Mikä sinun mielestäsi olisi reilu tapa jakaa asumiskulut

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä pitäisi miettiä että mitä maksaisi vuokraa erillään asuessaan. Esim. jos lapseton maksaisi vuokraa 800€ yksiöstä ja toinen 950€ 3h+k asunnosta niin ei kuulosta kovin reilulta että lapseton muuttaa kolmioon ja osallistuu vaan parilla sadalla.

Mä taas en ymmärtä tätä, että JOS asuisi erillään, paljonko maksaisi. Jos asutaan yhdessä, kulut on ne mitkä on. Jos ap muuttaisi kimppakämppään kolmen muun kanssa, hän maksaisi 1/4 osan tai ainakin suunnilleen (jos eri kokoisia makuuhuoneita). Sitten on vielä se, että ap jakaa makuuhuoneen toisen kanssa. Onko lapsilla omat huoneet vai yhteinen? Jos ei nyt pilkkua haluta viilata, niin n. 1/4 on ainoastaan reilu jako. Kyllähän sekin hyötyy, jonka "kolmioon" on muutettu. Se muutama satanenkin on pois hänen maksuistaan.

Vierailija kirjoitti:

Taloustarkka kirjoitti:

Meillä on vähän monimutkaisempi järjestely. Meillä on kummallakin lapsia edellisistä liitoista, mutta he eivät asu meidän kanssamme.

Miehellä on lisäksi koira, mutta se asuu hänen äidillään. Minulla on akvaariokaloja ja ne ovat nyt toistaiseksi aikuisen tyttäreni luona.

Minä maksan asumiskuluista 30% ja mies maksaa 35%. Miehen äiti maksaa koiran vuokrana 10% ja hänen veljensä (miehen eno) samoin 10%. Minun isäni maksaa 15% ja tuo pussillisen kalanruokaa silloin tällöin.

Kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyyn. Se on toiminut hyvin jo yli viisi vuotta.

Minua kyllä hämmästyttää tuo miehen enon osuus. Se vaikuttaa aika natkulta. Eikö eno voisi maksaa 15% ja sinä vastaavasti 25. Saisit pientä helpotusta asumiskuluihin ja jako olisi tasaisempi.

Pihi eno. Häpeäisi.

Asumme minun kokonaan omistamassa omakotitalossa (ei lainaa) ja lapset ovat lukiossa.

Ap.

Reiluinta on aina muuttaa erilleen jos pariskunta ei pääse keskenäiseen sopimukseen kulujen jakamisesta. Sinä kohtaa toisen lapse vakuttaa mitenkään lapsettoman asumiskluihin.

Meillä ei ole mitään sun lapsia ja mun lapsia .

On vain meidän lapset.

Vaikka biologian näkökulmasta eivät yhteisiä olekaan.

Kulujen osalta, minä maksan lainan ja Puolisolla on käyttöoikeus toiseen tiliini, mistä maksellaan sapuskat ym päivittäiskulut.

Hän toki maksaa ”omistaan” mm pääsääntöisesti kaikki laskut, eli sähköt , vakuutukset , jne. Mutta koska minä tienaan huomattavasti enemmän ja olemme perhe , luonnollisesti myös maksan enemmän.

Eihän meillä olisi muuten varaa asua näin.

Mitään vaikeita laskukaavoja meillä ei ole.

Taloustarkka kirjoitti:

Meillä on vähän monimutkaisempi järjestely. Meillä on kummallakin lapsia edellisistä liitoista, mutta he eivät asu meidän kanssamme.

Miehellä on lisäksi koira, mutta se asuu hänen äidillään. Minulla on akvaariokaloja ja ne ovat nyt toistaiseksi aikuisen tyttäreni luona.

Minä maksan asumiskuluista 30% ja mies maksaa 35%. Miehen äiti maksaa koiran vuokrana 10% ja hänen veljensä (miehen eno) samoin 10%. Minun isäni maksaa 15% ja tuo pussillisen kalanruokaa silloin tällöin.

Kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyyn. Se on toiminut hyvin jo yli viisi vuotta.

Eikö olisi yksinkertaisempaa, että te kaikki viisi maksaisitte 20% jokainen ? Koirasta ja kaloista maksettaisiin vuokra erikseen eikä niitä sotkettaisi tähän asumisasiaan. Eiväthän ne edes asu huoneistossa.

