Miksi isät edelleen jäävät erossa useammin etävanhemman rooliin? Mikä siihen on syy?

Lapseni täyttää tammikuuasa 18v. Etäisä kysyi jo, että tarvitseeko enää tammikuussa maksaa elatustukia. Sanoin ettei tarvi. Toivottavasti isä avustaa lasta suoraan. Itse olen aikonut huoltaa ja maksaa kaiken niin kauan kuin kotona asuu ja puhelinlaskun ja vaatteet siihen saakka, että on ammatti ja armeija käytynä.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tahtoisin viikko-viikko järjestelyn, lähivanhemmuuden ja luopua elatusmaksuista, mutta ex-vaimo ei tähän ole vielä suostunut.

Kiinnostaa kuulla tosiaan myös miesten näkökulmia. En todellakaan usko, että syy on aina isässä. 

Itse ajattelen, että jos molemmat ovat tolkun ihmisiä ja välittävät lapsistaan, ja molemmilla  on kyky tehdä töitä eli hankkia rahaa, niin vuoroviikot ilman elatusmaksuja on reiluin systeemi.

Nyt tilanne on se, että äiti nostaa lapsilisät ja korotuksen sekä elatusmaksut.

Lapsi on minulla viitenä päivänä joka toinen viikko.

Sinun tilanteessasi vaatisin ehdottomasti viikko-viikko -systeemin. Ei ole oikein, että äiti nostaa kaikki tuet, jos isä kuitenkin viettää noin paljon aikaa lasten kanssa. Tai sitten et osallistu mihinkään lasten hankintoihin, äiti maksakoon ne, kun kuittaa tuetkin.

Tässä päädytään taas siihen, että molemmilla vanhemmilla on elatusvelvollisuus lapsiensa suhteen. Tässä kohtaa katsotaan elatuskykyä. Vaikka lapset olisi viikko-viikko systeemissä paremman elatuskyvyn omaava voi joutua maksamaan elareita.

Miten niin "päädytään siihen"? Tuliko sulle yllätyksenä, että kumpikin vanhempi osallistuu lasten elatukseen? Nytkö vasta hiffasit? Yleensä ihmiset on tietoisia tästä jo silloin, kun lapsia hankitaan.

Newsflash: Jos hankkii lapsia köyhän ihmisen kanssa, niin silloin se varakkaampi yleensä joutuu elättämään enemmän.

Elarit ei ole karkkirahaa lasten äidille, vaan se on lasten kuluihin tarkoitettu. Jos epäilet, että lasten äiti ei osaa käyttää rahaa fiksusti, otat lapset kirjoille sinun luokse, kuittaat tuet ja maksat kaikki kulut. Äidin ei sitten tarvitse kitistä, että lapset tulee kalliiksi. Hoida sinä heidät, niin äiti voi lopettaa kitinän.

Etkö oikeasti tiedä, että lapsille määritetään lähi- ja huoltaja (ellei yksinhuoltajuutta)? Ei etähuoltaja voi noin vain mennä ja ottaa lapsia itselleen ja todeta että tuet mulle nyt. Toki voi riitauttaa huoltajuuden ja mennä oikeuteen, mutta ei siitä paljon apua ole. Voit ihan huviksesi tutkia kuinka usein oikeus päätyy antamaan yksin- tai edes lähihuoltajuuden isälle, jos vanhemmat ovat asiasta eri mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M kirjoitti:

Lasten valvojalla olisi pitänyt avokin kaikkiin vaatimuksiin suostua, mutta en suostunut laittamaan nimeä mihinkään paperiin, minulta tivattiin vaikka mitä perusteluita ja avokki hoki vaan että on äiti.

Lastenvalvojalta paineli suoraan oikeusaputoimistoon, aikakin oli varattu valmiiksi.

Yhtään mihinkään neuvotteluihin ei suostu, vaatii asiaa oikeuteen koska on ilmainen oikeusapu.

Minä joudun maksamaan kaikki lakimiehen kulut omasta pussista.

Ex Avokille jos sanoo yhtään mistään uhkailee heti asianajajalla ja ilmoittavansa jonnekin? Minne? Onneksi on niin tyhmä että lähettelee tekstiviesteinä.

Tämä on toinen mielenkiintoinen juttu. Miksi niin usein kuulee, että nainen saa ilmaisen oikeusavun? Lapselle sen ymmärrän, mutta miksi kahdesta töissä olevasta aikuisesta juuri äiti saa oikeusavun? Siis lapsellehan se taidetaan virallisesti nimittää, mutta hoitaa usein ne äidin asiat siinä samalla.

Jotenkin vaan viranomaistenkin mielestä äiti ja lapset ovat samaa pakettia. Tämä on yksi niistä monista pikkujutuista, joiden avulla miehelle saadaan luotua kuva, että olet toisen luokan vanhempi.  Tämä toimii niin hyvin, että monesti isä ei edes uskalla vaatia vuoroviikkovanhemmuutta lähivanhemmuudesta puhumattakaan. Sitten voidaan taas puhua, että ei isää lapset kiinnosta.

