Yksinhuoltajana avioliitossa kun miehelle on liikaa katsoa lapsia edes kerran viikossa

Kun lapset olivat pieniä meillä oli muutama vakituinen " lapsenlikka" , joita käytin kun lähdin jumppaan, asioille yms. Mieheni teki paljon työtä, mielellään maksoi.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten suomen päättäjät ovat huolissaan kun ei nuoret hanki lapsia. Kuka täysjärkinen tuota perhehelvettiä oikein haluaa ? No naisethan ne hormonipäissään. Jospa näillä nykynuorilla miehilla olisi sen verran järkeä päässään, että eivät sotkisi omaa elämäänsä tuohon syteen. Ei se parisuhde seksikään kovin pitkälle jaksa kiinostaa. Pysykää miehen sinkkuna ja nauttikaa elämästä ! Joo.... joo... kohta itketään että kuka ne eläkkeet sitten maksaa.... älkää te miehet siitä murehtiko....

Kyllä ne on naiset jotka pysyy sinkkuina ja sitten kun hedelmällisyys puolittuu siinä 30-40v välillä niin ruvetaan äkkiä ettimään joku. Ja tämä on tulos. Ei ihme että kaikki menee läskiksi kun kaikilla on pelkkiä oikeuksia ja vapauksia eikä mitään vastuuta mistään. Parhaat vuodet ollaan kuin sirkuksessa eikä yritetä rakentaa tulevaisuutta. 

Ja tälläisten kanssa sitten niitä lapsia hankitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten noi keskustelut teillä ap menee?

Meillä menisi näin:

Minä: ajattelin perjantaina lähteä shoppailee ja kahvittelee kavereiden kanssa.

Mies: ok. Tarviitko kyydin?

Meillä taas esim. meni näin eilen (meillä 2poikaa ja tyttö):

Sovittiin viikko sitten että mies katsoo ldapsia

Mies: Lähden töistä aikaisemmin. Voisin tehdä jotain kivaa poikien kanssa.

Minä: En mä halua ottaa tyttöä mukaan, ei sen kanssa voi jutella rauhassa, ethän säkään halua lasta ikinä mukaan kun näet kaveria

Mies: Mutta mä haluun tehdä jotain poikien kanssa

Minä: Tajuatko että viimeksi se karkasi kun oltiin kahvilla ja hetkeen ei löydetty sitä. Ei sen kanssa voi lähteä

Mies: *paheksuva katse* hiljaisuus

Minä: ei tää nyt jumalauta voi mennä näin vaikeesti että toinen meistä menee miten haluaa ja toinen ei pääse IKINÄ ilman lapsia mihinkään!

Mies (ivallisesti): Mitä sä haluut, tasa-arvoa vai?

Tätä sit jatkui kunnes suutuin ja lähdin lopulta miehen katkeralla suostumuksella ilman lapsia, ja kun tulin kotiin mies on lukittautunut alakertaan ja ei vastannu viesteihin siitä lähtien eli vuorokauteen.

Tämän ei vaan pitäisi olla näin vaikeaa että mun täytyy olla kauhea narttu että pääsen lähtemään ilman lapsia. Ei jaksais yhtään

Keskustellu olisi itselleni täysin käsittämätön. Itseen lähtisi selittelemään ettäen halua tyttöä tai lapsia mukaan jonnekin. Jos en voi ottaa heitä mukaan en voi. Jos meno on sovittu etukäteen ja mies siinä vaiheessa alkaa ehdottelemaan voivansa tehdä sitä tai tuota sanon että joudutte siirtämään se nyt esim. lauantaille.

En siis ottanutkaan yhtään lasta mukaan, itselleni tämä asenne on yhtä käsittämätön kuin sinullekin. Siitähän se riitely tulee kun en voi käsittää ja sitten palaa hihat

Miten keskustelu sitten oikeasti meni jos ei noin kuin kirjoitit?

Meni niinkuin kirjoitin, "Tätä sit jatkui kunnes suutuin ja lähdin lopulta miehen katkeralla suostumuksella ilman lapsia"

Eli edelleen, lähdin lopulta ilman lapsia kuten olen jo alussa kertonut mutta meni sinulta ilmeisesti ohi tuo lainattu kohta

Tarkoitin että keskustelu meni vikaan jo heti alusta lähtien. "Minä: En mä halua ottaa tyttöä mukaan, ei sen kanssa voi jutella rauhassa, ethän säkään halua lasta ikinä mukaan kun näet kaveria" tuon sijasta olisin vastannut miehelle jotakin tyyliin "Ette voi mennä ainakaan tänään. Sirtäkää vaikka lauantaille. Mulla on tänään menoa ja hyvä että sinä ehdit olla lasten (niin poikien kuin tytönkin) kanssa tänään." Ei selittelyjä että en voi ottaa sinne mukaan lapsia tai jompaa kumpaa pojista tai tyttöjä eikä varsinkaan selittelujä siitä miksi en.

