Olen ollut vuoden juomatta
Kommentit (39)
Suksi sinne missä ei päivä paista
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vuoden verran yrittänyt tipattomana mutta enkka on 6viikkoa pariinkin kertaan ja siihen se jää. Nyt mennään 3,5 viikkoa. Katsotaan koska napsahtaa... juon yksin kotona ja kaapeissa on runsaasti tuota pelivaraa kyllä...
Hyvä että oot pystynyt niinkin pitkään olemaan?
Sillon kun juomatta oleminen on onnistunut, minkälaista sun elämä on ollut? Mitä oot tehnyt silloin ns toisin, kun se on onnistunut? Onko sulla ollut jotain harrasteita tai uutta työtä tms jotain eri tavalla? Minkälainen fiilis tulee kun on meinannut juoda mutta niin taas vaan ollut yhden päivän ilman ja kohta on viikko täynnä?
Kaikkien kusipäiden suursankari, huraa!
Jollekin tämä tuntemattoman vuoden juomattomuus on isokin isku, kun täällä ketjussa riehuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mennyt? Itsekin tätä mietin,vaikka juon aika vähän (muutaman kerran vuodessa 5-6annosta ja joitakin kertoja pienempiä määriä). Olen huomannut että tuokin määrä vaikuttaa mielialaan.
Käytin alkoholia 18vuotta. Olen tämän vuoden aikana oppinut tunnistamaan tunteita ja elämään minuna uudelleen. Henkisesti voin todella hyvin. Vaikeuksia on kuten elämässä usein, mutta en ole masentunut ja epätasapainossa. Juomattomuus on tuonut paljon itseluottamusta ja aivan uusia kokemuksia, kuten ensisuudelma selvin päin ensi kertaa sitten lapsuuden.
Järkyttävää jos sua suudeltiin jo lapsena! Tuohan selittää kaiken: että olet ratkennut ryyppäämään, epävakaa ja masentunut etc.
Toivottavasti et ole rikkonut muidenkin elämää juomisesi vuoksi.
Minulle alko ei ole koskaan ollut ongelma, joten ei tarvitse ryhtyä holittomaksi mitenkään tietoisesti päättämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mennyt? Itsekin tätä mietin,vaikka juon aika vähän (muutaman kerran vuodessa 5-6annosta ja joitakin kertoja pienempiä määriä). Olen huomannut että tuokin määrä vaikuttaa mielialaan.
Käytin alkoholia 18vuotta. Olen tämän vuoden aikana oppinut tunnistamaan tunteita ja elämään minuna uudelleen. Henkisesti voin todella hyvin. Vaikeuksia on kuten elämässä usein, mutta en ole masentunut ja epätasapainossa. Juomattomuus on tuonut paljon itseluottamusta ja aivan uusia kokemuksia, kuten ensisuudelma selvin päin ensi kertaa sitten lapsuuden.
Järkyttävää jos sua suudeltiin jo lapsena! Tuohan selittää kaiken: että olet ratkennut ryyppäämään, epävakaa ja masentunut etc.
Toivottavasti et ole rikkonut muidenkin elämää juomisesi vuoksi.
Minulle alko ei ole koskaan ollut ongelma, joten ei tarvitse ryhtyä holittomaksi mitenkään tietoisesti päättämällä.
No, eka kertaa pussasin 10-vuotiaana naapurin poikaa.
Sitten 15-vuotiaana kun pussasin seuraavan kerran, olinkin jo kännissä.
Että näin se vaan on mennyt. -ap
Vierailija kirjoitti:
Jollekin tämä tuntemattoman vuoden juomattomuus on isokin isku, kun täällä ketjussa riehuu.
Taitaa olla :D antaa riehua, jostain syystähän se täällä ketjussa on. Koskettaa jollain tasolla siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, jos se oli ongelma. Onko tylsää?
