Lue keskustelun säännöt.
Voisitko olla toisen uskonnon tilaisuudessa esim. koulun tai työpaikan kautta?
15.12.2018 |
Lähtisitkö pois vai jäisitkö katselemaan? Miksi lähtisit? Miksi jäisit? Kysymys on sekä ateisteille uskonnollisesta tilaisuudesta että uskovaisille toisen uskonnon tilaisuudesta.
Kommentit (72)
Riippuu toki varmasti vähän tilaisuudesta mutta useimmissa varmasti seuraisin tilaisuutta loppuun saakka ihan puhtaasti mielenkiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ateisti enkä ole koskaan kuulunut kirkkoon. Opettajana joudun työn puolesta ottamaan osaa uskonnollisiin tilaisuuksiin. Koen vaivaannuttavana esimerkiksi yhteisen rukoilun. Minun pitäisi näyttää oppilaille esimerkkiä, ja on hankalaa, kun en tiedä, mitä käsilläni rukouksen ajan tekisin ja pitäisikö minun mumista ääneen Isä meidän -rukousta vai tulkitaanko hiljaisuuteni protestiksi.
Luterilaisen kasvatuksen saaneet eivät aina tunnu ymmärtävän, että myös kirkonmenot voivat ahdistaa kirkkoon kuulumattomia. Ajatellaan, että koska Suomi on perinteisesti kristitty maa, kuuluvat uskonnolliset tilaisuudet tapakulttuuriin. Tunne uskonnottomalla on kuitenkin jumalanpalveluksessa yhtä epämiellyttävä, kuin jos kristitty pistettäisiin moskeijaan tai jos koulun keskusradiosta tulisi imaamin julistusta.
Toivoisinkin Suomeen Ranskan mallia, eli että uskonto on yksityisasia. Uskonnon harjoittaminen ei kuulu kouluille eikä muille julkisille tahoille, ja uskonnolliset symbolit ovat esimerkiksi juuri kouluissa kielletty.
Minä olen ratkaissut tämän siten, että minulla on käsittääkseni vain valvontavastuu kirkossa ja koulussa. Minulla ei voi olla velvollisuutta esimerkiksi rukoilla eikä myöskään valehdella oppilaille. Kaikilla on uskonnonvapaus, minkä opettaminen on koulun tehtävä. Itse en missään tapauksessa rukoile, enkä lausu uskontunnustusta. Jos joku aiheesta kysyisi, sanoisin, että en ole kristitty. Jos jollakulla olisi ongelma sen kanssa, niin hänen toimintansa olisi ristiriidassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kanssa ja hänellä olisi enemmän selittämistä kuin minulla.
Olen ylemmän viestin kirjoittaja. Minusta koulut juuri rikkovat uskonnonvapautta yhteisillä kirkkokäynneillä ja hartaushetkillä. Oppilailla on velvollisuus osallistua näihin, jos he kuuluvat kirkkoon, ja alaikäisten uskonnolliseen yhteisöön kuulumisesta päättävät vanhemmat. Kyseessä ei siis ole lapsen tai nuoren oma päätös. Samoin opettaja voidaan vakaumuksesta riippumatta määrätä valvojaksi uskonnolliseen tilaisuuteen. Hoidan kyllä virkavelvollisuuteni mukisematta, mutta toivoisin, että uskonnolliset tilaisuudet jäisivät vähitellen koulujen perinteistä pois. Joulukirkosta voisi olla vastuussa vaikka vanhempainyhdistys, ja se voitaisiin järjestää vapaaehtoisena tilaisuutena koulun jälkeen.
Meidät ortodoksi oppilaat pakotettiin ev lut kirkkoon mukaan. Eli olin kun pakotettiin
Minulla on pienempi kynnys osallistua jonkun muun uskonnon tilaisuuteen kuin luterilaisuuden. Jos siis tilanteeseen osallistuminen nähtäisiin jonain normaaliuden ja valtakulttuurin omaksumisen merkkinä. Suhtaudun kielteisesti ja kriittisesti kaikkiin uskontoihin ja haluan uskonnon olevan tiukasti yksityiselämän asia.
Summa summarum, menisin esim. vihkiäisiin tai hautajaisiin uskonnosta riippumatta. Jos olisin vaikka kansanedustaja, en osallistuisi mihinkään istuntokauden avaaviin jumalanpalveluksiin enkä menisi opettajana lasten kanssa joulukirkkoon. En hyväksy tunnustuksellista uskonnonopetusta.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Voisin jäädä. En pidä toisen uskonnon menoja vahingollisina minulle, kun en itse niihin osallistu, vaikka jäisinkin paikalle. Olen kristitty. Joskus ihan käytännön syistä jään paikalle, vaikken olisikaan erityisemmin kiinnostunut näkemään, millaista se on.