Ai niin, meillä on myös mun kissa ja akvaario, mutta mieskin silittää/katselee niitä mielellään =)

Ai vitsi, teenköhän jotain väärin....meillä on kani, ja minä olen ostanut sen ruoat ja heinät ja purut. Mies myös tykkää siitä. Pitääpä laittaa lasku miehelle!

Voi olla että joku jo hoksannutkin... mutta keittiö, olkkari, kylppäri jne pitää olla oli toisella lapsia tai ei. Oikeudenmukainen tapa jakaa vuokra on siis laskea paljonko ylimääräiset huoneet nostaa vuokraa; tämän "ylimääräisen" osuuden maksaa se jonka lapset ovat, ja loppu puoliksi.

Samalla periaatteella tulee arvioida myös sähkön ja veden kulutus ym.

Näin siis siinä tapauksessa, että tunnetaan tarvetta jakaa kaikki sentilleen :D 

Meillä se, jolla on lapsia maksaa yhteiselle taloustilille, josta siis laina, sähköt, vedet, ruoka yms. maksetaan, pari sataa kuussa enemmän. Lisäksi maksaa kotivakuutuksen sekä netin ja tietysti myös lasten isommat hankinnat ja harrastukset. Saa toki lapsista lapsilisät ja elatusmaksut myös. Ja lapsettomalle ei ole mitään sanomista lasten hankintoihin tai harrastuksiin.

Aloituksen perusteella kyseessä ei ole rakastava parisuhde, vaan kämppis luontaiseduilla-suhde. 

Puoliksi kaikki yhteiset kulut.

Ihmettelevä kirjoitti:

Taloustarkka kirjoitti:

Meillä on vähän monimutkaisempi järjestely. Meillä on kummallakin lapsia edellisistä liitoista, mutta he eivät asu meidän kanssamme.

Miehellä on lisäksi koira, mutta se asuu hänen äidillään. Minulla on akvaariokaloja ja ne ovat nyt toistaiseksi aikuisen tyttäreni luona.

Minä maksan asumiskuluista 30% ja mies maksaa 35%. Miehen äiti maksaa koiran vuokrana 10% ja hänen veljensä (miehen eno) samoin 10%. Minun isäni maksaa 15% ja tuo pussillisen kalanruokaa silloin tällöin.

Kaikki ovat tyytyväisiä järjestelyyn. Se on toiminut hyvin jo yli viisi vuotta.

Eikö olisi yksinkertaisempaa, että te kaikki viisi maksaisitte 20% jokainen ? Koirasta ja kaloista maksettaisiin vuokra erikseen eikä niitä sotkettaisi tähän asumisasiaan. Eiväthän ne edes asu huoneistossa.

Ai kun hauska juttu (provo?)

Miehen äiti maksaa koiranvuokrana teidän asumiskuluja. Miksi eno maksaa mitään? Lenkittääkö sitä koiraa? Miksi isäsi maksaa noinkin paljon t. yleensä yhtään mitään keski-ikäisen lapsensa asumisesta?

Sen kalanruokapussin ymmärrän tuomisena, kun tulee käymään. Paitsi että, käykö nyt tyttäresi luona katsomassa niitä fisuja? Ja  miten rahaliikenne on hoidettu?

Lisää näitä!

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ei ole reilua että asumisen kulut jaetaan täysin nuppiluvun tai makuuhuoneiden mukaan mukaan. Koska asunnossa olohuone, keittiö, vessa jne ovat yleisessä käytössä. Ihan samalla lailla kun pariskunnat ei voi jyvittää vuokramökin kuluja sinkulle makuuhuoneiden määrän suhteessa. Reiluus riippuu tuloista, suhteen kestosta ja muista tekijöistä, ei siihen mitään kaavaa ole.

Vuokramökin kulut jaetaan nuppiluvun mukaan. Kolme pariskuntaa ja sinkku = 7, vuokra 350, tekee 50 € per nenä. Miksi pariskunnan pitäisi päästä halvemmalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pariskunta, tulot yhtä suuret. Samassa taloudessa asuu toisen 2 täysi-ikäistä lasta, joista ei tukia, eivätkä tienaa mitään.

Lasten omilleenmuutto ajankohtaista vasta 1-3 vuoden kuluttua.

Ensinnäkin neTäysi-ikäiset lapset alkavat joko tienaamaan jotain tai opiskelemaan. Toiseksi se kenen lapset ovat niin maksaa niiden kulut.

