Oletko muuttanut omistusasunnosta vuokralle? MIksi?

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen. Myin omakotitalon kun jäin leskeksi. Muutettiin väliaikaisesti vuokralle, mutta väliaikaisuus muuttui pysväksi kun ostin pari sijoitusasuntoa talosta saaduilla rahoilla.

Eikös se ole niin, että asumistuessa ei huomioida pääomatuloa? Eläkkeelle jäädessä tuo voisi olla fiksu liike. Saa pääomatuloina elämiseen rahat ja kelalla maksattaa oman vuokran.

Pummi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä suunnittelen juuri tätä! Iso ok-talo myynnissä ja tarkoituksensa muuttaa lasten kanssa vuokra-asuntoon kun tämä menee. Syyt myyntiin on mitä tässäkin ketjussa on monia tullut, ahdistaa olla yksin vastuussa sekä lainan hoidosta että ok-talon kunnossapidosta. Väsyttää kun koko ajan jotakin hommaa ois ja joka nurkassa jo jotakin uusimisen tarvetta. Sitä vastoin ei oikein ole rahaa eikä varsinkaan taitoa remppailuun. Ja lopuksi haluan myös sen vapauden tunteen kun ei ole lainaa, ei vastuuta ok-talosta eikä sitoutunut yhteen paikkakuntaan. Toki olen tänne sitoutunut vielä hetken kun lapset tarvii mua mutta silti liikkuvuus on helpompaa, rivarin/kerrostalon voi jättää tyhjilleen helpommin hetkeksi kuin ok-talon.

Uskon että muutos on alkuun ainakin hankala ja vaatii totuttautumista asua ahtaassa asunnossa. Mitä tuohon kalleuteen tulee niin yksin asuvana aikuisena (tarkoitan että ei ole kulujen/huolien jakajaa) vuokra on halpa hinta huolettomuudesta. Ja kuten moneen kertaan todettu, kun ok-talo on maksettu niin sen jälkeen ruvetaan makseleen remontteja että kyllä siihenkin asumismuotoon rahaa saa menemään.

Ap on varmaan tehnyt jo ratkaisunsa kun aloitus oli useamman vuoden vanha mutta jos luet tätä ketjua niin tuuhan kertoon mitä teit ja minkälaiset fiilikset asiasta nyt?

Ja myynnissä 5 vuoden vastuu. Jos löytyy hometta voi joutua maksamaan oikeudenkäyntikulut ja palauttamaan kauppasumman.

Persaukisilla on persaukisten huolet

Vierailija kirjoitti:

Eikös se ole niin, että asumistuessa ei huomioida pääomatuloa? Eläkkeelle jäädessä tuo voisi olla fiksu liike. Saa pääomatuloina elämiseen rahat ja kelalla maksattaa oman vuokran.

Ymmärtääkseni vain osingot lasketaan tuloiksi, mutta muuten esim. osakkeiden myyntivoittoja ei lasketa ellei nyt ihan päivätyönään harrasta eli kyse on satunnaisista tuloista. Eli ei hätiä mitiä vaikka muutaman kerran vuodessa tekisi tiliä osakemyynneillä vaikka satoja tuhansia ja asumistuki rullaa. Hienosti on rikkaat viritelleet tämänkin omaa etuaan ajatellen, sillä muutenhan olisi ilmiselvää että kaikki tulot vaikuttaa asumistukeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös se ole niin, että asumistuessa ei huomioida pääomatuloa? Eläkkeelle jäädessä tuo voisi olla fiksu liike. Saa pääomatuloina elämiseen rahat ja kelalla maksattaa oman vuokran.

Ymmärtääkseni vain osingot lasketaan tuloiksi, mutta muuten esim. osakkeiden myyntivoittoja ei lasketa ellei nyt ihan päivätyönään harrasta eli kyse on satunnaisista tuloista. Eli ei hätiä mitiä vaikka muutaman kerran vuodessa tekisi tiliä osakemyynneillä vaikka satoja tuhansia ja asumistuki rullaa. Hienosti on rikkaat viritelleet tämänkin omaa etuaan ajatellen, sillä muutenhan olisi ilmiselvää että kaikki tulot vaikuttaa asumistukeen.