Välillä. Kyllä se nousuhumalan tunne on vaan niin hieno. Ihan yhden kuplivan lasillisenkin jälkeen. Juhlissa etenkin saattaa olla tylsää jos muut ovat humalassa. On hauskaa, mutta ei samanlaista. Mutta humalassa olen kuin eri ihminen joten siitä syystä en juo. Juominen tuntuu itselleni valehtelulta. En tiedä mitä tapahtuu, jos otan edes yhden lasin viiniä nyt.. ideana hyvä mutta todennäköisesti tulee paha olo henkisesti loppujen lopuksi. Alunperin olin ajatellut, että vuoden olen juomatta ja sitten juhlin asiaa kuohuviinillä.
Pöh, kuohari ei turmion tielle vie. Sen kun avaat ja nautit! Normaali ihminen osaa suhtautua kuoharinkin juomiseen normaalisti.
Vähänkö pystyyn kuollut uusi vuosi, jos muut bilettää?!
Vierailija kirjoitti:
Luuletko olevasi suurikin sankari, paskiainen?
Minä en ole juonut ikinä, olen paljon suurempi sankari.
Tätä väitettä en usko. Takuulla olet juonut. Kaikki ovat, ainakin hengissä olevat. Esim vauvat eivät voi nauttia kiinteää ravintoa ja eivät elä ilman ravintoa mitenkään 4 kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hienoa, jos se oli ongelma. Onko tylsää?
Välillä. Kyllä se nousuhumalan tunne on vaan niin hieno. Ihan yhden kuplivan lasillisenkin jälkeen. Juhlissa etenkin saattaa olla tylsää jos muut ovat humalassa. On hauskaa, mutta ei samanlaista. Mutta humalassa olen kuin eri ihminen joten siitä syystä en juo. Juominen tuntuu itselleni valehtelulta. En tiedä mitä tapahtuu, jos otan edes yhden lasin viiniä nyt.. ideana hyvä mutta todennäköisesti tulee paha olo henkisesti loppujen lopuksi. Alunperin olin ajatellut, että vuoden olen juomatta ja sitten juhlin asiaa kuohuviinillä.
Pöh, kuohari ei turmion tielle vie. Sen kun avaat ja nautit! Normaali ihminen osaa suhtautua kuoharinkin juomiseen normaalisti.
Vähänkö pystyyn kuollut uusi vuosi, jos muut bilettää?!
Niin, onnellisia he ketkä pystyvät niin juomaan. Hankalinta tässä juomattomuudessa on ollut oman addiktion hyväksyminen. 95% vain minä kärsin juomisestani. Se 5% oli sitten turhia ihmissuhdeongelmia josta varmasti tuli välillä turhaa kärsimystä muillekin, mutta ei mitenkään isossa mittakaavassa. Ei ole mitään iloa siinä lasillisen ottamisessa, kun se muistuttaa vaan siitä miten paha olla mulla on ollut. -ap
Onko tuo nyt jotenkin ihmeellinen saavutus?
Miksi haluat tulla kertomaan, että et ole vuoteen juonut?
Olet siis oikeasti järjetön alkoholisti, joka nyt on tehnyt jotain ihmeellistä ja kertomisen arvoista?
Monille ihmisille vuoden juomattomuus on ihan normaalia, eikä mikään erikoinen aisa. Itse esim. en ole juonut yhtään alkoholia kolmeen vuoteen. Sitä ennen join ehkä 1-3 kertaa vuodessa, ja yhdellä kerralla saatoin juoda vain yhden lonkeron. Tai joskus kävin baarissa, mutta sielläkään en vetänyt persettä olalle.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt siis on ettet ole juonut vuoteen?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo nyt jotenkin ihmeellinen saavutus?
Miksi haluat tulla kertomaan, että et ole vuoteen juonut?
Olet siis oikeasti järjetön alkoholisti, joka nyt on tehnyt jotain ihmeellistä ja kertomisen arvoista?Monille ihmisille vuoden juomattomuus on ihan normaalia, eikä mikään erikoinen aisa. Itse esim. en ole juonut yhtään alkoholia kolmeen vuoteen. Sitä ennen join ehkä 1-3 kertaa vuodessa, ja yhdellä kerralla saatoin juoda vain yhden lonkeron. Tai joskus kävin baarissa, mutta sielläkään en vetänyt persettä olalle.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt siis on ettet ole juonut vuoteen?
