Miten olette selvinneet elämänne pahimmasta kriisistä?
Tuntuu etten selviä. Vaikka yrittäisin niin mikään ei tule enää koskaan olemaan hyvin. En ole itsetuhoinen ihminen mutta nyt tuntuu todellakin siltä etten pysty, en kestä enää.
Kommentit (24)
Kriisi päällä nyt,mutta onhan niitä vakavia ollut ennenkin esim.läheisten kuolemia.
Tämä on nyt kestänyt tässä vuoden ajan ja pahentunut.Puoliso liityyy asiaan ja halua sitä miettiä,vaikka kerron itse miettiväni useamman kerran päivässä.Korostaa sen sijaan kuinka hänellä on ikävä fiilis ja haluaa hiljentää mut.Kuulemma mun pitää itse ratkaista asia,mikä on kumma juttu,koska hän sen aiheutti.
Tällaista sille ei voi sanoa,kun sitten kuulemma yritän kieroilla häntä kohtaan tai mikä parasta:leikkiä psykologia.Tätä hän jauhaa ja perään haukkuu kun olen korkeasti koulutettu (ts.analyyttisyys ja logiikka on osa mun ajattelua,ei voi mitään).
Että noin paljon se musta välittää.Kriisi sen kuin paisuu ja Kenellekään en siitä voi puhua,asia on arkaluontoinen.En edes näköjään hänelle,heittäytyy uhriksi.Hirveä manipuloija.
En kohta enää kestä :(
Vierailija kirjoitti:
Oletteko varanneet ajan tavalliselle lääkärille että olette saaneet unilääkkeitä ja rauhottavia? Tuntuu että itselläni on niin iso kynnys sanoa lääkärille että nyt tilanne on todellakin näin paha.. Enkä pysty menemään töihinkään, kun olen asiakaspalvelutyössä. Ei siitä tule mitään. Ihan mikä tahansa muu työ voisi auttaakin tähän.
Ap
Ihan tavalliselta lääkäriltä sain lääkkeet. Mene ihmeessä hakemaan apua, lääkäreille ei mikään ole uutta. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös kriisiä läpikäyvä ihminen. Koko elämä meni laakista uusiksi. Sain tietää puolison sivusuhteesta, jota oli kestänyt jo useita kuukausia. Täällä ei valmistella joulua, vaan pakkailen tavaroitani ja olen muuttamassa yhteistä kodistamme pois. Hyvä parisuhteemme ja onnellinen perhe-elämämme olikin vain valhetta ja petosta.
Voimia sinulle. Ensi joulu on jo paljon parempi!
Huonosti.
Autokolari, missä vammauduin pysyvästi. En saa silti mitään tukia tms.
Paska suhde. En ole kyennyt uuteen sen jälkeen, vaikka olisin halunnut.
Lapsen sijoitus vastoin tahtoani. Tappelin lapsen ulos laitoksesta. Eli tässä kävi hyvin.
Irtisanominen. Olen nyt ns. paskatyössä, missä en hyödynnä osaamistani enkä koulutustani.
Hain tuon paskan suhteen aikoihin unilääkkeitä. Ei niistä ollut mitään apua. Nukuin huonosti ja olin seuraavan päivän ihan tokkurassa ja sumussa. Olen käynyt puhumassa myös ammattilaisen eli psykiatrin luona. Vttu että oli rasittavan tyhmä ja naiivi ihminen.