Ei rullaa asumistuki. Myyntivoitot jyvitetään koko vuodelle ja se lasketaan kuukausituloksi. Yksinasuvalla voi olla omaisuutta 16000€ edestä ennen kuin asumistukea aletaan leikata.

Itsekin nautin omassa kerrostalokaksiossani asumisesta niin kauan kunnes naapurin sijoittaja päätti vuokrata huushollinsa joillekin n*rkeille. Sen ohessa koko talo meni täysin mullinmallin. Yritä nukkua kun naapurissa kopistelee puolen kylää harrastelemassa hmm harrastustaan yötäpäivää. Pihalla päivystää vuorossa poliisi, ambulanssi, paloauto...

Niistä pääsiin kyllä eroon mutta opin tärkeän läksyn. Se on ihan se ja sama suomessa kuinka hyvin itse asiansa hoitaa kun jollakulla toisella on ilmeisesti täysivaltainen oikeus sotkea kaikkien asiansa hoitaneiden asiat. Eli taloyhtiö konseptinakin on "jos sinä et maksa, kaikki muut sitten maksaa", eikä taloyhtiökuviossa oteta ollenkaan huomioon, ettei se ole mikään "yhtiö" "firma" ajatuksella vaan muodostuu niistä muista osakkaista/asukkaista jotka sitten joutuu maksamaan jonkin sijoittajan hölmöilyjä. Eli siis sijoittaja käärii rahat liiveihin mutta ongelmat ulkoistetaan kaikille muille.

Tämä opetti myös, että suomessa ei kannata omistaa mitään. Se on vain uskomaton taakka. Kivireki. Vuokralla ollessa saa sentään karistettua pölyt jaloista jos meininkiä ei saa rauhoitettua mutta koitappa myydä asuntoasi samaan aikaan kun sellainen ralli on naapurissa? Se oli äärimmäisen traumaattista. Jotenkin oli sellainen olo, että rahat kelpaa mutta mitään oikeuksia ei ole. Vaikka on omistaja?

Tässä syy, miksi valitsin vuokraamisen. Ympäristö voi muuttua yhtäkkiä kelvottomaksi. Silloin on itse jumissa pahimmillaan jopa velkaisena.

Eli vuokran hinta = vapauden hinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös se ole niin, että asumistuessa ei huomioida pääomatuloa? Eläkkeelle jäädessä tuo voisi olla fiksu liike. Saa pääomatuloina elämiseen rahat ja kelalla maksattaa oman vuokran.

Ymmärtääkseni vain osingot lasketaan tuloiksi, mutta muuten esim. osakkeiden myyntivoittoja ei lasketa ellei nyt ihan päivätyönään harrasta eli kyse on satunnaisista tuloista. Eli ei hätiä mitiä vaikka muutaman kerran vuodessa tekisi tiliä osakemyynneillä vaikka satoja tuhansia ja asumistuki rullaa. Hienosti on rikkaat viritelleet tämänkin omaa etuaan ajatellen, sillä muutenhan olisi ilmiselvää että kaikki tulot vaikuttaa asumistukeen.

Ei rullaa asumistuki. Myyntivoitot jyvitetään koko vuodelle ja se lasketaan kuukausituloksi. Yksinasuvalla voi olla omaisuutta 16000€ edestä ennen kuin asumistukea aletaan leikata.

Kyllä ihan kelan sivuilla sanotaan, että satunnaisia myyntivoittoja ei lasketa tuloiksi eikä ne vaikuta asumistukeen.

En ole. Haluan maksaa omaa lainaani, enkä jonkun toisen lainaa. Töivottavasti ei ikinä tulekaan tilannetta, että joutuisin vuokralle (tällä ei ole tarkoitus pröystäillä, vaan mm ylläoleva syy, plus se että minulla on koiria ja en halua niiden rajoittavuuden vaikuttavan asunnonlöytymiseen tai stressiin jos tekevät jotain jälkeä).

