Lue keskustelun säännöt.
Sukulaiset kiukuttelevat joulun vietostamme
19.12.2018 |
Ennen kuin saimme lapsen, vietimme joulut pienen miehen suvun kanssa. Kun saimme lapsen, muutimme samalla miehen työn perässä n.250km:n päähän entisestä kotikaupungistamme.
Sanoimme suvulle kun lapsi syntyi helmikuussa, että tästä eteenpäin vietämme joulut kotona oman perheen kesken. Aaton haluamme olla rauhassa, mutta joulupäivänä meille voi tulla jos haluaa, kunhan siitä sovitaan. Tästä nousi kauhea meteli, joka kuitenkin laantui kesään mennessä.
Syksyllä sitten alkoi jatkuva viesti- ja puhelutulva, että milloin tullaan joulua viettämään, tulemmeko jo aatonaattona vai vasta aattona, vai jo monta päivää aiemmin jne. Luonnollisesti muistutettiin, että vietämme joulut keskenämme ja kauhea poru jatkui jouluun asti asiasta.
Sieltä päin ei voi tulla tänne, kun matka on niin pitkä, mutta kyllä me voimme tulla, vaikka pienen lapsen kanssa on muutenkin jo hankalampaa liikkua. Työt eivät sukulaisilla ole esteenä, mutta ei, ei voi tulla. Meidän silti pitäisi lähteä, eikä ole mitään hyvää syytä, miksei tultaisi.
Lapsi on pian 4v ja aina ollaan vietetty hänen kanssaan joulut omassa kodissa. Tänne ei ole kukaan sukulainen myöskään suostunut tulemaan ja sitten meitä syytetään, miten eivät ole nähneet lapsen lahjojen avaamista jne.
Joka vuosi samat ahdistelu soitot alkavat loppu kesästä tai syksyllä ja jatkuvat aatonaaton iltaan asti. Jouluaatto aamuna laitamme sukulaisille hyvät joulun toivotukset tekstiviestillä ja sitten laitamme puhelimet äänettömälle ja pois loppupäiväksi.
Yleensä iltaan mennessä on puheluita molemmilla 10-30kpl ja viestejä kymmenkunta. Sanon nyt vielä, että kukaan sukulaisista ei ole yksinäinen, vaan heillä on kyllä omaa perhettä sitä joulua viettämässä.
Onkos muilla rasittavia sukulaisia tämän asian suhteen ja oletteko antaneet periksi vai pitäneet oman päänne?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovatko humalassa joulun vai miten tuollainen viesti- ja soittelumäärä. Kuulostaa sairaalta vuosien jälkeen.
Ainakin appiukko yleensä on humalassa, muista en tiedä nykyään. Lisäksi sitten yksi sukulainen taitaa olla persoonallisuushäiriöinen, voi sekin selittää tuon soittelun ja viestittelyn, vaikka monta vuotta jo menty näin.
Ap
Pidä pääsi.
Vaatii joskus päättäväisyyttä saada rauhallinen perhejoulu.
Joskus se ei tahdo onnistua, kun ympärillä vauhkoaa sukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän ihmetyttää ne aikuiset lapsineen, jotka ajavat koko aattoillan rallia suvun pillin mukaan. AP, teillä on täysin terve ajatusmaailma. Meillä jokainen joulu on erilainen ja se vietetään oman jaksamisen ja fiiliksen mukaisesti. Tosin niin on tehty jo ennen lapsia, joten sukulaisille ei ole tullut niin pahan järkytyksenä. He kunnioittavat päätöstämme, mutta toisaalta arvostavat vaivannäköämme, jos jaksamme tuntien matkan heidän luokseen.
Ihan oikein teette kun rauhoitatte omanne ja lapsenne joulun. Jos sukulaiset eivät suvaitse matkustaa teille jouluna, niin ei se perhejoulu heille olekaan niin kovin tärkeä.
En ymmärrä ajatusta että pienten lasten pitäisi viettää joulunsa autossa istuen kun perhe suhaa pitkin ja poikin täyttäen muiden aikuisten "oikeutta" nauttia lasten ilosta ja perheyhteydestä, ja ties mistä muusta.
