Lue keskustelun säännöt.
Luulin näyttäväni hyvältä. Otin kuvan ja kuvasta katsoo lihava, keski-ikäinen nainen jolla on liikaa meikkiä
14.12.2018 |
Piti mennä kaveriporukalla syömään, laitoin viestiä että olen kipeä enkä pääse. Pesin meikit ja ryömin tänne sänkyyn. On nälkä mutten todellakaan aio syödä, en sen kuvan nähtyäni !
Kolmoisleuka. Muodoton pyöreä naama. Valtavat läskitissit jotka tunkevat ulos paidasta. Irvokkaalta näyttävä kirkkaanpunainen huulipuna ja vielä irvokkaampi nutturakampaus, joka peilissä näytti hauskalta ja nuorekkaalta. Syvät juonteet nenänpielissä ja otsassa. Miten ja missä ja välissä minusta on tullut näin läski, ja ryppyinen?!
Kommentit (437)
Vierailija kirjoitti:
Olen 55-v. Katoin kotona peilistä että vielä ihan soivan näköinen: hyvä tyyli, juuri kampaajan värjäämä trendikäs kampaus, sopivasti koruja, hyvä ryhti kun olen (mielestäni) harrastanut sauvakävelyä ahkerasti.
Puolen tunnin kuluttua sovituskopissa: koko 44 ja Xl vaatteet kopissa mukana, VALTAVA vatsa, perse ja reidet, tukka on nyrhityn näköinen takaa, leuka roikkuu.
En lähde mihinkään ulos enää, siis muuta kuin töihin ja ruokakauppaan. Vapaa-ajat mökillä, se on saaressa ja siellä pysyn.
Olihan se hauskaa aikaa se 80-luku. Kiitos ja näkemiin.
Vitsi mä nauroin :))) ihan kun minä ! Mä olin 80 luvun suosituimpia tyttöjä siellä missä pyörin ja nyt valokuvissa joku kauhea keski-ikäinen lyllero :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä muutamia vuosia sitten sain kuulla aina näyttäväni "nuorelta" tai "lapselta" (tätä ei sanottu kehuna tietenkään). Luulin silloin olevani lihava ja selluliittinen. Kohta oon 30v ja 60kg ja oikeasti selluliittinen päärynä, jolla saattaa kiristää M-koon alaosat. Alkaa näkyä se sipsin puputus ja viime vuosien liikkumattomuus ihan eri tavalla. Joskus oli töissä puhetta iästä. Minua veikkasi yksi työkaveri ainakin 5v vanhemmaksi mitä olen. Hampaat eivät ole ikinä olleet mitkään valkoiset, mutta nyt ne on oikeesti keltaiset. Juu, kyllä pitäs valkaista ja sehän käy käden käänteessä. Harmi, että mulla on muitakin kulueriä ja oon lukenut kokemuksia, ettei kaikilla valkaisu edes toimi, etenkään jos oma väri on kellertävä. Hammaskiille sen sijaan kärsii. Olen käyttänyt tulotasooni nähden paljon rahaa luonnonkosmetiikkaan ja korealaiseen kosmetiikkaan ja en näe mitään muutosta. Ehkä pintakuivuus on ihan vähän hellittänyt, mutta muuten mustapäät on ja pysyy ja jotain juonteitakin alkaa olemaan.
Tämä lähti nyt rönsyilemään. Pointti on se, että olen kolmekymppisenä vanhemman näköinen mitä olen (kuultu työkaverita), löysä selluliittipallo keltaisine hampaineen, mustapäineen ja ensimmäisine harmaineen. Ei oo tosiaan tullut geenilotossa voitettua.
Mikset liiku? Harva voittaa geenilotossa, kyllä sen eteen täytyy jotain tehdä. Käydä säännöllisesti kampaajalla, treenata ja syödä hyvin (kyllä, ruokavalio vaukuttaa ihoon,hiuksiin ym).
Käyn minä kerran viikossa tanssimassa, mutta se nyt on ehkä enemmän liikuntaa pääkopalleni, kun vartalolleni. Oon todennut nuorempana, että kykenen vain liikuntaan, joka on kivaa. Mikään pakkopulla ei toimi. Tämän ikäisenä on kai todettava, että v*tut siitä, onko liikunta kivaa. Hampaat irveessä vaikka ruvettava harrastamaan. Yhdessä vaiheessa kävin kampaajalla säännöllisesti, kun aloin vuosien jälkeen värjäämään tukkaa. Jonkun verran vaan tämä pienituloisuus rajoittaa sitäkin. Geenilotolla viittasin tässä lähinnä aikaiseen (?) harmaantumiseen ja luonnostaan kellertäviin hampaisiin.
Valitettavasti kerta viikossa liikuntaa ei riitä. Ruokavalion osuus on 70%, joten sillä on iso merkitys mitä syö. Suosittelisin palkkaamaan hyvän PT jonka kanssa pääsisit alkuun. Jos ei ole tullut treenattua säännöllisesti niin uuden aloittaminen on aina vaikeaa. Sitten kun pääsee liikunnan makuun, ei voi olla enää ilman sitä.