Minua pelotti iso laina kun tuli ero, ja piti yksin ostaa asunto itselle ja lapselle. Ajattelin kuitenkin, että jos tulisi työttömyys tai jotain, voisi hakea lyhennysvapaata ja laittaa asunnon myyntiin. Voisihan sitä sitten muuttaa johonkin vuokralle.

Onneksi uskalsin, nyt olen jo kahdeksan vuotta lyhentänyt omaa, ja kasvattanut varallisuutta. Sen lisäksi että on ollut varaa vähän isompaan ja mukavampaan kuin olisi ollut vuokralla. Vuokra kattaa kuitenkin aina sekä omistajan lainat, asunnon yhtiövastikkeen, vähän omistajalle remonttirahastoa ja pikkuisen voittoa siihen päälle. Tästä syystä oma on aina halvempi asua.

Pelotus on hellittänyt ja itseluottamus kasvanut vuosien myötä, kun olen huomannut että pärjään. Nyt on jo niin hyvä tilanne, että tämän myymällä olisin pienemmässä asunnossa jo velaton.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin nautin omassa kerrostalokaksiossani asumisesta niin kauan kunnes naapurin sijoittaja päätti vuokrata huushollinsa joillekin n*rkeille. Sen ohessa koko talo meni täysin mullinmallin. Yritä nukkua kun naapurissa kopistelee puolen kylää harrastelemassa hmm harrastustaan yötäpäivää. Pihalla päivystää vuorossa poliisi, ambulanssi, paloauto...

Niistä pääsiin kyllä eroon mutta opin tärkeän läksyn. Se on ihan se ja sama suomessa kuinka hyvin itse asiansa hoitaa kun jollakulla toisella on ilmeisesti täysivaltainen oikeus sotkea kaikkien asiansa hoitaneiden asiat. Eli taloyhtiö konseptinakin on "jos sinä et maksa, kaikki muut sitten maksaa", eikä taloyhtiökuviossa oteta ollenkaan huomioon, ettei se ole mikään "yhtiö" "firma" ajatuksella vaan muodostuu niistä muista osakkaista/asukkaista jotka sitten joutuu maksamaan jonkin sijoittajan hölmöilyjä. Eli siis sijoittaja käärii rahat liiveihin mutta ongelmat ulkoistetaan kaikille muille.

Tämä opetti myös, että suomessa ei kannata omistaa mitään. Se on vain uskomaton taakka. Kivireki. Vuokralla ollessa saa sentään karistettua pölyt jaloista jos meininkiä ei saa rauhoitettua mutta koitappa myydä asuntoasi samaan aikaan kun sellainen ralli on naapurissa? Se oli äärimmäisen traumaattista. Jotenkin oli sellainen olo, että rahat kelpaa mutta mitään oikeuksia ei ole. Vaikka on omistaja?

Tässä syy, miksi valitsin vuokraamisen. Ympäristö voi muuttua yhtäkkiä kelvottomaksi. Silloin on itse jumissa pahimmillaan jopa velkaisena.

Eli vuokran hinta = vapauden hinta.

Ehkä rivitaloyhtiö jossa on vain isohkoja asuntoja, tai omakotitalo.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei olisi lemmikkiä  niin asuisin mieluusti vuokralla. Koiran kanssa vaan vaikea saada hyvää vuokra-asuntoa.

Kuule!

Mä asun huhtikuussa valmistuneessa vuokratalossa, johon koirat ovat tervetulleita. Samoin kissat. Muistaakseni näitä nimenomaan vuokrataloja rakennuttavat mm. Avain-asunnot ja Lumo. Guuglaa! Näitä on ympäri Suomea.

Olen, koska se oli taloudellisesti järkevämpää. Perheasuntojen vuokrat Helsingin kantakaupungissa ovat varsin kohtuullisia jos vertaa ostamiseen. Myin asuntoni kaksi vuotta sitten ja siitä jäi käteen n. 200k€. Sijoitin sen osakkeisiin ja lisäksi otin sijoituslainaa noin 100k€. Kahdessa vuodessa salkku on kasvanut yli 100%, ja salkussa nyt rahaa lähes 600k€.  Kahden vuoden aikana vuokriin on mennyt rahaa noin 38k€. Taloudellisesti olen siis hyötynyt vuokralla asumisesta noin 350k€. 