Me lähdimme maalle joulunviettoon kun lapset olivat pieniä, sinne olivat sukulaisetkin tervetulleita, tulivat jos olivat tullakseen, yöpymäänkin mahtui. Tapaninpäivänä oli sitten perinteinen sukupäivällinen isolla joukolla, joko meillä tai sisarusteni luona. Kyllä sitä iloa ja joulumieltä löytyi vielä tapaninakin.
Minusta meillä on oikeus luoda omat perinteemme, kuten olemmekin tehneet. Nautin perheemme jouluista, teemme juuri niinkuin haluamme, ei ole pakko tehdä tähän ja tuohon aikaan tuota ja jatkuvasti hermo kireänä miettiä seuraavaa hommaa. Uskon, että lapsikin nauttii enemmän tällaisesta kuin sukujoulusta, koska kaiken piti aina tapahtua minuutilleen oikeaan aikaan ja matkaankin menisi aikaa, joten autossa joutuisi istumaan hyvän aikaa.
Jos joku silti haluaa viettää joulunsa suvun kesken, ei se minulta ole pois, hienoa että viettävät sellaisen joulun kuin tahtovat, mutta tämä malli sopii meille.
Vastaajalle nro 43: Olemme miehen kanssa aina pitäneet päämme asiassa, emmekä ole ottaneet stressiä tuosta jankutuksesta. Olemme vain katkaisseet puhelun jos siitä jankutetaan ja puhelimet saa kätevästi äänettömälle.
Ap
Mieheni vanhemmat ovat hyvin autoritäärisiä eivätkä ymmärrä muita tapoja viettää joulua kuin heidän omansa. Ensinnäkin aamupuurolle on pakko nousta jo ennen yhdeksää. Sen jälkeen ei sitten saa ottaa mitään ruokaa, jouluruoka tarjoillaan kello 18:00. Pienen lapsen kanssa ei oikein voi paastota aamusta iltaan. Siinä pitää sitten kuunnella valitusta, kun ruokkii lastaan. Ruokailu on sitten pitkän kaavan mukaan, ensin alkuruokana kaloja. Minulla on todella paha kala-allergia, joten jo pelkkä haju saa aikaan etovia oireita. Siinä sitten tunti pitää istua niitä haistellessa. Isoon ääneen myös taivastellaan, että miksi pieni lapsi ei syö graavilohta eikä mätiä, että miksi ei kunnon herkut kelpaa. Kyllähän jo pienen lapsen pitäisi syödä raakoja kaloja napansa kyllyydestä. Sitten on pääruoka, johon kuuluvat jouluruuat. Taas taivastellaan kun lanttulaatikot sun muut herkut eivät maistu. Sitten jos erehdyt tekemään omaa ruokaa, kun et voi omien allergioiden takia syödä muuta, niin saat osaksesi aivan suunnatonta raivoa ja aivan järkyttävää valitusta. Sitten siinä pöydässä isoon ääneen pitää kommentoida, kuinka se sinun paahtopaistisi ei vaan voi olla yhtä hyvää kuin tämä ja tuo. Lapsi kyllä syö hyvällä ruokahalulla, mutta se johtuukin siitä, että me hänen vanhempansa, tai siis tarkemmin sanottuna hänen äitinsä, ei ymmärrä hyvän päälle
Lahjat avataan vasta 22 aikoihin, reippaasti lapsen nukkumaanmenon jälkeen, mutta kun näin on aina tehty. Ei voida millään käsittää, että miksi se lapsi ei nyt jaksa yliväsyneenä keskittyä lahjojen jakoon, mikäli siis on vielä hereillä. Jos lapsi nukkuu jo ennen lahjojen avaamista, niin hänelle sitten kyllä valitetaan siitä aamulla. Pieni lapsihan ymmärtää tällaiset syyttelyt.
