Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle xxx
20.12.2018 |
Jälleen napsahti lukkoon kaipaajien ketju. Tässä upouusi, olkaatten hyvät!
Kommentit (3899)
Mukavaa joulua, R2-D2!
Ja kiitos kuluneesta vuodesta.
Olet tuonut paljon iloa elämääni.
Ja olet aina yhtä rakas.
*
*
Merry★* 。 • ˚ ˚ ˛ ˚ ˛ •
•。★Christmas★ 。* 。
° 。 ° ˛˚˛ * _Π_____*。*˚
˚ ˛ •˛•˚ */______/~＼。˚ ˚ ˛
˚ ˛ •˛• ˚ ｜ 田田 ｜門｜ ˚And a happy new year:')
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettämiskeskusteluun liittyen, jos oma puolisoni olisi pettänyt tai edes ihastunut toiseen niin mun puolesta saisi lähteä. Sen verran ylpeä olen että en suostu jaettavaksi edes tunnetasolla. Ja miksi haluaisin että mies jatkaisi mun kanssa ns. säälistä? Vaikka lapsia onkin niin silti, onnellisempia me olisimme tuossa tilanteessa eronneena vaikka itse olisinkin se jätetty.
Mä en jättäis tommosen takia, varsinkin jonkun ihastuksen takia jättäminen ihan absurdi ajatus.
Mutta jos mies itse jostain syystä eroaisi ja lähtisi, niin sitten olisi todellakin out of family ja lapsiin voisi luoda uudelleen suhdetta sitten kun ovat aikuisia.
En alkaisi mihinkään eksäralliin ja säätämään lasten asioita kahden kodin välillä.Eikö se ois kiva että joka toinen viikko ois lapsetonta omaa aikaa? Moni pyrkii siihen nykyään tarkoituksella. Itsekin haaveilin siitä joskus, mutta sitten jäi nuo lapset kokonaan hankkimatta.
Ei, kun ex määrittelisi silloin elämääni enkä olisi vapaa tekemään mitä haluan ja elämään rauhassa.
Mulla on ihan tarpeeksi läheisiä, jos tarvin lastenhoitajaa.
Enkä ikinä suostuisi menettämään puolia lasteni lapsuudesta.
Jotkut ihan oikeasti tykkää elää lastensa kanssa, eikä haluaisi olla niistä erossa joka toinen viikko.
Tavataankohan me enää koskaan? Jääkö sun tunteet mua kohtaan mulle ikuiseksi arvoitukseksi?
Aina kun me kohdattiin, fokusoiduin tarkkailemaan sua. Muistan edelleen tarkasti sun kasvojesi ilmeet ja elekielesi, vaikka aikaa on jo kulunut. Sitä näkemääni pohdin ja yritin päätellä pitäisitkö sä minusta. Päädyin aina samaan johtopäätökseen: sä pidit minusta paljon. Ikinä en saanut sitä kuulla sun suusta, se olikin järkevää, kaikki ei ollut suinkaan yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
Mä olen pettänyt, enkä jäänyt kiinni. Siihen oli syynsä, mutta mitään tunnetta niihin ei liittynyt.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on silmät, jotka kertovat ilman kysymistä paljon usein. Tykkään oivalluksen syntymisestä, ilkikurisiudesta, rehellisyydestä niissä. Joskus niitä on vaikeaa läpäistä, en tiedä sen syytä täysin. Kyyneleet, kauhu ja ahdistus saavat surulliseksi, tekisi mieli paijata.
Lemppari on kuitenkin innostus, täpinöissään oleminen, ihan mistä vaan.
Olen myös oppinut katsomaan käsiäsi, ne elehtii joskus enemmän kuin kasvoissa ilmeitä.
Missä näit hänen itkevän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiselle kirjoitti:
Tavataankohan me enää koskaan? Jääkö sun tunteet mua kohtaan mulle ikuiseksi arvoitukseksi?
Aina kun me kohdattiin, fokusoiduin tarkkailemaan sua. Muistan edelleen tarkasti sun kasvojesi ilmeet ja elekielesi, vaikka aikaa on jo kulunut. Sitä näkemääni pohdin ja yritin päätellä pitäisitkö sä minusta. Päädyin aina samaan johtopäätökseen: sä pidit minusta paljon. Ikinä en saanut sitä kuulla sun suusta, se olikin järkevää, kaikki ei ollut suinkaan yksinkertaista.
Mä tulin siihen lopputulokseen, että sä pidit musta paljon, mutta halusit ainakin jossain vaiheessa piilottaa ne tunteet. Tilannehan oli tosiaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ääntiömies, vi väntar.
iäntiömies on kaevannut aena e-naesta
eeva, eila, erja, essi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
Mä olen pettänyt, enkä jäänyt kiinni. Siihen oli syynsä, mutta mitään tunnetta niihin ei liittynyt.
Entä jos olisi tunteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
Mä olen pettänyt, enkä jäänyt kiinni. Siihen oli syynsä, mutta mitään tunnetta niihin ei liittynyt.
Entä jos olisi tunteita?
Tuo on väärä kysymys! Oikea kysymys on, että entä jos ei olisi tunteita? Ai, että se olisi mukavaa! Voi tehdä mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
No, ääntiömies, vi väntar.
Niin ääntiömies, alahan laulaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänelle
"Kuuntele kuolevainen,
joka tunnet olevasi niin pyhä
ettei ruumiisi sinulle kelpaa.