Nyt tajusin mitä tarkoitat.

Siis mulla eilen paloi hihat niin nopeasti kun tuli se tunne että tää on TAAS tätä.... Eli taas se suostuu ottamaan vaan pojat.

Tämä siis ei ole eka kerta kun näin on tapahtunut ja mulla sietokyky vaan vähenee kun ärsyttää. Siksi just tulee tuo kun käyttäydyn sitten niin narttumaisesti

Mulle on ihan ok että isä toisinaan antaa kahdenkeskistä aikaa meillä jommalle kummalle lapsista. Hoito vastuisiin tai mun "omaan aikaa" sillä ei käytännössä ole mitään merkitystä. Silloin kun on joku meno johon ei lapsia voi ottaa mukaa se vanhemmista jolla ei ole sellaista menoa joka olisi jo sovittu ja/tai jota ei voi siirtää hoitaa lapsia. Kahdenkeskinen aika lapsille antetaan vaikka sitten seuraavana päivänä.

Kumpikaan ei ole myöskään velvollinen selittelemään miksi ei voi lapsia ottaa mukaan tai miksi joku sovittu meno on juuri tänään. Jos menot on päällekäin hankitaan lastenhoitaja tai neuvotellaan siitä kumman on helpompi joustaa omasta menosta. Se ei taas riipu millää tavalla sukupuolesta vaan siitä menosta. Joutuisko esim. jotkut muut muokkaamaan aikataulua jos sen siirtää, onko se mahdollista siirtää johonkin toiseen ajankohtaan jne.

Näin sen pitäisi mennä. Silti tämä ei onnistu millään.

Varmaan meidän ongelmiin vaikuttaa isosti myös se että mies on tottunut työssään olemaan huomion keskipiste. Laittaa sitten kotonakin itsensä etusijalle tajuamatta sitä itse ja odottaa erityiskohtelua. Olen jauhanut tätä asiaa maailman tappiin että ollaan kotona samanarvoisia, mutta ei se vaan tajua sitä sitten tietyissä käytännön tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten suomen päättäjät ovat huolissaan kun ei nuoret hanki lapsia. Kuka täysjärkinen tuota perhehelvettiä oikein haluaa ? No naisethan ne hormonipäissään. Jospa näillä nykynuorilla miehilla olisi sen verran järkeä päässään, että eivät sotkisi omaa elämäänsä tuohon syteen. Ei se parisuhde seksikään kovin pitkälle jaksa kiinostaa. Pysykää miehen sinkkuna ja nauttikaa elämästä ! Joo.... joo... kohta itketään että kuka ne eläkkeet sitten maksaa.... älkää te miehet siitä murehtiko....

Kyllä ne on naiset jotka pysyy sinkkuina ja sitten kun hedelmällisyys puolittuu siinä 30-40v välillä niin ruvetaan äkkiä ettimään joku. Ja tämä on tulos. Ei ihme että kaikki menee läskiksi kun kaikilla on pelkkiä oikeuksia ja vapauksia eikä mitään vastuuta mistään. Parhaat vuodet ollaan kuin sirkuksessa eikä yritetä rakentaa tulevaisuutta. 

Meillä ei ollut se tilanne että olisi jouduttu kumpikaan tyytymään hädissämme mihinkään. Minä sekä mieheni löysimme parhaan mahdollisen puolison. Kuka muka joutuu tyytymään varakkaaseen, komeaan, tyylikkääseen, hyväkäytöksiseen mieheen joka jakaa saman taustan ja samat arvot... Ja miehelläni oli mistä valita joten ei ole joutunut tyytymään hänkään.

Jos jossain on ongelma niin siinä että minä olen liian vaativa ja mieheni puolestaan liian itsekeskeinen. Ja tässä sitä sitten ollaan eron partaalla kun kumpikaan ei halua joustaa.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten suomen päättäjät ovat huolissaan kun ei nuoret hanki lapsia. Kuka täysjärkinen tuota perhehelvettiä oikein haluaa ? No naisethan ne hormonipäissään. Jospa näillä nykynuorilla miehilla olisi sen verran järkeä päässään, että eivät sotkisi omaa elämäänsä tuohon syteen. Ei se parisuhde seksikään kovin pitkälle jaksa kiinostaa. Pysykää miehen sinkkuna ja nauttikaa elämästä ! Joo.... joo... kohta itketään että kuka ne eläkkeet sitten maksaa.... älkää te miehet siitä murehtiko....

