Uhriutuva uraäiti Hesarin mielipidepalstalla
Joutuu hoitamaan lastansa kotona 1,5-vuotiaaksi asti, koska riittävän laadukasta hoitoa ei ole saatavilla.
Mikä uhraus.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005940790.html?utm_campaign=tf-HS&u…
Kommentit (838)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se biologinen fakta , että vain nainen pystyy synnyttämään ei saa 2000 - luvulla olla tekosyy sille, että nainen pakotetaan kotiin jopa 3 vuodeksi per lapsi .
Nythän on näin ja samaan aikaan itketään naisia työmarkkinoille .
Vastaus tähän ei ole isä, etukäteissäästäminen, muutto halvempaan asuntoon jne.
Naisella pitää tähän maailman aikaan olla h*lvetti vieköön mahdollisuus sekä työhön että lapsiin varsinkin Suomessa. Ei tämä ole mikään SaudiArabia.Ei minua kukaan pakottanut kotiin kolmeksi vuodeksi per lapsi. Eikä isä jäänyt hoitovapaalle ja tästäkin huolimatta pääsin palaamaan töihin.
Kirjoitin jopa 3 vuodeksi, fakta tämän keskustelun ja HS:n alkiperäisen mukaan on , että 1 - n.2 vuotiaalle ei ole saatavissa päivähoitoa , joka olisi ikäryhmälle sopivaa. Ja jos lasta oli se sitten 1 tai 6 v joutuu kuljettamaan hoitoon yli tunnin suuntaansa ja vielä itse ehtiä tekemään n.8 työtä niin mitä muuta sekään on kuin kotiin pakottamista.
Sinua ei pakotettu , ei pakotettu minuakaan . 30v sitten oli normaali, että töihin palattiin kun lapsi oli n.vuoden ikäinen ja hoitopaikka sen mukainen . ( kun sen onnistui saamaan, ei helppoa ollut silloinkaan vaikka subjektiivista oikeutta ei tunnettukaan.)
En arvostele kenenkään ratkaisuja tai kadehdi kun joku onnistunut järjestämään lapsen hoidon toivomaallaan tavalla.
Turha kuitenkaan päättäjien itkeä syntyvyydestä , jos naisen pitää valita lapsi vai työ. Lapsen ja työn yhdistäminen on jo muutenkin riittävän stressaava ensimmäiset n.8 vuotta.
Ei tässä kukaan ajattele ollenkaan mikä on lapselle parasta. Alapeukkuja sataa, kun sanon tämän: Lapsen paras on AINA kotona, ei päiväkodissa vaikka olisi miten laadukas ja aktiivinen tahansa.
Sitten valitetaan, kun lapsi on kiukkunen ja huonolla tuulella haettaessa. Tottakai on, kun ei päiväkodissa saa ilmaista omia tunteitaan. Sitten nämä patoutuneet tunteet pääsevät irti luotettavan ja turvallisen aikuisen eli vanhemman läsnäollessa, joka ei aina ole hänkään luotettava ja turvallinen sääntöineen ja kieltoineen sekä naurettavineen rangaistuksineen.
Ei ihmekään, että monella lapsella on tunnepuolella ongelmia, kun tunteet pitää tukahduttaa päiväkodissa koko sen 8-9 h ja kotonakaan ei saa niitä ilmaista, huudetaan, komennellaan ja laitetaan arestiin, jäähylle ja ties mitä tehdään, jos lapsi kiukuttelee ja purkaa pahaa oloaan.
Mutta, mitä väliä lapsen tunnepuolen kehityksellä, päiväkotiin on saatava mahdollisimman pian ja yhteiskunnan kasvatettavaksi.
Onneksi oli äitini, joka on kotiäiti vuosia ollut, mahdollisti minun opiskeluni loppuun saakka, kun kaksi lasta sain. Äitini oli kotiäiti siitä syystä, koska vakava astma, ollut hänellä lapsesta saakka ja on ollut ikänsä siis sairauseläkkeellä, tätä kun ei kukaan millään ymmärrä, haukkuvat häntäkin vain lusmuksi ja tukielätiksi, mikä minua vituttaa eniten.