Ai niin, miksiköhän vietämme joulun tänä vuonna kotona kaukana tuosta kaikesta kauheudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni vanhemmat ovat hyvin autoritäärisiä eivätkä ymmärrä muita tapoja viettää joulua kuin heidän omansa. Ensinnäkin aamupuurolle on pakko nousta jo ennen yhdeksää. Sen jälkeen ei sitten saa ottaa mitään ruokaa, jouluruoka tarjoillaan kello 18:00. Pienen lapsen kanssa ei oikein voi paastota aamusta iltaan. Siinä pitää sitten kuunnella valitusta, kun ruokkii lastaan. Ruokailu on sitten pitkän kaavan mukaan, ensin alkuruokana kaloja. Minulla on todella paha kala-allergia, joten jo pelkkä haju saa aikaan etovia oireita. Siinä sitten tunti pitää istua niitä haistellessa. Isoon ääneen myös taivastellaan, että miksi pieni lapsi ei syö graavilohta eikä mätiä, että miksi ei kunnon herkut kelpaa. Kyllähän jo pienen lapsen pitäisi syödä raakoja kaloja napansa kyllyydestä. Sitten on pääruoka, johon kuuluvat jouluruuat. Taas taivastellaan kun lanttulaatikot sun muut herkut eivät maistu. Sitten jos erehdyt tekemään omaa ruokaa, kun et voi omien allergioiden takia syödä muuta, niin saat osaksesi aivan suunnatonta raivoa ja aivan järkyttävää valitusta. Sitten siinä pöydässä isoon ääneen pitää kommentoida, kuinka se sinun paahtopaistisi ei vaan voi olla yhtä hyvää kuin tämä ja tuo. Lapsi kyllä syö hyvällä ruokahalulla, mutta se johtuukin siitä, että me hänen vanhempansa, tai siis tarkemmin sanottuna hänen äitinsä, ei ymmärrä hyvän päälle
Lahjat avataan vasta 22 aikoihin, reippaasti lapsen nukkumaanmenon jälkeen, mutta kun näin on aina tehty. Ei voida millään käsittää, että miksi se lapsi ei nyt jaksa yliväsyneenä keskittyä lahjojen jakoon, mikäli siis on vielä hereillä. Jos lapsi nukkuu jo ennen lahjojen avaamista, niin hänelle sitten kyllä valitetaan siitä aamulla. Pieni lapsihan ymmärtää tällaiset syyttelyt.
Ai niin, miksiköhän vietämme joulun tänä vuonna kotona kaukana tuosta kaikesta kauheudesta.
Kuulostaa aivan kamalalta! Onneksi tänä vuonna vietätte rauhallisen joulun oman perheenne kesken. Nauttikaa siitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa "30 viestiä päivässä" -kohdassa meni nyt hieman yli... :)
Jos viestin lähettelijä on saman tyylinen, kuin minuun ihastunut työkaveri, niin tuo on vielä pientä - vapaapäivänä saattoi tulla jopa 150 puhelua ja saman verran tekstareita... M44
Tuo on jo vainoamista. Hyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te tavallaan irtaannuitte suvustanne ja opetatte lapsennekin siihen, että vain pienellä porukalla. Et varmaan ole kuullut sitä, että suvussa on voimaa ja sukulaiset on ne, jotka auttavat hädän tullessa. Jos haluatte viettää joulunne ja juhlanne pienen perheen voimin niin se kertoo teistä ihmisinä paljon. Suvun ja ison perheen kesken vietetty Joulu on juhlista parhain ja varsinkin kun sopii pelisäännöt, kuka tuo mitä, kunnioittaa myös jos joku haluaa lukea kirjaa rauhassa. Lapset leikkivät keskenään ja oppivat tuntemaan ja arvostamaan sukulaisia ja perhettä. Tekin varmasti kadutte vanhempina ja harmittaa teidän lapsenne puolesta. Mutta teidänkaltaisia pikkusieluisia nuoria perheitä on valitettavan paljon, jotka irtaantuneet alkuperheistä ja sukulaisista, kulttuurihistoriallisista Joulunviettotavoista.
Tai se voi olla yhtä helvettiä viettää joulu sukulaisten kanssa, ei ne aina ole niin ihania kuule.
Sama juttu, meidän sukulaiset harmissaan kun käymme (kutsuttuina) vain syömässä joululounaan ja lähdemme siitä omille tahoillemme viettämään rauhallista joulua keskenämme.
Tässä on kysymyksenä se, että he ovat jouluihmisiä ja me emme niinkään. Vähät välitän koko juhlasta, mutta lahjoja annan.
Ignooraa sukulaiset ja ota yhteyttä joulun jälkeen, kyllä se siitä taas tasoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, meidän sukulaiset harmissaan kun käymme (kutsuttuina) vain syömässä joululounaan ja lähdemme siitä omille tahoillemme viettämään rauhallista joulua keskenämme.
Tässä on kysymyksenä se, että he ovat jouluihmisiä ja me emme niinkään. Vähät välitän koko juhlasta, mutta lahjoja annan.Ignooraa sukulaiset ja ota yhteyttä joulun jälkeen, kyllä se siitä taas tasoittuu.