Tsemppiä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä muutamia vuosia sitten sain kuulla aina näyttäväni "nuorelta" tai "lapselta" (tätä ei sanottu kehuna tietenkään). Luulin silloin olevani lihava ja selluliittinen. Kohta oon 30v ja 60kg ja oikeasti selluliittinen päärynä, jolla saattaa kiristää M-koon alaosat. Alkaa näkyä se sipsin puputus ja viime vuosien liikkumattomuus ihan eri tavalla. Joskus oli töissä puhetta iästä. Minua veikkasi yksi työkaveri ainakin 5v vanhemmaksi mitä olen. Hampaat eivät ole ikinä olleet mitkään valkoiset, mutta nyt ne on oikeesti keltaiset. Juu, kyllä pitäs valkaista ja sehän käy käden käänteessä. Harmi, että mulla on muitakin kulueriä ja oon lukenut kokemuksia, ettei kaikilla valkaisu edes toimi, etenkään jos oma väri on kellertävä. Hammaskiille sen sijaan kärsii. Olen käyttänyt tulotasooni nähden paljon rahaa luonnonkosmetiikkaan ja korealaiseen kosmetiikkaan ja en näe mitään muutosta. Ehkä pintakuivuus on ihan vähän hellittänyt, mutta muuten mustapäät on ja pysyy ja jotain juonteitakin alkaa olemaan.
Tämä lähti nyt rönsyilemään. Pointti on se, että olen kolmekymppisenä vanhemman näköinen mitä olen (kuultu työkaverita), löysä selluliittipallo keltaisine hampaineen, mustapäineen ja ensimmäisine harmaineen. Ei oo tosiaan tullut geenilotossa voitettua.
Oiskohan ennemminkin elintavoista kiinni kuin iästä, kun ikää kuitenkin vasta kohta kolmekymmentä?
Jotkuthan ”rupsahtaa” jo alle parikymppisenä, kun täysi-ikäistyttyä lopetetaan urheiluharrastukset ja vaihdetaan se ahkeraan baariharrastukseen krapulamättöineen yms.
Niitä ns. siideriplösöjä.
Ja jotkut on jo parikymppisenä tätimäisiä siinä missä toiset ei koskaan.
Todellakin. Kolmekymppinen on nuori! Nyt ei ole kyllä iästä kysymys..
Mä en ymmärrä sun kysymystä.
Miten tuo liittyy uskoon? Kyky tai kyvyttömyys antaa anteeksi on persoonallisuuspiirre. Vähän niin kuin kyky/kyvyttömyys pidättäytyä herkuttelusta.
Vierailija kirjoitti:
Jep, mä kans huomasin karmean totuuden valokuvia katsellessa. Mustakin on tullut aika läski ja jotenkin myös homssuinen. Enkä kyllä todellakaan mene mistään teinistä enää eli jonkinlaista ikääntymistä havaittavissa. Olen siis vasta 30v. kahden pienen lapsen äiti. Äitiys selvästi "pilasi" minut ulkonäöllisesti. Jotain pitäisi tehdä.
Jos ei äitiys niin aika. Ajalle ei kukaan meistä mahda mitään, itsensä voi tietenkin yrittää pitää paremmassa kunnossa mutta aika tekee silti tehtävänsä. Äitiys sinällään ei tee kenestäkään lihavaa, mutta... onhan se hyvä rationalisointi lihomiselle ja sen välttämättömyydelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miten te vasta valokuvasta näette oman painonne tai lihonneen ulkomuotonne? Missä harhassa olette eläneet tähän asti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 55-v. Katoin kotona peilistä että vielä ihan soivan näköinen: hyvä tyyli, juuri kampaajan värjäämä trendikäs kampaus, sopivasti koruja, hyvä ryhti kun olen (mielestäni) harrastanut sauvakävelyä ahkerasti.
Puolen tunnin kuluttua sovituskopissa: koko 44 ja Xl vaatteet kopissa mukana, VALTAVA vatsa, perse ja reidet, tukka on nyrhityn näköinen takaa, leuka roikkuu.
En lähde mihinkään ulos enää, siis muuta kuin töihin ja ruokakauppaan. Vapaa-ajat mökillä, se on saaressa ja siellä pysyn.
Olihan se hauskaa aikaa se 80-luku. Kiitos ja näkemiin.Sovituskopit ovat vihon viimeinen paikka ! Niissä jos missä romahtaa itsetunto. Varmaan Angelina Joliekin masentuisi sovituskopissa
No jaa... mä taas huomaan, että vatsalihakseni erottuvat poikkeuksellisen selvästi sovituskopeissa. Se, mikä harmittaa, on se, että sovituskoppien peilit ovat useimmiten hoikentavia, joten ne eivät anna vartalosta ja vaatteista todellista kuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes joka paikassa on hoikentavat peilit, siis sovituskopeissa suomalaisissa liikkeissä. H&M on ehkä hoikentavin.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten te vasta valokuvasta näette oman painonne tai lihonneen ulkomuotonne? Missä harhassa olette eläneet tähän asti?
