Lue keskustelun säännöt.
Sukulaiset kiukuttelevat joulun vietostamme
19.12.2018 |
Ennen kuin saimme lapsen, vietimme joulut pienen miehen suvun kanssa. Kun saimme lapsen, muutimme samalla miehen työn perässä n.250km:n päähän entisestä kotikaupungistamme.
Sanoimme suvulle kun lapsi syntyi helmikuussa, että tästä eteenpäin vietämme joulut kotona oman perheen kesken. Aaton haluamme olla rauhassa, mutta joulupäivänä meille voi tulla jos haluaa, kunhan siitä sovitaan. Tästä nousi kauhea meteli, joka kuitenkin laantui kesään mennessä.
Syksyllä sitten alkoi jatkuva viesti- ja puhelutulva, että milloin tullaan joulua viettämään, tulemmeko jo aatonaattona vai vasta aattona, vai jo monta päivää aiemmin jne. Luonnollisesti muistutettiin, että vietämme joulut keskenämme ja kauhea poru jatkui jouluun asti asiasta.
Sieltä päin ei voi tulla tänne, kun matka on niin pitkä, mutta kyllä me voimme tulla, vaikka pienen lapsen kanssa on muutenkin jo hankalampaa liikkua. Työt eivät sukulaisilla ole esteenä, mutta ei, ei voi tulla. Meidän silti pitäisi lähteä, eikä ole mitään hyvää syytä, miksei tultaisi.
Lapsi on pian 4v ja aina ollaan vietetty hänen kanssaan joulut omassa kodissa. Tänne ei ole kukaan sukulainen myöskään suostunut tulemaan ja sitten meitä syytetään, miten eivät ole nähneet lapsen lahjojen avaamista jne.
Joka vuosi samat ahdistelu soitot alkavat loppu kesästä tai syksyllä ja jatkuvat aatonaaton iltaan asti. Jouluaatto aamuna laitamme sukulaisille hyvät joulun toivotukset tekstiviestillä ja sitten laitamme puhelimet äänettömälle ja pois loppupäiväksi.
Yleensä iltaan mennessä on puheluita molemmilla 10-30kpl ja viestejä kymmenkunta. Sanon nyt vielä, että kukaan sukulaisista ei ole yksinäinen, vaan heillä on kyllä omaa perhettä sitä joulua viettämässä.
Onkos muilla rasittavia sukulaisia tämän asian suhteen ja oletteko antaneet periksi vai pitäneet oman päänne?
Kommentit (56)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun nait, nait myös suvun.
Taidat olla epäsuosittu miniä.
Nuorena sitä ei ajatellut vaan käytiin kummankin vanhemmilla jouluna. Sitten tuli lapset ja tapa jatkui, kun "eihän joulu tule ilman pienten iloa". Isovanhemmat ovat jumiutuneet "pienten iloon" vaikka lapsetkin ovat jo parikymppisiä. Nyt ei reissaamista voi enää lopettaa, kun "tämä taitaa olla minulla viimeinen joulu". Pidä pintasi, niin ei tarvitse yli viisikymppisenä haaveilla, että saisi olla joulun omassa kodissa.
Terveisin Lapanen
Miten tuo sun miehen pienuus tähän liittyy?
Onko tuo miehen pienuus jotenkin oleellinen asia tässä? Ovatko miehen kaikki sukulaisetkin pieniä? Minkä kokoinen olet itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestejä tulee se kymmenkunta, puheluita vaihdellen 10-30kpl, miksi ihmeessä valehtelisin asiasta?
Minä kyllä menin naimisiin vain mieheni kanssa ja tämä päätös on yhteinen, ei pelkästään minun.
Olemmekin miehen kanssa alusta asti pitäneet päämme, emmekä ole suostuneet suvun käskyihin ja vaatimuksiin. Pitkällä aikatähtäimellä näin on helpompi ja puhelutkin saa lopetettua, kun se jankutus joulusta alkaa.
Ap
No tarkoitin pienuudella, että miehellä ei kauhean montaa sukulaista ole =)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa "30 viestiä päivässä" -kohdassa meni nyt hieman yli... :)
Jos viestin lähettelijä on saman tyylinen, kuin minuun ihastunut työkaveri, niin tuo on vielä pientä - vapaapäivänä saattoi tulla jopa 150 puhelua ja saman verran tekstareita... M44
Ovatko humalassa joulun vai miten tuollainen viesti- ja soittelumäärä. Kuulostaa sairaalta vuosien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo sun miehen pienuus tähän liittyy?
No, pienellä miehellä on rasittava suku.
Ei ole ollut mitään ongelmia. Ilmoitimme jo ennen lasten tuloa, että me vietämme joulun kotonamme. Keskenämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tulee se ero itketään miksi olen niin yksin lapsen kanssa ja kukaan ei auta...
Vierailija kirjoitti:
Ovatko humalassa joulun vai miten tuollainen viesti- ja soittelumäärä. Kuulostaa sairaalta vuosien jälkeen.
Ainakin appiukko yleensä on humalassa, muista en tiedä nykyään. Lisäksi sitten yksi sukulainen taitaa olla persoonallisuushäiriöinen, voi sekin selittää tuon soittelun ja viestittelyn, vaikka monta vuotta jo menty näin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viestejä tulee se kymmenkunta, puheluita vaihdellen 10-30kpl, miksi ihmeessä valehtelisin asiasta?
Minä kyllä menin naimisiin vain mieheni kanssa ja tämä päätös on yhteinen, ei pelkästään minun.
Olemmekin miehen kanssa alusta asti pitäneet päämme, emmekä ole suostuneet suvun käskyihin ja vaatimuksiin. Pitkällä aikatähtäimellä näin on helpompi ja puhelutkin saa lopetettua, kun se jankutus joulusta alkaa.
Ap
Hyvä, pitäkää päänne. Pieni mies ilman päätä olis jo ihan olematon.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee se ero itketään miksi olen niin yksin lapsen kanssa ja kukaan ei auta...
Miksi ihmeessä aina lähtökohtana on se, että pari eroaa, ihan varmasti eroaa?
Vaikka eroaisimme, pärjäisin vallan mainiosti lapsen kanssa yksin ja mies ei katoaisi lapsen elämästä ja isän roolistaan. Emme ole tarvinneet suvun apua ennenkään, miksi yhtäkkiä sitä tarvittaisiin?
Ap
Vierailija kirjoitti:
No tarkoitin pienuudella, että miehellä ei kauhean montaa sukulaista ole =)
Ap
Minun kokemukseni mukaan sukulaisten määrä ei kyllä riipu miehen koosta. Tai naisenkaan.
Miehen vanhemmille on kova paikka, kun emme jouluksi mene vaan olemme kotona. Viime jouluna (meillä oli silloin yksi lapsi, nyt kaksi) oltiin siellä ja ei tullut mitään. Meille tosin olisivat tervetulleita sekä miehen vanhemmat että sisko perheineen mutta ei. Ei voi tulla vaan pitää kiukutella kun me ei kahden pienen lapsen kanssa mennä sinne.
Miun puolelta meille tulee äitini miehensä kanssa ja toinen veljistäni joulunvietto.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee se ero itketään miksi olen niin yksin lapsen kanssa ja kukaan ei auta...
Miten niin? Eihän aloittaja tai mies ole kieltänyt ketään tulemasta heille.
Miksi ihmeessä aina lapsiperheiden pitäisi liikkua välillä pitkiäkin matkoja? En ole koskaan käsittänyt sitä, vaikka minulla ei lapsia olekaan.
Tuossa "30 viestiä päivässä" -kohdassa meni nyt hieman yli... :)