Mitä tekisitte jos virkamies vainoaa?

Ap:n kertomuksesta tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi. Hänen lapsuudenkotinsa lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia jä yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.

Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen. Varmasti monista näistä keittoa syöneistä lapsista tuli myöhemmin virkamiehiä.

Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee. Kaikki eivät kuitenkaan näin tehneet ja varmasti se osaltaan selittää näitä ap:n nykyisiä kokemuksia.

Se liitto oli luultavasti alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä sanutkaan, kun oli vasta lapsi.

Kaikenlaista voi sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti. Mutta sen myös tiedämme, että mies tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta, kuten sananlaskussakin sanotaan.