Kuinkahan moni lapseton "tulokas" on valmis katselemaan tässä uusioperheidyllissään tilannetta jossa puolison aikuiset lapset vain vetävät lonkkaa kotona vain rahaa pyytäen vanhemmaltaan? Siis opiskelematta tai käymättä töissä missään? Ainakin näiden kultamussukoiden vanhemman tulisi maksaa iso siivu asumiskuluista. Mutta sitäkin isompi huoli olisi että miten näiden nuorten tulevaisuus? Heidän itsensä kannalta sekä lisäksi se että kauanko he meinaavat olla peräkammarinpoikina/tyttöinä täysihoidossa ilmaiseksi? Päälle vielä käytöshäiriöt ym, niin paljonkohan tämäntapaisia lapsettomia puolisoita kuvioissa pitkäänkin on mukana? Itse en tunne yhtäkään tällaista.

Jumalauta tätä suomalaista "tasa-arvo" -ajattelua. Ollaan yhdessä samassa taloudessa ja mietitään itsekkäästi, ettei vaan tule maksettua toisen lapsista tai muutenkaan puolisoa enemmän. Jaatteko te ravintolassakin laskut puoliksi tai suhteessa tuloihinne? :) Ei hemmetti kun ei mene mulle jakeluun.

Meillä on molemmilla tyttäret edellisistä liitoistamme. Eivät asu meillä kotona, mutta tarvitsevat nuorina taloudellista tukeamme. Ei minulle ole koskaan tullut mieleenikään miettiä jotain kulujen jakoa koska vaimoni tytär ei ole biologinen lapseni. Itseasiassa tienaan reippaasti enemmän kuin vaimoni ja tietenkin maksan hänen tyttärensä kuluista suurimman osan ja vallan mielihyvin.

M49

Vierailija kirjoitti:

Jumalauta tätä suomalaista "tasa-arvo" -ajattelua. Ollaan yhdessä samassa taloudessa ja mietitään itsekkäästi, ettei vaan tule maksettua toisen lapsista tai muutenkaan puolisoa enemmän. Jaatteko te ravintolassakin laskut puoliksi tai suhteessa tuloihinne? :) Ei hemmetti kun ei mene mulle jakeluun.

Meillä on molemmilla tyttäret edellisistä liitoistamme. Eivät asu meillä kotona, mutta tarvitsevat nuorina taloudellista tukeamme. Ei minulle ole koskaan tullut mieleenikään miettiä jotain kulujen jakoa koska vaimoni tytär ei ole biologinen lapseni. Itseasiassa tienaan reippaasti enemmän kuin vaimoni ja tietenkin maksan hänen tyttärensä kuluista suurimman osan ja vallan mielihyvin.

M49

Me ollaan niin erilaisia me eri ihmiset. Jollekin sopii tuo teidän käytäntö, toisille taas sentilleen laskettuna ja jyvitettynä kaikki ja se on heille paras ja ainoa vaihtoehto. Loput siltä väliltä. Mutta pääasia että kyseinen pariskunta/perhe on tyytyväinen järjestelyyn. Asiat tulee neuvotella ennen yhteenmuuttoja/asunnon ostoja.

Tilannetta hankaloittaa juuri sitten sellaiset yllärit mitkä tulevat yllättäen ja pyytämättä. Esim. tilanne joissa jommankumman aikuistunut lapsi ei pääsekään elämän syrjään kiinni, vaan tulee paljon ongelmia. Tälläkin palstalla on toistunut lausahdus, että odottakaa että se toisen lapsi on 18v ja sen jälkeen vasta hynttyyt yhteen kun tämä lapsi on ponkaissut maailmalle. Vaan jospa se ei ponkaisekaan! Tai ponkaisee mutta tulee takaisin äidin helmoihin 2 vuoden kuluttua koska ei kertakaikkiaan pärjännyt syystä tai toisesta. Siihen uuteen pienempään asuntoon missä asuu äiti nyt yhdessä lapsettoman uusiomiehensä kanssa. Siihen 48 neliön kaksioon mikä ostettiin ja sisustettiin 2 aikuiselle kun lapsi lähti pesästä.

Mites sitten? Mitä tällaisessa tilanteessa tulee tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Ai niin, meillä on myös mun kissa ja akvaario, mutta mieskin silittää/katselee niitä mielellään =)

Paljonko maksaa silittämisestä?

Vaikka olisi sinun mirrisi, niin kyllähän miehen täytyy silittämisensä maksaa.

Tämä tulee huomioida asumiskuluja jakaessa!