-
Sinun ruumiisi on vankila,
josta eliniäksi vangittu sielusi pyrkii ulos tajuamatta,
että kaltereiden ulkopuolella loppuu myös vapaus;
että kaikki Jumaluudet asustavat ihmisrinnassa"
-Liisa Immonen-
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Jos Saharan hiekanjyvät ois suukkoja, niin ansaitsisit ne kaikki. Sekä Gobin ja Atacaman ja ja...ja jokaisen hiekkarannan. Ne vähän isommatkin kivenmurikat, vedessä hioutuneet turkoosit lasit sekä simpukat nyt aivan erityisesti. Vaikka itte oonkin kuin ruostunut pullonkorkki kaikkien niiden suukkojen keskellä. Ehkä löytäisin jokusen aarteenkin sinulle, muinaisen kolikon tai soturin vyön soljen. Ja rapuja tietysti, mutta hellästi ne vain hiukan nipistäisi ja jaloillaan kutittaisi. Salar de Uyunin suolakiteetkin saisit ja yösellä siellä vedestä kirkkaana heijastuvan tähtitaivaan. Viskoisin niitä kiteitä kuin konfetteja - tähtiin en valitettavasti lyhyenä ihmisenä yllä. Kiteistä jokainen toivottavasti kuitenkin maistuisi makealta kaikkialla. Hentoisista lumihiutaleista, tuivertavista lumimyrskyistä ja vartalollasi hitaasti liukuvista sadepisaroista on kai turha edes aloittaa.
Kyllä sitä vanha akka tietää olevansa salaa aika soppy, mutta saas nähdä minkälaiseen siirappiseen valentiinuksen päivän leivosmuruglitteriin sitä ajatuksissaan oikein päätyy. Noh, eikös sitä aina sanota, että pitää elämässä mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle vähän käyskentelemään.
Oppiappa filtteröimään myös omista ajatuksistaankin ne kirkkaimmin ja lempeimmin viuhuvat aatokset. Ois rauhallisempaa :D. Mutta tätä tää kai on, kun tykkää ja haluaa toiselle hyvää mieltä aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
Mä olen pettänyt, enkä jäänyt kiinni. Siihen oli syynsä, mutta mitään tunnetta niihin ei liittynyt.
Entä jos olisi tunteita?
Se olisi ”pettämistä” ja siitä jäisi kiinni, vaikka kuinka yrittäisi peitellä. Naiset näkee miehen läpi ja tuntevat kaiken vieraan käytöksen.
Hetken huumaan voisin mahdollisesti oikean henkilön kanssa heittäytyä, mutta seuraukset olisi hirvittävät, joten miettisin kuitenkin uudestaan. Parempi olisi hoitaa oma elämä ensin kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
En ole koskaan pettänyt vaimoani, mutta en ole myöskään koskaan tuntenut näin suurta rakkautta, mitä sinua kohtaan tunnen.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle kirjoitti:
Tavataankohan me enää koskaan? Jääkö sun tunteet mua kohtaan mulle ikuiseksi arvoitukseksi?
Aina kun me kohdattiin, fokusoiduin tarkkailemaan sua. Muistan edelleen tarkasti sun kasvojesi ilmeet ja elekielesi, vaikka aikaa on jo kulunut. Sitä näkemääni pohdin ja yritin päätellä pitäisitkö sä minusta. Päädyin aina samaan johtopäätökseen: sä pidit minusta paljon. Ikinä en saanut sitä kuulla sun suusta, se olikin järkevää, kaikki ei ollut suinkaan yksinkertaista.Mä tulin siihen lopputulokseen, että sä pidit musta paljon, mutta halusit ainakin jossain vaiheessa piilottaa ne tunteet. Tilannehan oli tosiaan kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Tietyllä tavalla pätee minuun. Minulle on äärettömän vaikeaa ilmaista tunteitani. Kännisekoilut on asia erikseen, mutta kypsällä tavalla tunteiden ilmaisu ottaa minulle aikaa. Kokemuksesta tiedän, että se kannattaa. Kun minua kuorii kärsivällisesti kuin sipulia, löytyy hyvin herkkä ja rakastava ydin, joka ei koskaan loukkaa ja joka on hyvin intohimoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
En ole koskaan pettänyt vaimoani, mutta en ole myöskään koskaan tuntenut näin suurta rakkautta, mitä sinua kohtaan tunnen.
Tuo on himoa.
Jos oikeasti rakastaa, ei halua aloittaa suhdetta valheella, sillä tietää kyllä, että petos tuhoaa luottamuksen uudestakin suhteesta.
Ja jos on joskus oikeasti rakastanut puolisoaan, ei halua pettää jättämällä toisen vuoksi vaan selvittää oman suhteen mahdollisuudet ensin.
-yksi avioliitossaan todella rakastunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
En ole koskaan pettänyt vaimoani, mutta en ole myöskään koskaan tuntenut näin suurta rakkautta, mitä sinua kohtaan tunnen.
Vaarallinen tilanne. Odotettavissa lohduttoman paljon surua ja kyyneleitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko koskaan pettää vaimoasi? Tämä ihan neutraali kysymys, ei ehdotus.
En ole koskaan pettänyt vaimoani, mutta en ole myöskään koskaan tuntenut näin suurta rakkautta, mitä sinua kohtaan tunnen.
No olet varmasti vaimoasi kohtaan tuntenut suurempaakin?
Ketju on lukittu.
Voisi yrittää, ottaisin koko suvun mukaan savustamaan äijän ulos kuvioista ja sieltä ei tulisi minkäänlaista sympatiaa perheensä jättäjää kohtaan.
Oma valintahan se mieheltä olisi ja jos yhtään minua enää kunnioittaisi, antaisi minun kasvattaa lapset rauhassa joko yksin tai uuden miehen kanssa.