Äitini on ollut suuri apu elämässäni ja olen kouluja käynyt, töitä tehnyt ja arvostan suuresti, ettei minun tarvinnut päiväkotiin lapsiani laittaa koskaan. Äitini hoiti heidät ja on aivan upea hoitaja, lempeä, ja jolla aikaa on riittänyt ja riittää yhä. Yhä jo teini-ikäiset lapset menevät mielellään mummon luokse, viettävät mummon kanssa aikaa ja ovat todella läheisiä mummonsa kanssa.
Kannattaisi hommata se tukiverkko.
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä kukaan ajattele ollenkaan mikä on lapselle parasta. Alapeukkuja sataa, kun sanon tämän: Lapsen paras on AINA kotona, ei päiväkodissa vaikka olisi miten laadukas ja aktiivinen tahansa.
Sitten valitetaan, kun lapsi on kiukkunen ja huonolla tuulella haettaessa. Tottakai on, kun ei päiväkodissa saa ilmaista omia tunteitaan. Sitten nämä patoutuneet tunteet pääsevät irti luotettavan ja turvallisen aikuisen eli vanhemman läsnäollessa, joka ei aina ole hänkään luotettava ja turvallinen sääntöineen ja kieltoineen sekä naurettavineen rangaistuksineen.
Ei ihmekään, että monella lapsella on tunnepuolella ongelmia, kun tunteet pitää tukahduttaa päiväkodissa koko sen 8-9 h ja kotonakaan ei saa niitä ilmaista, huudetaan, komennellaan ja laitetaan arestiin, jäähylle ja ties mitä tehdään, jos lapsi kiukuttelee ja purkaa pahaa oloaan.
Mutta, mitä väliä lapsen tunnepuolen kehityksellä, päiväkotiin on saatava mahdollisimman pian ja yhteiskunnan kasvatettavaksi.
Höpö höpö. On paljon koteja ja äitejä, joiden luona lapsen on paljon pahempi olla kuin täpötäydessä päiväkodissakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se biologinen fakta , että vain nainen pystyy synnyttämään ei saa 2000 - luvulla olla tekosyy sille, että nainen pakotetaan kotiin jopa 3 vuodeksi per lapsi .
Nythän on näin ja samaan aikaan itketään naisia työmarkkinoille .
Vastaus tähän ei ole isä, etukäteissäästäminen, muutto halvempaan asuntoon jne.
Naisella pitää tähän maailman aikaan olla h*lvetti vieköön mahdollisuus sekä työhön että lapsiin varsinkin Suomessa. Ei tämä ole mikään SaudiArabia.Ei minua kukaan pakottanut kotiin kolmeksi vuodeksi per lapsi. Eikä isä jäänyt hoitovapaalle ja tästäkin huolimatta pääsin palaamaan töihin.
Kirjoitin jopa 3 vuodeksi, fakta tämän keskustelun ja HS:n alkiperäisen mukaan on , että 1 - n.2 vuotiaalle ei ole saatavissa päivähoitoa , joka olisi ikäryhmälle sopivaa. Ja jos lasta oli se sitten 1 tai 6 v joutuu kuljettamaan hoitoon yli tunnin suuntaansa ja vielä itse ehtiä tekemään n.8 työtä niin mitä muuta sekään on kuin kotiin pakottamista.
Sinua ei pakotettu , ei pakotettu minuakaan . 30v sitten oli normaali, että töihin palattiin kun lapsi oli n.vuoden ikäinen ja hoitopaikka sen mukainen . ( kun sen onnistui saamaan, ei helppoa ollut silloinkaan vaikka subjektiivista oikeutta ei tunnettukaan.)