Kyllä ne on naiset jotka pysyy sinkkuina ja sitten kun hedelmällisyys puolittuu siinä 30-40v välillä niin ruvetaan äkkiä ettimään joku. Ja tämä on tulos. Ei ihme että kaikki menee läskiksi kun kaikilla on pelkkiä oikeuksia ja vapauksia eikä mitään vastuuta mistään. Parhaat vuodet ollaan kuin sirkuksessa eikä yritetä rakentaa tulevaisuutta. 

Meillä ei ollut se tilanne että olisi jouduttu kumpikaan tyytymään hädissämme mihinkään. Minä sekä mieheni löysimme parhaan mahdollisen puolison. Kuka muka joutuu tyytymään varakkaaseen, komeaan, tyylikkääseen, hyväkäytöksiseen mieheen joka jakaa saman taustan ja samat arvot... Ja miehelläni oli mistä valita joten ei ole joutunut tyytymään hänkään.

Jos jossain on ongelma niin siinä että minä olen liian vaativa ja mieheni puolestaan liian itsekeskeinen. Ja tässä sitä sitten ollaan eron partaalla kun kumpikaan ei halua joustaa.

-Ap

No juu, siinä sitten tosiaan ootte. Erootte, ja saatte molemmat ihan omaa rauhaa viikko kerrallaan.

Onneksi mulla on fiksu, ymmärtävä ja kommunikoiva puoliso, niin ein tarvii vääntää tällasia turhuuksia.

Miksi ihmeessä turhaan rähjätä, kun ei tule edes riitaa.

Tässä esimerkkiä siitä, miten meillä olisi toimittu:

Mies: Lähden töistä aikaisemmin. Voisin tehdä jotain kivaa poikien kanssa.

Minä: Hiljaisuutta niin pitkään kuin paha sisu antaa periksi.

Mies: Mutta mä haluun tehdä jotain poikien kanssa

Minä: Totta kai sinä saat tehdä ihan mitä tahansa kivaa poikien kanssa *hunajaisesti hymyillen*, ja Iitan kanssa myös.

Mies: Mutta  kun ei Iitan kanssa voi ... jupinaa.

Minä: Se on sinun ongelmasi.

Mies (ivallisesti): Mitä sä haluut, tasa-arvoa vai?

Minä: Hyvä havainto, kylläpä oletkin terävä kun tuon hoksasit.

Tästä pääsisi hyvin riidan alkuun, joten on parasta lähteä mahdollisimman pian.

.... kun tulin kotiin lukittauduin alakertaan enkä vastannu viesteihin siitä lähtien eli vuorokauteen.

.. mun täytyy olla kauhea narttu että pääsen lähtemään ilman lapsia, mutta ei haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä turhaan rähjätä, kun ei tule edes riitaa.

Tässä esimerkkiä siitä, miten meillä olisi toimittu:

Mies: Lähden töistä aikaisemmin. Voisin tehdä jotain kivaa poikien kanssa.

Minä: Hiljaisuutta niin pitkään kuin paha sisu antaa periksi.

Mies: Mutta mä haluun tehdä jotain poikien kanssa

Minä: Totta kai sinä saat tehdä ihan mitä tahansa kivaa poikien kanssa *hunajaisesti hymyillen*, ja Iitan kanssa myös.

Mies: Mutta  kun ei Iitan kanssa voi ... jupinaa.

Minä: Se on sinun ongelmasi.

Mies (ivallisesti): Mitä sä haluut, tasa-arvoa vai?

Minä: Hyvä havainto, kylläpä oletkin terävä kun tuon hoksasit.

Tästä pääsisi hyvin riidan alkuun, joten on parasta lähteä mahdollisimman pian.

.... kun tulin kotiin lukittauduin alakertaan enkä vastannu viesteihin siitä lähtien eli vuorokauteen.

.. mun täytyy olla kauhea narttu että pääsen lähtemään ilman lapsia, mutta ei haittaa.

Niinpä! Tää oli hyvä :) Ja ensi kerralla menee näin.