Esim. muutama vuosi sitten olin erään paikan Lucian päivän juhlallisuuksissa, joista en viitsinyt lähteä pois. Ne kestivät vain muutaman minuutin.
Mihin uskontoon mielestäsi Lucian päivän juhlallisuudet kuuluvat, jos eivät kristinuskoon?
Siitä vallitsee epäselvyyttä ja kiistaakin. Tässä on tiivis selvitys "Valottaren" juhlimisen alkuperästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lucian_p%C3%A4iv%C3%A4 .
Voisit sitten ilmeisesti osallistua myös joulu-nimiseen tilaisuuteen, jonka senkin kristillinen kirkko sijoitti samaan aikaan pakanallisen keskitalven juhlinnan kanssa?
Joulua vietän Jeesuksen syntymän muistojuhlana, kuten aina.
Lucian päivän juhlallisuudet eivät ole kristilliset, tässä sanat Lucia-lauluun, jota juhlallisuuksissa lauletaan vaalealle tytölle jolla on sylissään viljantähkiä: http://www.jullovet.se/julsanger-lyrics/luciasanger/sankta-lucia-ljuskl… ja suomeksi: https://lyrics.fi/joululaulu/pyha-lucia
Enkeli taivaan, Hoosianna, Arkihuolesi kaikki heitä jne. ovat lauluja joita laulan mielelläni, koska olen kristitty – noita Lucian päivän lauluja en.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä noi heinät symboloi? https://www.ksml.fi/kotimaa/Suomen-Lucia-sai-kruununsa-joulukuun-pimeyd…
Vierailija kirjoitti:
Mitä noi heinät symboloi? https://www.ksml.fi/kotimaa/Suomen-Lucia-sai-kruununsa-joulukuun-pimeyd…
Uutta satoa. On hedelmällisyyden symboli. Maa tarvitsee auringon valoa että fotosynteesi voi tapahtua. Lucia (lux) edustaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskonnoissa on kyllä kiehtova ilmiö tuo, että joihinkin satuolentoihin uskominen on oikein ja kunniallista, kun taas toisia satuolentoja ei sitten ole olemassakaan ja niihin uskominen on ihan väärin.
Olen ihan kauhuissani, oikeastiko kaikkien opettajien on mentävä joulukirkkoon ja miksei tästä ole keskusteltu missään? Suvivirrestäkin väännettiin, mutta kyllä kai kaikki joutuvat joskus kuulemaan musiikkia, jonka sanoitus ei ehkä sovi omiin elämänarvoihin. (Päästäkää se Miinakin rekeen...)
Kyllä aikuisellakin pitää olla vapaus olla osallistumatta uskonnollisiin tilaisuuksiin. Koskeeko tämä vaatimus muuten vain suomalaistaustaisia opettajia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskonnoissa on kyllä kiehtova ilmiö tuo, että joihinkin satuolentoihin uskominen on oikein ja kunniallista, kun taas toisia satuolentoja ei sitten ole olemassakaan ja niihin uskominen on ihan väärin.
Ricky Gervais sen sanoi: ”“You Don’t Believe in 2,999 Gods. I Don’t Believe in Just 1 More”
Voin käydä mielisairaalassakin. Luotan henkilökuntaan ja olen varuillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti. Olen ollut luterilaisen jumalanpalveluksen lisäksi ortodoksisessa ja katolisessa messussa. Lukioaikana vieriltiin Hare-Krishnan temppelissä ja matkoilla olen ollut muslimien, juutalaisten, buddhalaisten ja shintojen jumalanpalveluksessa.
Suurimman vaikutuksen on tehnyt Gospel-jumalanpalvelus New Yorkissa. Aivan kuin jossain elokuvissa kuoroineen ja ilkamointineen. Shinto-jumalanpalvelus on myös elämys länkkärille.
En kuulu kirkkoon enkä tarkoituksella uskonnollisiin tulaisuuksiin osallistu. Mutta en usko että saisin tartunnan vaikka joskus johonkin tilaisuuteen osallistuisinkin (esim hautajaiset). Uskalsin myös kirkkoon kuulumattoman lapseni päästää eskarikirkkoon siunattavaksi, sai valita itse meneekö vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin eikä onneksi edes tarvitse.