En arvostele kenenkään ratkaisuja tai kadehdi kun joku onnistunut järjestämään lapsen hoidon toivomaallaan tavalla.
Turha kuitenkaan päättäjien itkeä syntyvyydestä , jos naisen pitää valita lapsi vai työ. Lapsen ja työn yhdistäminen on jo muutenkin riittävän stressaava ensimmäiset n.8 vuotta.
Tarvitseeko ollakaan? Kolme vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Ja varsinkin, kun lapset ovat pieniä todella lyhyen aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi hommata se tukiverkko.
Minua ainakin satuttaa tällainen.
Kannattaa hankkia - ihan kuin me tukiverkottomat ei tätä tiedettäisi. Sinun äiti hoiti sinut ja jopa sinun lapsesi. Minun äitini lähti kun olin kymmenen vuotias, en ole häntä sen jälkeen nähnyt. Isä löysi uuden vaimon, joka ilmoitti kauniisti että jos joskus saan lapsia, hän ei niitä äpäriä hoida. Eikä ole hoitanut, ja on pitänyt huolen siitä ettei isänikään edes näe heitä.
Mieheni vanhemmat ovat vielä työelämässä. Olen yrittänyt tutustua muihin perheellisiin, ja olen saanutkin kavereita, mutta en hoitoapua.
Tässä tilanteessa tuntuu erityisen pahalta, kun sanotaan että kannattaisi vaan hankkia niitä tukiverkkoja. Tai olla tekemättä lapsia ollenkaan. Ja pitäisi hoitaa ne lapset kotona. Eikun sittenkin kaikkien naisten pitää tehdä töitä. Eiku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se biologinen fakta , että vain nainen pystyy synnyttämään ei saa 2000 - luvulla olla tekosyy sille, että nainen pakotetaan kotiin jopa 3 vuodeksi per lapsi .
Nythän on näin ja samaan aikaan itketään naisia työmarkkinoille .
Vastaus tähän ei ole isä, etukäteissäästäminen, muutto halvempaan asuntoon jne.
Naisella pitää tähän maailman aikaan olla h*lvetti vieköön mahdollisuus sekä työhön että lapsiin varsinkin Suomessa. Ei tämä ole mikään SaudiArabia.Ei minua kukaan pakottanut kotiin kolmeksi vuodeksi per lapsi. Eikä isä jäänyt hoitovapaalle ja tästäkin huolimatta pääsin palaamaan töihin.
Kirjoitin jopa 3 vuodeksi, fakta tämän keskustelun ja HS:n alkiperäisen mukaan on , että 1 - n.2 vuotiaalle ei ole saatavissa päivähoitoa , joka olisi ikäryhmälle sopivaa. Ja jos lasta oli se sitten 1 tai 6 v joutuu kuljettamaan hoitoon yli tunnin suuntaansa ja vielä itse ehtiä tekemään n.8 työtä niin mitä muuta sekään on kuin kotiin pakottamista.
Sinua ei pakotettu , ei pakotettu minuakaan . 30v sitten oli normaali, että töihin palattiin kun lapsi oli n.vuoden ikäinen ja hoitopaikka sen mukainen . ( kun sen onnistui saamaan, ei helppoa ollut silloinkaan vaikka subjektiivista oikeutta ei tunnettukaan.)
En arvostele kenenkään ratkaisuja tai kadehdi kun joku onnistunut järjestämään lapsen hoidon toivomaallaan tavalla.
Turha kuitenkaan päättäjien itkeä syntyvyydestä , jos naisen pitää valita lapsi vai työ. Lapsen ja työn yhdistäminen on jo muutenkin riittävän stressaava ensimmäiset n.8 vuotta.Tarvitseeko ollakaan? Kolme vuotta on lyhyt aika ihmisen elämässä. Ja varsinkin, kun lapset ovat pieniä todella lyhyen aikaa.
Sano se työantajille...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi hommata se tukiverkko.
Minua ainakin satuttaa tällainen.