No tuota sanotaan vaikka kehonkuvaharhassa. Minä en ainakaan näe itseäni totuudenmukaisesti peilistä. Vasta valokuva paljastaa tosiasiat, varsinkin kuva jossa on mukana muita naisia, joita on epämääräisesti pitänyt saman kokoisina kuin itseään.
Nyrkkisääntö: itsensä arvioi hiukan todellisuutta hoikemmaksi, nuorekkaammaksi ja kumma kyllä, myös pitempihiuksiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 55-v. Katoin kotona peilistä että vielä ihan soivan näköinen: hyvä tyyli, juuri kampaajan värjäämä trendikäs kampaus, sopivasti koruja, hyvä ryhti kun olen (mielestäni) harrastanut sauvakävelyä ahkerasti.
Puolen tunnin kuluttua sovituskopissa: koko 44 ja Xl vaatteet kopissa mukana, VALTAVA vatsa, perse ja reidet, tukka on nyrhityn näköinen takaa, leuka roikkuu.
En lähde mihinkään ulos enää, siis muuta kuin töihin ja ruokakauppaan. Vapaa-ajat mökillä, se on saaressa ja siellä pysyn.
Olihan se hauskaa aikaa se 80-luku. Kiitos ja näkemiin.
Hahhhhaaaaaaaa!Ihan kuin minä.Nauroin vedet silmissä.Minäkin viihdyn myös mökillä saaressa.Siellä minja ei katsele kuin peurat.Tosin nekin pelkää:D
Ihana ketju,kiitos kun on mahis sanoa suoraan itsestään asioita;tänään töihin mennessäni luulin olevani ruotsalaiseen tyyliin sexy.Valkoinen paitis,huolettomasti laitettu vaalea polkka,jäänsininen pitkä neuletakki,vaaleansiniset boyfriend-farkut ja valkoiset tennarit.Vielä mitä,näin peilistä yli-ikäisen paksun tuutikin,jonka piksu huulipuna oikein loisti vähämeikkisistä,"raikkaista"kasvoista.Voi luoja😂😂😂😂!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään tiedä missä harhassa elän, varmaan jossain kehopositiivisuus-harhassa, että luulee näyttävänsä paremmalta kuin näyttää. Ja vaikka osa vaatteista on "jäänyt liian pieneksi" niin kun mahdun moniin samoihin vaatteisiin kuin 20 kg sitten, enkä tajua, että ne varmaan näyttääkin naurettavan pieneltä. Naama taas on oma harhansa, kai sitä sitten katsoo itseään liian armeliaasti kun on vain minä ja peili (ei valokuvia tai vertailukohteita).
Miksi sovituskoppien peilit ja valot tekee vielä tavallistakin lihavamman ja ankeamman näköiseksi? Ei silloin tee mieli ostaa mitään. Hipsii äkkiä kotiin ja välttää vaatekauppoja parhaansa mukaan.
Yrittäjän pitäisi suunnitella koppinsa niin, että kaikki näyttäisivät hoikemmalta ja säkenöivältä, tämä hame on just täydellinen! Sitten kauppa kävisi vilkkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tässä Suomen ilmastossa on vikana, vietän kesät Kreikan saaristossa ja saan siellä rusketuksen , varsinkin kasvoihin. Voi sanoa, että siellä hehkun. Teen pitkiä lenkkejä aamusta iltaan. Syön siellä ihan hirveästi hedelmiä joka päivä ,vaikka tosin juon myös viiniä, kun tulen Suomeen olen kuin zombie, en jaksa liikkua samalla tavalla, en syödä terveellisesti ja olen valkoinen kuin kalkkilaivan kapteeni.
50-vuotias nainen yrittää ottaa itsestään seksikkäitä kuvia kuin jotkut parikymppiset instabeibet.
Voi tsiisus sitä myötähäpeän määrää kun näin ne..
Itse laihduin sairauden myötä 15kg! Ja nopeasti. Naama on ihan lommoilla... Posket painuneet kasaan. Ihonväri on harmaa.. Ikää on 28v. ja näytän pikemminkin äitini ikäiseltä... Näytän ihan kummitukselta, kai muksutkin alkaa juosta karkuun kiljuen kun mut näkee 😃 Halusin aina olla laiha ja vihasin vartaloani. Nyt en tykkää siitä laihanakaan.. En myöskään tykkää naamastani tällä hetkellä ollenkaan.
Tietyssä iässä sitä voi olla rupsahtanut ja itkemässä peiton alla tai rupsahtanut ja pitämässä kavereiden kanssa hauskaa.
Samis.
Eiköhän olla iloisia siitä että ollaan hengissä ja terveitä (jos ollaan). Kannattaa aina verrata itseään niihin jotka ovat pykälää vanhempia.
Kyllä se siitä.
Niin, kaikki eivät viisastu koettelemuksistaan.