Typerä aloitus
Riippuu kuinka pitkä ja viihdyttävä tilaisuus on. Ei mitään periaatteellista vastustusta, mutta en jaksa tylsiä jorinoita jotka ei itselle merkkaa mitään.
Jollain itselle vierailla uskonnoilla voisi olla sen verran erilaista seurattavaa, että maksaisi vaivan, sen sijaan vaikka kristitty jumalanpalvelus on niin nähty jo, että ei viitsi vaivautua torkkumaan sinne jos on parempaakin tekemistä.
Olen ollut monesti ortodoksisissa tilaisuuksissa kun asuin lapsuuden itärajalla. En kokenut mitenkään vääränä vaan kiinnostavana verrattuna luterilaisiin tapahtumiin. Joten voin hyvin osallistua.
Rehellisesti sanoen, voisin osallistua kaikkiin muihin paitsi is la mistisiin tapahtumiin. Ihan periaatteesta sen tuomaan tapoihin, joita en kannata (esim. naisten oikeudet).
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan kauhuissani, oikeastiko kaikkien opettajien on mentävä joulukirkkoon ja miksei tästä ole keskusteltu missään? Suvivirrestäkin väännettiin, mutta kyllä kai kaikki joutuvat joskus kuulemaan musiikkia, jonka sanoitus ei ehkä sovi omiin elämänarvoihin. (Päästäkää se Miinakin rekeen...)
Kyllä aikuisellakin pitää olla vapaus olla osallistumatta uskonnollisiin tilaisuuksiin. Koskeeko tämä vaatimus muuten vain suomalaistaustaisia opettajia?
Olen ketjuun pari kommenttia kirjoittanut opettaja. Toivon tosiaan, että aihe alkaisi vähitellen herättää keskustelua. Tässä on varmasti koulu- ja paikkakuntakohtaisia eroja. Rehtoreissa on vielä paljon eläkeikää lähestyviä, varsin konservatiivisia henkilöitä, jotka pitävät yllä uskonnollisia perinteitä koulun arjessa tavalla, joka ei kestä tarkastelua uskonnonvapauslain valossa. Esimiehen käskyjä ja koulun perinteitä vastaan on kuitenkin vaikea varsinkin nuorena, ehkä määräaikaisenakin työntekijänä asettua leimautumatta hankalaksi. Työyhteisöissä on usein monenlaista problematiikkaa, ja pääsee helpommalla, kun ei tee itsestään ja vakaumuksestaan tai sen puutteesta numeroa. Kouluissa on todella vähän muita kuin suomalaistaustaisia opettajia, joten en osaa vastata, miten heidän kohdallaan toimittaisiin. Minulla on ollut vain kaksi ulkomaalaistaustaista kollegaa, ja käsitykseni mukaan he ovat kristittyjä.
Onpa surullista luettavaa. Ikävää että noin suuri osa etenkin opettajista omaa ajatusmaailman jossa ei ole sijaa kristinuskolle. Euroopan kulttuurinen pääoma johon kristinuskon avulla liittyy eräänlainen menestystarina on häviämässä. Koko Euroopan vaikutusvalta murenee, alaa valtaavat islam ja muut suuret uskonnot ja uskonnottomuus joka jo sinällään on uskonto. Esimerkiksi iskamin opetus on niin voimakasta että siihen ei tarvita muutamaa kirkossa käyntiä koulusta päin kansan kulttuurin ylläpitämiseksi. Lisäksi sanon että näyttääpä opettajillekin kirkolliset vapaapäivät hyvin kelpaavan.. Ja mihin pakenemmekaan hädän hetkellä, esim. Kouluammuskelut. Kirkkoon!
Koulumaailmassa eilää vahvana se olettamus, että opettajat ovat mallia näyttäviä kristittyjä. Todellisuudessa tilanne on varmaankin se, että lähes puolet eivät kuulu kirkkoon.
Koulujen uskonnolliset tilaisuudet eivät täytä uskonnonvapauslain pykäliä. Lapsella ja nuorella ei ole aitoa mahdollisuutta olla pois, jos he eivät henkilökohtaisesti halua osallistua. Kirkonmenot uskontunustuksineen eivät myöskään täytä yksityisyyden suojan kohtaa, jossa ihmisellä on oikeus olla paljastamatta uskontoaan.
Voisit sitten ilmeisesti osallistua myös joulu-nimiseen tilaisuuteen, jonka senkin kristillinen kirkko sijoitti samaan aikaan pakanallisen keskitalven juhlinnan kanssa?