Näin olemmekin toimineet ja toimimme vastakin. Ehkäpä he luovuttavat toisten 4 vuoden jälkeen.
Ap
Ymmärrän kyllä molempia osapuolia. Itse reissataan pienten lasten kanssa sukulaisissa, vaikka ajatus kotijoulustakin houkuttelisi. Yhdessä mieheni kanssa kuitenkin päätettiin, että vielä kun lapsilla on isovanhemmat ja yksi isoisovanhempi, joulut vietetään heidän luonaan. Tulee vielä aika kun sitä mahdollisuutta ei olekaan enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tehty niin, että vastaavasti kesäloman aikaan ei oteta ketään vastaan mökille, vaikka miten lapset perheineen esittää, miten kiva olisi lomailla järven rannalla. Sanotaan vaan, että ihan turha viestitellä, että loma alkoi ja mökille ollaan tulossa. Tie on puomilla suljettu, ei oteta vieraita vastaan.
Ei me tosin joulunakaan sukulaisista välitetä, on sanottu lapsille, että pysykää oman perheenne kanssa tai menkää hotelliin. Meillä on melkein 20 vuoden ajan nähty, miten lapset avaavat lahjojaan, enää ei ole moiseen tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tehty niin, että vastaavasti kesäloman aikaan ei oteta ketään vastaan mökille, vaikka miten lapset perheineen esittää, miten kiva olisi lomailla järven rannalla. Sanotaan vaan, että ihan turha viestitellä, että loma alkoi ja mökille ollaan tulossa. Tie on puomilla suljettu, ei oteta vieraita vastaan.
Ei me tosin joulunakaan sukulaisista välitetä, on sanottu lapsille, että pysykää oman perheenne kanssa tai menkää hotelliin. Meillä on melkein 20 vuoden ajan nähty, miten lapset avaavat lahjojaan, enää ei ole moiseen tarvetta.
Niin, joko tehdään kuten vanhukset sanoo tai sitten heittäydytään marttyyreiksi.
Ehkä se nuori perhe haluaa viettää välillä aikaansa keskenään eikä aina suvun kanssa.
Napanuora pitää osata katkaista. Eikä koko elämän sisältö tulisi olla vain ne lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tytär valitteli juuri, että hänen appivanhempansa vuoroin pyytelevät joulunviettoon, vuoroin syyllistävät kun heidän laittamansa ei kelpaa. Sanoinkin tyttärelle, että parempi aloittaa syyttelyistä välittämättä omat jouluperinteet jo ennen lapsia, koska lasten saamisen jälkeen se on paljon vaikeampaa. Meillä on nyt 26 yhteisen vuoden jälkeen ensimmäinen kahdenkeskinen joulu mieheni kanssa ja tuskin maltan odottaa. Ennen lapsia reissattiin sukulaisten luona, sitten lasten synnyttyä jouduttiin ottamaan väkisin omaa tilaa ja meni vuosia, ennen kuin uskottiin että halutaan olla aatto perheen kesken kotona. Siltä haluan säästää lapsiani ja olen sanonutkin jo silloin kun he ovat muuttaneet omilleen, että ovat tervetulleita, mutta ei ole pakko tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa "30 viestiä päivässä" -kohdassa meni nyt hieman yli... :)
Jos viestin lähettelijä on saman tyylinen, kuin minuun ihastunut työkaveri, niin tuo on vielä pientä - vapaapäivänä saattoi tulla jopa 150 puhelua ja saman verran tekstareita... M44
On sulla työkaveri tai sitten olet vastustamaton. Mikähän sun puhelinnumero oikein mahtaa olla?
Kukahan tässä nyt on pikkusieluinen? AP ja mies haluavat olla kotona. Isovanhemmille on sanottu että ovat tervetulleita joulupäivänä, mutta heitä ei kiinnosta pitkän matkan vuoksi lähteä. AP:n pitäisi pienen lapsen kanssa lähteä millimetrilleen yhtä pitkälle matkalle, koska heillehän matka ei ole pitkä?
Ja eikö se nyt ole ihan normaalia, että omaa perhettä muodostaessa "irtautuu alkuperheestä"? Miksi edelliselle sukupolvelle pitää antaa lupa ohjata aikuisten ihmisten elämää?