Olen. Kaksi kertaa. Ekan kerran paikkakunnanvaihdoksen takia ja toisen kerran siksi, kun isompaa mieleistä ei alkanut löytyä. Jälkimmäinen venyi 10 vuoden mittaiseksi. Ei sitä uutta kotia jaksanut koko ajan metsästää ja vuokrakoti oli tosi kiva.

Nyt asun neljättä vuotta 68m2 uudiskohteessa, joka löytyi yllättäen alkuperäisen hakualueen ulkopuolelta, mutta oli rakkautta ensi silmäyksellä. Alue ei sittenkään ollut niin tärkeä kuin itse asunto. On pari kilsaa hakualueen ulkopuolella.

Jos laina hirvittää, ni vuokralla asuminen on ihan hyvä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Omistusasumisen vankkumattomat kannattajat ovatkin tässä kertoneet niitä syitä, joiden takia edelleen mietin, mitä kannattaisi tehdä ja uskallanko myydä ja muuttaa vuokralle. Entä jos teenkin suuren virheen?

ap

Et tee virhettä. Olethan jo monta kertaa sanonut, että haluat muiden maksavan asumisesi ja heti alussa päivittelit sitä, että ihan omalla rahalla joutuu omistuskotiaan remppaamaan. On se niin väärin. 

Muuta siis heti vuokralle, jotta saat kaipaamasi asumistuet ja muut herkut. 

Vierailija kirjoitti:

Laitoin omistusasunnon vuokralle ja muutin itse vuokralle. Omaan asuntoon en saanut asumistukea, vuokra-asuntoon sain.

Ihan sairasta veronmaksajien rahojen tuhaamista. Ennen näitä tukia ei saanut sellaiset henkilöt, joilla oli varallisuutta. Estettiin juuri tällaiset VÄÄRINKÄYTÖKSET!

Mutta kun näille uusille tulijoille piti saada kunnon sosiaaliturva, jälleen veronmaksajien kustannuksella, sääntöjä piti muuttaa ja käyttää niitä hyväkseen ilmeisesti jokunen epärehellinen suomalainenkin.

Laitan kansanedustajille viestiä, että tälle pitää tehdä asap jotain.

Omistusasunnosta vuokralle vain siinä tilanteessa kun rahat loppuu totaalisesti, eikä sen vuoksi ole enää mahdollista asua omassa. Tulee vaikka suuret remontit, joihin ei rahaa löydy. Mutta niin pitkään kun vaan on taloudellisesti mahdollista asua omistusasunnossa, niin asutaan omassa. Ainahan voi asiat muuttua yhdessä yössä mullin mallin nurinpäin, jolloin koko elämä muuttuu kerta laakista.

Onhan niitäkin, joista ei olisi ikinä uskonut tulevan omistusasujia, mutta sitten kävikin joku ihme rikastuminen.

Sitä voidaan päätyä yhtä hyvin ryysyistä rikkauksiin kuin rikkauksista ryysyihin.

Nyt omistusasunnossa, mutta seuraavaksi ehkä hyvinkin vuokralla. Asun Itä-Suomessa, enkä usko että täällä kannattaa enää asuntoa omistaa, on nimittäin sellainen "viimeinen sammuttaa valot"-tilanne käsillä. Voi olla ettei 10 vuoddn päästä näillä kämpillä ole enää mitään arvoa. Sitäpaitsi seuraavaksi muutan pienempään. Omistan kuitenkin edelleen talviasuttavan mökin.

En vielä mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana on tarkoitus myydä tämä asunto. Saadut rahat sijoitetaan ja osinkotuotoilla maksamme vuokran. Asuinpaikka riippuu aikuisista lapsista ja jopa maa voi vaihtua.

rehellisyysMaanPerii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitoin omistusasunnon vuokralle ja muutin itse vuokralle. Omaan asuntoon en saanut asumistukea, vuokra-asuntoon sain.