Kannattaa hankkia - ihan kuin me tukiverkottomat ei tätä tiedettäisi. Sinun äiti hoiti sinut ja jopa sinun lapsesi. Minun äitini lähti kun olin kymmenen vuotias, en ole häntä sen jälkeen nähnyt. Isä löysi uuden vaimon, joka ilmoitti kauniisti että jos joskus saan lapsia, hän ei niitä äpäriä hoida. Eikä ole hoitanut, ja on pitänyt huolen siitä ettei isänikään edes näe heitä.
Mieheni vanhemmat ovat vielä työelämässä. Olen yrittänyt tutustua muihin perheellisiin, ja olen saanutkin kavereita, mutta en hoitoapua.
Tässä tilanteessa tuntuu erityisen pahalta, kun sanotaan että kannattaisi vaan hankkia niitä tukiverkkoja. Tai olla tekemättä lapsia ollenkaan. Ja pitäisi hoitaa ne lapset kotona. Eikun sittenkin kaikkien naisten pitää tehdä töitä. Eiku.
Ei ole mullakaan joten en sitten ottanut paineita lähteä töihin ennen kuin lapsi oli 3v. Hyvin pärjättiin. Kyse on valinnoista ja asenteesta.
Tiedoksi muille kommentoijille;
Ja mitä sitten vaikka olenkin "matalasti kouluttautunut"? Mitä helkutin tekemistä sillä on miten joku valitsee asiat tekevänsä?
Jos ei 1-2 vuotiaalle ole ikätasoista hoitopaikkaa, sille ei vain voi mitään, kun tilanne on tuollainen eikä se ole hoitajien vika. Päiväkoteja lakkautetaan, hoitoalaa ajetaan alas myös vanhuspuolella, eikä se syy ole muualla kuin PÄÄTTÄJISSÄ, ei pk:n henkilökunnassa tai pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvienkaan vika joilla homma toimii.
Itkekää päättäjille. He ovat vetäneet hoitoalan vessasta alas.
Mielenkiintoista kun yrittää puolustaa ja tuoda esiin naisen oikeutta käydä töissä niin suurimman osan mielestä se ei ole "oikea" mielipide.
En syytä hoitajia .En myöskään hauku heitä , jotka haluavat hoitaa lasta kotona, oli palkka matala tai korkea.
Mikään noista ei liity vapauteen valita ja naisen asemaan työmarkkinoilla. ( heidän , jotka siellä haluaisivat syystä tai toisesta olla )
Ja olet oikeassa , tämä ei ole oikea paikka itkeä.
Olen vain hämmästynyt ja hämmentynyt .
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oli äitini, joka on kotiäiti vuosia ollut, mahdollisti minun opiskeluni loppuun saakka, kun kaksi lasta sain. Äitini oli kotiäiti siitä syystä, koska vakava astma, ollut hänellä lapsesta saakka ja on ollut ikänsä siis sairauseläkkeellä, tätä kun ei kukaan millään ymmärrä, haukkuvat häntäkin vain lusmuksi ja tukielätiksi, mikä minua vituttaa eniten.
Äitini on ollut suuri apu elämässäni ja olen kouluja käynyt, töitä tehnyt ja arvostan suuresti, ettei minun tarvinnut päiväkotiin lapsiani laittaa koskaan. Äitini hoiti heidät ja on aivan upea hoitaja, lempeä, ja jolla aikaa on riittänyt ja riittää yhä. Yhä jo teini-ikäiset lapset menevät mielellään mummon luokse, viettävät mummon kanssa aikaa ja ovat todella läheisiä mummonsa kanssa.
Kannattaisi hommata se tukiverkko.
