Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voiko 21-vuotiaalla olla niin pahat menkat ettei pysty tulemaan luennoille?
16.12.2018 |
Kaveri lähetti hetki sitten sähköpostin missä hän pyytää että tekisin hänelle muistiinpanot huomisen luennoista koska hänellä on menkat. En ole huomannut että hän olisi ollut poissa itseasiassa kertaakaan syksyn aikana. Miten tilanne voi tällä kertaa olla niin paha?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvinkin. Itse tuon ikäisenä sain vielä ajoittain niin pahoja kipuja, että oksensin ja pyörryin.
Kipu oli jotain aivan järkyttävää. Teininä kärsin jokaisina menkkoina niin pahoista kivuista, aikuisiällä alkoivat harvenemaan.
Edelleen pelkään menkkojen alkua tuon kivun takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla alkoi menkat kerran 1,5viikkoa liian aikaseen enkä ollut vielä ehtinyt varata särkylääkettä. Itkin sitten kotona 2h ennenkuin sain ketään kiinni ja tuomaan lääkettä. Koko päivä meni oksennellessa. Eli voi olla.
Voi hyvinkin olla. Minulla oli juuri tuollaiset oksennus-pyörtymismenkat ennen kuin aloitin pillerit. Sitten kun lopetin ne, vaikutti noin 2 vuotta, että ovat niukentuneet ja kivut helpottaneet pysyvästi. Nyt 2-3 vuotta pillerien lopettamisen jälkeen vuoto ja kivut ovat lisääntyneet kovaa vauhtia. Oli todella epämukava olo töissä, kun supertamponistakin tuli läpi muutamassa tunnissa ja tunnet oikein sen veren. Jos kipulääkettä ei tajua ottaa/saa ajoissa, kipu voi olla tunteja ihan järkyttävä. Nyt kun on töissä, on melkeinpä pakko vain kestää, mutta jos olisi ollut luento, olisin taatusti jättänyt väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi epäilet?
Miksi et vain tee niitä muistiinpanoja ja ehkä jopa tuntisi empatiaa kärsivää kaveria kohtaan?
Käsittämätöntä, toinen ei ole ollut koko syksyn aikana pois luennoilta ja nyt kun on niin ei uskota :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on, pitää varata aika lääkäriin. Kenenkään ei nykyään tartte kärsiä kivuliaista, toimintakyvyn vievistä menkoista.
Ehdota kaverille pistäytymistä gynekologin vastaanotolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei voisi. Itse en taas teini-ikäisenä tuntenut menkkakipuja lainkaan, mutta tulivat sitten korkoineen takaisin parikymppisenä. Itsellä melko suuri kipukynnys, mutta noihin ei särkylääkkeet tepsineet ja silmissä pimeni muutamaan otteeseen.
Minun tyttärelläni oli, jostain syystä on nyt helpottaneet kun täytti 27.
Hän oli 22 kun pyysi lääkäriltä sterilisaatiota. Ei luvattu mutta e-pillereitä tuputettiin joita ei huoli. Ei halua ylimääräisiä hormoneja kroppaansa. Löysimme tähän tehoavan lääkkeen, mutta kyllä hän ehti kärsiä helvetin tuskat!
Edelleen on aikeissa mennä sterilisaatioon kun täyttää 30. On ollut koko ikänsä varma ettei lapsia halua, ja kuusi vuotta avoliitossa miehen kanssa joka ei myöskään halua. Järjetöntä että täysjärkinen täysin asiastaan varma ihminen ei saa apua!
Ja - turha tulla sanomaan että kyllä-se-katuu-ja-mieli-muuttuu-ja läpäläpäläpä. Tätä on kuultu joka puoleta ja mikään ei ole niin ärsyttävää! Minulle henk.koht on aivan sama saanko lapsenlapsia vai en. Jos he eivät ole vanhemmilleen toivottuja, on se kauhea tragedia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla. Minulla oli nuorena, ennen lasten syntymää, aina todella kivulias menkkojen eka päivä. Vatsa kramppasi jatkuvasti kuin supistuksissa ja suolisto tyhjeni täysin. Joskus myös oksensin, jos söin vähänkin enemmän. Jouduin olemaan välillä pois koulusta tai lähtemään kesken päivän kipujen takia.
En tiedä onko näillä asioilla yhteyttä, mutta minä olinkin sitten syöksysynnyttäjä. Kaikki kolme lastani syntyivät tosi nopeasti. Ensimmäinen kesti pisimpään, kaksi tuntia. Toisen kohdalla en ehtinyt edes sairaalaan, vaikka sinne olisi ollut alle 15min ajomatka, vaan syntyi kotona ensihoitajien avustuksella. Kolmannella kerralla ehdin taksilla ensiapuun, josta hoitajat juosten veivät huoneeseen ja "ottivat kopin" vauvasta.
Minun piti ottaa särkylääke just just oikeeseen aikaan. Ja vain tietty lääkärin määräämä auttoi, ei tavan lääke. Jos lääke ei ollut mukana tai huomasin menkkojen alkamisen vaikka tuntia liuan myöhään, oli peli menetetty. Kauheat kivut, oksentelua yms.
Onko ap hieman yksinkertainen? Itse en haluaisi "kaveria", jonka kanssa ei vallitsisi molemmin puolinen luottamus vaan heti ollaan kirjoittelemasssa vauva-palstalle. Luennoilla harvemmin edes on läsnäolopakko, joten miksi valehtelisi? Kasvaisit sinäkin aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Minun tyttärelläni oli, jostain syystä on nyt helpottaneet kun täytti 27.
Hän oli 22 kun pyysi lääkäriltä sterilisaatiota. Ei luvattu mutta e-pillereitä tuputettiin joita ei huoli. Ei halua ylimääräisiä hormoneja kroppaansa. Löysimme tähän tehoavan lääkkeen, mutta kyllä hän ehti kärsiä helvetin tuskat!
Edelleen on aikeissa mennä sterilisaatioon kun täyttää 30. On ollut koko ikänsä varma ettei lapsia halua, ja kuusi vuotta avoliitossa miehen kanssa joka ei myöskään halua. Järjetöntä että täysjärkinen täysin asiastaan varma ihminen ei saa apua!
Ja - turha tulla sanomaan että kyllä-se-katuu-ja-mieli-muuttuu-ja läpäläpäläpä. Tätä on kuultu joka puoleta ja mikään ei ole niin ärsyttävää! Minulle henk.koht on aivan sama saanko lapsenlapsia vai en. Jos he eivät ole vanhemmilleen toivottuja, on se kauhea tragedia.
Sterilisaatio ei poista kuukautisia.
Alue: Aihe vapaa
No kivut voi olla kovat ja jos särkylääke ei nyt autakaan