No jos olet lukenut tämän ketjun, niin ymmärrät. -ap
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kysyä jotain?
En halua eikä kiinnosta. Olen itse ollut koko elämän juomatta, haluatko itse kysyä jotain?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo nyt jotenkin ihmeellinen saavutus?
Miksi haluat tulla kertomaan, että et ole vuoteen juonut?
Olet siis oikeasti järjetön alkoholisti, joka nyt on tehnyt jotain ihmeellistä ja kertomisen arvoista?Monille ihmisille vuoden juomattomuus on ihan normaalia, eikä mikään erikoinen aisa. Itse esim. en ole juonut yhtään alkoholia kolmeen vuoteen. Sitä ennen join ehkä 1-3 kertaa vuodessa, ja yhdellä kerralla saatoin juoda vain yhden lonkeron. Tai joskus kävin baarissa, mutta sielläkään en vetänyt persettä olalle.
Mitä ihmeellistä tuossa nyt siis on ettet ole juonut vuoteen?
Ja kyllä, mä olen ylpeä itsestäni ja onnellinen siitä, että lopetin juomisen. Minulle se on saavutus :) -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko kysyä jotain?
En halua eikä kiinnosta. Olen itse ollut koko elämän juomatta, haluatko itse kysyä jotain?
Mistä tuo vihasi kumpuaa?
Tässä artikkelissa on hieno kuvaus mitä raitistuminen on: "Olen muutamassa vuodessa vanhentunut henkisesti 20 vuotta. Ikuisesta kaksikymppisestä tuli oman ikäinen ihminen"
Tämä sama kävi minulle! Ja minkälaista on sen tajuaminen että kyllä, se olin yksinomaan minä ja päihteiden käyttöni, joka esti mua aiemmin aikuistumasta.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/rajaton-yhtyeen-tyo…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mennyt? Itsekin tätä mietin,vaikka juon aika vähän (muutaman kerran vuodessa 5-6annosta ja joitakin kertoja pienempiä määriä). Olen huomannut että tuokin määrä vaikuttaa mielialaan.
Käytin alkoholia 18vuotta. Olen tämän vuoden aikana oppinut tunnistamaan tunteita ja elämään minuna uudelleen. Henkisesti voin todella hyvin. Vaikeuksia on kuten elämässä usein, mutta en ole masentunut ja epätasapainossa. Juomattomuus on tuonut paljon itseluottamusta ja aivan uusia kokemuksia, kuten ensisuudelma selvin päin ensi kertaa sitten lapsuuden.
Järkyttävää jos sua suudeltiin jo lapsena! Tuohan selittää kaiken: että olet ratkennut ryyppäämään, epävakaa ja masentunut etc.
Toivottavasti et ole rikkonut muidenkin elämää juomisesi vuoksi.
Minulle alko ei ole koskaan ollut ongelma, joten ei tarvitse ryhtyä holittomaksi mitenkään tietoisesti päättämällä.
"Minulle alko ei ole koskaan ollut ongelma". Muille kylläkin? Otti näköjään sulla ihon alle kuitenkin tämä aihe .
Hienoa, onnea. Uskon että on paljon parempi olo. Kunpa itsekin pystyisin.
Minkä ikäinen noin suurinpiirtein olet nyt? (Tarkkaa ei tarvitse kertoa jos ei halua) Kuinka pitkään käytit alkoholia ja millaisella tahdilla?
Itse olen ollut jo pitkään sellaisella tiellä, että paluuta ei taida olla, enkä ole edes kovin vanha.
Aivan väsynyt tähän.
Luuletko olevasi suurikin sankari, paskiainen?
Minä en ole juonut ikinä, olen paljon suurempi sankari.