Mistä hommaa kun on joutunut muuttamaan täysin toiselle puolelle Suomea työn takia? Vanhemmat ja muut sukulaiset jäivät eri paikkakunnalle. Sama puolison kohdalla. Uusi "tukiverkko" koostuu +30-vuotiaista lapsettomista pariskunnista, joista ei ainakaan saisi lastenhoitoapua (ja miksi pitäisi saadakaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi oli äitini, joka on kotiäiti vuosia ollut, mahdollisti minun opiskeluni loppuun saakka, kun kaksi lasta sain. Äitini oli kotiäiti siitä syystä, koska vakava astma, ollut hänellä lapsesta saakka ja on ollut ikänsä siis sairauseläkkeellä, tätä kun ei kukaan millään ymmärrä, haukkuvat häntäkin vain lusmuksi ja tukielätiksi, mikä minua vituttaa eniten.
Äitini on ollut suuri apu elämässäni ja olen kouluja käynyt, töitä tehnyt ja arvostan suuresti, ettei minun tarvinnut päiväkotiin lapsiani laittaa koskaan. Äitini hoiti heidät ja on aivan upea hoitaja, lempeä, ja jolla aikaa on riittänyt ja riittää yhä. Yhä jo teini-ikäiset lapset menevät mielellään mummon luokse, viettävät mummon kanssa aikaa ja ovat todella läheisiä mummonsa kanssa.
Kannattaisi hommata se tukiverkko.
Mistä hommaa kun on joutunut muuttamaan täysin toiselle puolelle Suomea työn takia? Vanhemmat ja muut sukulaiset jäivät eri paikkakunnalle. Sama puolison kohdalla. Uusi "tukiverkko" koostuu +30-vuotiaista lapsettomista pariskunnista, joista ei ainakaan saisi lastenhoitoapua (ja miksi pitäisi saadakaan).
Miksi häntä syyllistät kun itse juokset työsi perässä? Vaihda työtä jonka perässä ei tarvitse juosta.
Ihme syyllistämistä heitä kohtaan joilla se tukiverkko on.
Anna sitten kakara adoptioon sellaiselle joka haluaa hoitaa, mene töihin, lopeta vikinä ja jätä mies.
Kotiäiti 5 vuotta ja muuten töissä= tuleva eläke 1100 euroa vs. Äitiysloma 2 x 9kk ja muuten töissä, tuleva eläkearvio 1900 euroa. Ei tarvitse olla Sherlock miettiessä, että laitanko lapset hoitoon vaiko en. Miehen kanssa pärjäisi, mutta eron tullessa minkäs teet? Kuinkas moni haluaa näillä tiedoin jäädä kotiäidiksi? En minä ainakaan. Tosiasia on, ettei laadukasta hoitoa ole saatavilla, ei ainakaan täällä Lahdessa. Muutto on jo meillä onneksi edessä naapurikuntaan, jossa edes joku asia toimii.
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti 5 vuotta ja muuten töissä= tuleva eläke 1100 euroa vs. Äitiysloma 2 x 9kk ja muuten töissä, tuleva eläkearvio 1900 euroa. Ei tarvitse olla Sherlock miettiessä, että laitanko lapset hoitoon vaiko en. Miehen kanssa pärjäisi, mutta eron tullessa minkäs teet? Kuinkas moni haluaa näillä tiedoin jäädä kotiäidiksi? En minä ainakaan. Tosiasia on, ettei laadukasta hoitoa ole saatavilla, ei ainakaan täällä Lahdessa. Muutto on jo meillä onneksi edessä naapurikuntaan, jossa edes joku asia toimii.
Edelleen. Oma valinta kysymys.
Oma valinta hankkia lapsia, ja sitten valittaa.
Kovia nämä hesalaiset ovat ainakin valittamaan, kaikesta.
Se on sitä kun uranaisella pitää olla vähintään yhtä menestynyt tai mieluummin vielä menestyneempi mies.
Sitten on vähän funtsimista siinä kumpi jää kotiin.
Ei minua kukaan pakottanut kotiin kolmeksi vuodeksi per lapsi. Eikä isä jäänyt hoitovapaille ja tästäkin huolimatta pääsin palaamaan töihin.