Jos esim elareita lähdetään hakemaan oikeudesta niin siinä osapuolena ovat lapset ja se vanhempi, jolta elareita haetaan. Lapsilla ei yleensä ole omaisuutta ja tuloja, joten toki he ovat oikeutettuja oikeusapuun.

Huoltajuus- ja elatusasioita oikeudessa käsiteltäessä (esim. riitainen ero, jolloin päätöstä haetaan oikeudesta) osapuolina on molemmat vanhemmat ja tietenkin lapsi/lapset. Lasten ilmaisen oikeusavun ymmärrän täysin. Minua ihmetyttää se, miksi se ilmainen oikeusapu niin usein hoitaa siinä sivussa myös äidin asiat? Oikeus toki voi päätyä siihen, että on lapsen etujen mukaista, että hän on äidin luona. Mutta jos lapselle määrätty oikeusavustaja lähtee jo heti alussa hoitamaan sekä lapsen että äidin asioita (isä joutuu maksamaan lakimiehen itse) niin vaikuttaa hieman siltä, että päätös on tehty jo etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M kirjoitti:

Lasten valvojalla olisi pitänyt avokin kaikkiin vaatimuksiin suostua, mutta en suostunut laittamaan nimeä mihinkään paperiin, minulta tivattiin vaikka mitä perusteluita ja avokki hoki vaan että on äiti.

Lastenvalvojalta paineli suoraan oikeusaputoimistoon, aikakin oli varattu valmiiksi.

Yhtään mihinkään neuvotteluihin ei suostu, vaatii asiaa oikeuteen koska on ilmainen oikeusapu.

Minä joudun maksamaan kaikki lakimiehen kulut omasta pussista.

Ex Avokille jos sanoo yhtään mistään uhkailee heti asianajajalla ja ilmoittavansa jonnekin? Minne? Onneksi on niin tyhmä että lähettelee tekstiviesteinä.

Tämä on toinen mielenkiintoinen juttu. Miksi niin usein kuulee, että nainen saa ilmaisen oikeusavun? Lapselle sen ymmärrän, mutta miksi kahdesta töissä olevasta aikuisesta juuri äiti saa oikeusavun? Siis lapsellehan se taidetaan virallisesti nimittää, mutta hoitaa usein ne äidin asiat siinä samalla.

Jotenkin vaan viranomaistenkin mielestä äiti ja lapset ovat samaa pakettia. Tämä on yksi niistä monista pikkujutuista, joiden avulla miehelle saadaan luotua kuva, että olet toisen luokan vanhempi.  Tämä toimii niin hyvin, että monesti isä ei edes uskalla vaatia vuoroviikkovanhemmuutta lähivanhemmuudesta puhumattakaan. Sitten voidaan taas puhua, että ei isää lapset kiinnosta.

Jos esim elareita lähdetään hakemaan oikeudesta niin siinä osapuolena ovat lapset ja se vanhempi, jolta elareita haetaan. Lapsilla ei yleensä ole omaisuutta ja tuloja, joten toki he ovat oikeutettuja oikeusapuun.

Vaikka lapsella olisi varallisuutta, hänellä on oikeusturva.

Ja oikeusteitse elatusmaksujen hakeminen on lapsen etu ja oikeus, koska myös lapsi nauttii lain tuomaa turvaa ja oikeutta.

Monet miehet ymmärtävät, että se olisi jotenkin ex.n juttu, ei ole, sillä viranomaisten tehtävä on valvoa lapsen oikeuksia, johon kuuluu molempien vanhempien elatusvelvollisuus tulojen suhteessa.

Jos kyseessä on tilanne, että haetaan oikeudesta jo kerran määrättyjen elatusapujen maksamista, ymmärrän tuon kommentin. Mutta jos ollaan vasta hakemassa oikeudesta päätöstä mikä lapselle kuuluva elatusmaksu on, on tilanteessa kolme osapuolta: isän mielipide/etu, äidin mielipide/etu ja lapsen etu/oikeus. Minua ihmetyttää miksi lapselle määrätty ilmainen oikeusavustaja edustaa sekä lasta että äitiä? Eikö siinä ole eturistiriita?

Tämä nykyinen systeemi lähtee siitä ajattelumallista, että nainen ei voi koskaan huijata vaan ajattelee aina vain ja ainoastaan lapsen parasta. Ei näistä lähtökohdista miehellä ole mahdollisuutta reiluun oikeudenkäyntiin. Vai mitä sanoisitte tilanteesta, jossa miehen lakimies edustaisi myös lasta (tietenkin molemmat valtion piikkiin) ja nainen joutuisi maksamaan oman lakimiehensä?