miksi tekisin? En ole mikään tusinaMIES. Miten voi olla ihmisille noin jumalattoman vaikeaa luopua noista täysin perversseistä sosiaalinormeista? Mikä on se ylivoimainen este joka estää naisen olemasta kiinnostunut ja aloitteellinen?
Minusta kuulostaa edelleenkin, että et vain ole ollut niin kiinnostunut, että päättäisit lähestyä naista, maksoi mitä maksoi.
Mun miehellä meni 1.5v ennenkuin teki aloitteen:) Eikä ehkä olisi tehnyt vielä silloinkaan mutta ilmoitin että olen lähdössä yhteisestä työpaikasta pois.
Hyvä että teki, 23v yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä jättänyt aloitetta tekemättä, jos olen ollut sinkku ja nähnyt riittävän kiinnostavan miehen. Onneksi 90 % miehistä osaa myös lukea niitä aloitteita ilman että tarvitsee väkisin vääntäytyä miehen kylkeen ja kysyä haluaisiko hän seksiä/seurustelua/treffeille tai jotain muuta.
Tämän palstan ulkopuolella en ole koskaan tavannut miehiä, jotka eivät ymmärtäisi sanatonta viestintää ja joille aloite tarkoittaisi vain sitä, että mennään juttelemaan. En koskaan.
Olet varmaan törmännyt joihinkin itsestään suuria luuleviin "jännämiehiin". Ihanko oikeasti olet sitä mieltä että miehen pitäisi lukea jotain silmäpeliä ja hiusten hiplaamista? Huh.
Minun aloitteeni on hakea kiinnostavaan mieheen katsekontakti, tuijottaa toistuvasti silmiin aivan liian pitkään ja hymyillä. Jos siitä ei osaa lukea, niin sitten ei varmastikaan käy täysillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä jättänyt aloitetta tekemättä, jos olen ollut sinkku ja nähnyt riittävän kiinnostavan miehen. Onneksi 90 % miehistä osaa myös lukea niitä aloitteita ilman että tarvitsee väkisin vääntäytyä miehen kylkeen ja kysyä haluaisiko hän seksiä/seurustelua/treffeille tai jotain muuta.
Tämän palstan ulkopuolella en ole koskaan tavannut miehiä, jotka eivät ymmärtäisi sanatonta viestintää ja joille aloite tarkoittaisi vain sitä, että mennään juttelemaan. En koskaan.
Olet varmaan törmännyt joihinkin itsestään suuria luuleviin "jännämiehiin". Ihanko oikeasti olet sitä mieltä että miehen pitäisi lukea jotain silmäpeliä ja hiusten hiplaamista? Huh.
Kyllä, ihan oikeasti. Jos näen kiinnostavan miehen eikä hän vastaa katseeseeni, en todellakaan ala tehdä hänelle aloitteita. Jos sen sijaan meidän katseemme kohtaavat ja näen, että hänkin noteeraa minut (positiivisella tavalla), on ihan sama kumpi sen jälkeen vaihtaa sen verran paikkaa, että on mahdollisuus heittää joku avausrepla keskustelulle.
Tämä. Tätä ohjetta sietäisi miestenkin seurata. Jos nainen tuijottaa mieluummin seinää ja pyörittelee silmiään, kun koetat ottaa katsekontaktia, niin ei silloin kannata mennä kysymään kahville tai edes että mitä neidin iltaan kuuluu
Luuseri jää yksin.
Pitääkö kivan ihmisen lähestymisestä ensin katseella, sitten hymyllä ja moikkaamisella rakentaa hiton Kiinan muuri, josta mongoli ei pääse yli?
Kuka tahansa voi moikata ketä tahansa. Kummallakin sukupuolella on suu ja korvat.
Se ei ole maailmanloppu, jos toinen ei hymyile ja moikkaa takaisin.
Nykyihminen (osa heistä) väsää kummallisia mielikuvitusongelmia eteensä. Tyhmää, tunnevammaista.
Milloin yksinäisyys johtuu muka isoista jaloista, pituudesta, painosta tai kaljusta, mutta ikinä ette etsi vikaa asenteestanne, käytöksestänne ja luonteestanne, jossa syy oikeasti piilee. Jos ei kestä itseään, muut huomaavat sen. Ei silloin siedä muitakaan, on sulkeutunut ja torjuva.
Itsessään ja itsenään viihtyvä säteilee ja houkuttaa. Ulkonäkö on täysin toissijainen asia. Uskokaa kun lihava viisikymppinen tämän sanoo. Olen ollut yksin viimeksi 1984. Viimeksi aloitin uuden suhteen vuosi sitten. Se tapahtui avaamalla suu ja keskustelemalla.
Minä olen aina lähtenyt baarista kotiin yksin. Jos tuota katsehässäkkää pidetään jonain kriteerinä, niin okei, saan ehkä kymmenen aloitetta PÄIVÄSSÄ. Oikeastiko minun pitäisi reagoida jos kivannäköiset naiset luovat ihastuneita katseita? Ei jumalavita sentään. En tule koskaan, en koskaan lähtemään mukaan mihinkään silmäpelipaskaan. Suoraan sanottuna minua alkaa vituttamaan jos huomaan vaikkapa kaupungilla kävellessäni tai kahvilassa istuessani että stereotyyppiset citysinkut haikailevasti katselevat suuntaani ja tekevät "pieniä eleitä". Miksi pitäisin tuollaista jonain aloitteena?