Ihan sairasta veronmaksajien rahojen tuhaamista. Ennen näitä tukia ei saanut sellaiset henkilöt, joilla oli varallisuutta. Estettiin juuri tällaiset VÄÄRINKÄYTÖKSET!

Mutta kun näille uusille tulijoille piti saada kunnon sosiaaliturva, jälleen veronmaksajien kustannuksella, sääntöjä piti muuttaa ja käyttää niitä hyväkseen ilmeisesti jokunen epärehellinen suomalainenkin.

Laitan kansanedustajille viestiä, että tälle pitää tehdä asap jotain.

Ei ihme, että uusi hallitus kaavailee sosiaaliturvan poistoa kokonaan, kun Kelaan ovat menneet hattu kourassa ja käsi ojossa niin köyhät kuin rikkaat. Ei se säkki nyt mikään universumin kokoinen ole, mistä riittäisi loputtomiin kaikille jakaa tukia. Tuet kuuluvat vain köyhille, joilla ei mitään ole. Omistusasujat olisivat voineet laskea tarkemmin, että millaiseen asuntoon tulot oikeasti riittävät. Mutta kun 4 tonnin tuloilla pitää elää niin kuin tienattaisi kuutta tonnia. Sitten haetaan omistusasuntoon asumistukea, kun tulot eivät riitäkään lyhennyksiin ym. Ja eihän omistusasuntoon asumistukia haettaisikaan, jos se ei olisi mahdollista. Asumistuki kuuluu vain pienituloisille vuokralla asuville, kuten työttömille. No, kohta ei kellään ole mitään.

Olen vaihtanut muuttaessani Tampereelta erääseen pikkukaupunkiin. En tiennyt kuinka kauan siellä asuisin enkä halunnut ostaa asuntoa kyseisestä kaupungista heti. Myin silloisen yksiön Tampereelta kun tuntui siinä tilanteessa parhaalta sillä en halunnut vuokranantajaksi ja tiesin etten luultavimmin enää palaa kaupunkiin tai en ainakaan sen kokoluokan asuntoon. 

Minulla on tavoitteena moinen; Viiden vuoden päästä asunto myyntiin. Siinä vaiheessa toinen lapsi luultavammin omillaan ja toinenkin jo pian lukioikäinen. Vuokralle ja miettimään mitä tuota tekisi; matkustelisi? Ostaisi sijoitusasunnon tai pari? Siinä vaiheessa pitäisi tulla kivasti rahaa tilille asunnon myynnistä. Oma osto osui juuri sopivasti tilanteeseen ennen kuin alueen yleinen hintataso lähti kovaan nousuun.

Asunto on ostettu periaatteella; Sijainti, sijainti, sijainti ft. lapsiperheen vaatimukset. Kolme makkaria, kouluun lyhyt matka, keskustan palvelut hetken matkan päässä. Pidetty huolta. Muttei turhaan kiinnytty. Selvää on, että isoksi tulee jäämään. 

Viiden vuoden päästä asunto on kaiken lisäksi lähes velaton. Että olen ajatellut sen niin, että tässä tilanteessa. Tämä on edullisin ja järkevin vaihtoehto asua. Samalla maksaa itselleen pois sivussa, että saa sitten myydessä rahansa takasin.

Omistusasuminen on muuttumassa ehkä vähemmän arvostetuksi; Ihmisillä ei ole enää pulavuosien tarvetta säästää kaikkea tavaraa ja halutaan tosiaan nähdä maailmaa ja tietyllä tavalla huoletonta elämää.

Omat vanhempani asuvat keskellä ei mitään, viimiset 60v ajan muuttotappiosta kärsivässä kunnassa. On taloa, romua, metsääkin. Mutta todella sitovaa alkaa olla iäkkäille moisen ylläpito. Kuka ostaa? Ei kukaan. Perintö? No rahaa ei ole tulossa; Kiinteistöä ja rasitetta sen mukana senkin edestä. Niin ei kiitos. En halua. 

Omille lapsille aion tavoitella samaa kuin mummo vainaani; Jättää jälkeen pelkkää rahaa ja maltillisesti juuri sen verran irtaimistoa kun tuota itse oikeasti on tarvinut. Ei mitään muuta.