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten suomen päättäjät ovat huolissaan kun ei nuoret hanki lapsia. Kuka täysjärkinen tuota perhehelvettiä oikein haluaa ? No naisethan ne hormonipäissään. Jospa näillä nykynuorilla miehilla olisi sen verran järkeä päässään, että eivät sotkisi omaa elämäänsä tuohon syteen. Ei se parisuhde seksikään kovin pitkälle jaksa kiinostaa. Pysykää miehen sinkkuna ja nauttikaa elämästä ! Joo.... joo... kohta itketään että kuka ne eläkkeet sitten maksaa.... älkää te miehet siitä murehtiko....

Kyllä ne on naiset jotka pysyy sinkkuina ja sitten kun hedelmällisyys puolittuu siinä 30-40v välillä niin ruvetaan äkkiä ettimään joku. Ja tämä on tulos. Ei ihme että kaikki menee läskiksi kun kaikilla on pelkkiä oikeuksia ja vapauksia eikä mitään vastuuta mistään. Parhaat vuodet ollaan kuin sirkuksessa eikä yritetä rakentaa tulevaisuutta. 

Meillä ei ollut se tilanne että olisi jouduttu kumpikaan tyytymään hädissämme mihinkään. Minä sekä mieheni löysimme parhaan mahdollisen puolison. Kuka muka joutuu tyytymään varakkaaseen, komeaan, tyylikkääseen, hyväkäytöksiseen mieheen joka jakaa saman taustan ja samat arvot... Ja miehelläni oli mistä valita joten ei ole joutunut tyytymään hänkään.

Jos jossain on ongelma niin siinä että minä olen liian vaativa ja mieheni puolestaan liian itsekeskeinen. Ja tässä sitä sitten ollaan eron partaalla kun kumpikaan ei halua joustaa.

-Ap

Mitä sitten edes valitat. Muiden mielestä toi on tosi syvältä toi teidän suhde, mutta jos se on sun mielestäsi paras mahdollinen koko maailmassa, niin omahan on valintasi. Minusta näyttää, että olet tehnyt valinnan hyvin pinnallisin perustein kuten komeus ja varakkuus. Mies vaikuttaa luonteeltaan tosi inhottavalta. Teidän tapauksessanne hän on tavallaan ostanut sut palvelijakseen. Itse olisin eronnut aikoja sitten, mutta ehkä sä.tykkäöt.

Ps. Just tuollaiset miehet myös pettävät ihan solkenaan. Mutta sekin lienee sulle ok.

Mitä te akat täällä vingutte. Ensin niitä penikoita kinuatte ja sitten itkette kun niitä joutuu hoitamaan. Ei se ole miesten hommaa. 

Tästä aloituksesta on jo aikaa ja ennen näitä kommentteja en ollut kuvitellutkaan että olisin huonon miehen kanssa naimisissa. Hän on tosiaan komea, rikas, hemmottelee minua ostamalla esim. luksus auton käyttööni, ei petä, ei käytä alkoholia juuri ikinä eikä ole väkivaltainen. En ole huomannut parisuhteessamme varoittavia merkkejä senkään takia että ystäväpiirini on hurjasti eroa vastaan ja sanovat etten tule saamaan parempaa (ovat 40 v sinkkuja ja heillä takana paljon huonoja kokemuksia).

Varmaan ulkopuolisesta elämäni näyttääkin hienolta varsinkin kun kaikki ei näy ulospäin. Ja toisin kuin luulette, on todella vaikeaa itsellekin huomata elävänsä epäterveessä suhteessa! Luulin että kaikilla on tällaista! Kukaan ystäväpiirissäni ei ole varoittanut minua mistään! Lisäksi ystäväni ovat suoraan sanoneet kadehtivansa meitä ja sanoneet että meillä on oikea rakkausavioliitto. Miten olisin voinut tajuta että meidän asiat on niin huonosti.

Itse kuitenkin voin pahoin ja hain eroa. Olen yrittänyt tämän jälkeen selvittää asioita mieheni kanssa mutta hän on sellainen kuin on ja nyt ollaan siinä pisteessä että olen muuttamassa kuun vaihteessa kolmen lapsen kanssa pois kodistamme.

On todella pelottavaa mennä kohti tuntematonta ja säälittää lasten puolesta koska heillä on ollut niin täydellinen lapsuus ja mahdollisuudet harrastaa ja tehdä mitä ikinä ovat halunneet ja he ovat sellaisia pikku neroja. Summa summarum, tämä juttu nyt kuitenkin näyttäisi päättyvän näin.

-Ap

Kävittekö terapiassa?