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että joku jo hoksannutkin... mutta keittiö, olkkari, kylppäri jne pitää olla oli toisella lapsia tai ei. Oikeudenmukainen tapa jakaa vuokra on siis laskea paljonko ylimääräiset huoneet nostaa vuokraa; tämän "ylimääräisen" osuuden maksaa se jonka lapset ovat, ja loppu puoliksi.

Samalla periaatteella tulee arvioida myös sähkön ja veden kulutus ym.

Näin siis siinä tapauksessa, että tunnetaan tarvetta jakaa kaikki sentilleen :D 

Niinmuttakun Jani-Petteri kopittaa omassa huoneessaan, eikä siten käytä olohuonetta juuri lainkaan.

Ja Sirpa-Leena puolestaan lähestulkoon asuu kylppärissä, kyllä nämä tilojenkäytöt tulee taulukoida ja sen perusteella jakaa.

Lisäksi pääsääntö kuluista tehdään tietenkin makuuhuoneiden perusteella, äityliini jakaa yhden makuuhuoneen äijänsä kanssa, joten siitä tulee maksua vain puolikas osa, kun (miehen) lapsilla on käytässä omat huoneet.

Näin maksuosuuksia on miehellä 2.5 ja vaimolla 0.5 , eli vaikkapa 1200 euron kuukausikulusta vaimon tulisi maksaa 200 ja miehen 1000 euroa.

Tarkemmalle tasolla voidaan mennä myöhemmin, kunhan kunkin yksilön tilankäyttö on taulukoitu.

spekulaattori kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumalauta tätä suomalaista "tasa-arvo" -ajattelua. Ollaan yhdessä samassa taloudessa ja mietitään itsekkäästi, ettei vaan tule maksettua toisen lapsista tai muutenkaan puolisoa enemmän. Jaatteko te ravintolassakin laskut puoliksi tai suhteessa tuloihinne? :) Ei hemmetti kun ei mene mulle jakeluun.

Meillä on molemmilla tyttäret edellisistä liitoistamme. Eivät asu meillä kotona, mutta tarvitsevat nuorina taloudellista tukeamme. Ei minulle ole koskaan tullut mieleenikään miettiä jotain kulujen jakoa koska vaimoni tytär ei ole biologinen lapseni. Itseasiassa tienaan reippaasti enemmän kuin vaimoni ja tietenkin maksan hänen tyttärensä kuluista suurimman osan ja vallan mielihyvin.

M49

Me ollaan niin erilaisia me eri ihmiset. Jollekin sopii tuo teidän käytäntö, toisille taas sentilleen laskettuna ja jyvitettynä kaikki ja se on heille paras ja ainoa vaihtoehto. Loput siltä väliltä. Mutta pääasia että kyseinen pariskunta/perhe on tyytyväinen järjestelyyn. Asiat tulee neuvotella ennen yhteenmuuttoja/asunnon ostoja.

Tilannetta hankaloittaa juuri sitten sellaiset yllärit mitkä tulevat yllättäen ja pyytämättä. Esim. tilanne joissa jommankumman aikuistunut lapsi ei pääsekään elämän syrjään kiinni, vaan tulee paljon ongelmia. Tälläkin palstalla on toistunut lausahdus, että odottakaa että se toisen lapsi on 18v ja sen jälkeen vasta hynttyyt yhteen kun tämä lapsi on ponkaissut maailmalle. Vaan jospa se ei ponkaisekaan! Tai ponkaisee mutta tulee takaisin äidin helmoihin 2 vuoden kuluttua koska ei kertakaikkiaan pärjännyt syystä tai toisesta. Siihen uuteen pienempään asuntoon missä asuu äiti nyt yhdessä lapsettoman uusiomiehensä kanssa. Siihen 48 neliön kaksioon mikä ostettiin ja sisustettiin 2 aikuiselle kun lapsi lähti pesästä.

Mites sitten? Mitä tällaisessa tilanteessa tulee tehdä?

Meillä asiasta on neuvoteltu niin, että tyttäret saavat oppia pärjäämään itsenäisesti. Toinen on töissä ja toinen opiskelee ja molempia vielä tuetaan taloudellisesti, että eivät palaa kotiin lojumaan (muuta kuin äärimmäisissä tapauksissa kuten työttömyys tai vakava sairaus). Molemmat tyttäret erittäin motivoituneita pärjäämään itsekseen. Meillä on tilava asunto kolmella makuuhuoneella, mutta siitä huolimatta oletusasetuksena on se, että tyttäret asuvat itsekseen ja oppivat olemaan itsenäisiä kunnes avioituvat, jos avioituvat.