Mielipiteesi ihmisestä joka oma-aloitteisesti kertoo olevansa
hieman tyhmä tai hidas tajuamaan asioita?
Kommentit (14)
Positiivinen, jos totta.
Jos tyypillinen naikkonen joka vain kaipaa huomiota, menköön vokkiin antamaan piparia niinkuin muutkin ääliömammat.
No minä kyllä ihan arvostan. Esim. lukihäiriönsä on monet maininneet, mikä helpottaa heidän kanssaan työskentelyä ja tavallaan pakottaa muotoilemaan esim. sähköpostit rautalankamalleiksi, joissa väärinkäsitysten määrä tulee minimoitua. Myönnän, että itse taas sorrun siihen, että käytän helposti esimerkiksi tieteellistä tai teknistä termistöä normaalipuheessa (tarkoitus ei ole esittää sillä "parempaa tai jotenkin fiksumpaa kun mitä oikeasti on", vaan kun niitä käyttää työssä ja on siinä maailmassa ollut mukana kymmenisen vuotta, niin välillä unohtuu, että "normaalikeskustelukumpanilla" ei välttämättä ole käsitystä edes koko aihepiiristä).
Ikävämpää se on jälkikäteen tajuta tai kuulla kautta rantain, että henkilö (yleensä asiakas) ei valitettavasti tajunnut asiasta x mitään ja siksi homma ei etene.
Ja en siis pidä luki/hahmotushäiriöistä välttämättä hitaampana tai tyhmempänä, mutta totta kai se vaikuttaa siihen, miten kommunikaatio toimii parhaiten kyseisen henkilön kanssa. Nämä tapaukset kuitenkin yleisimpiä esimerkkeinä henkilöistä, jotka suoraan pyytävät vääntämään rautalangasta tai hidastamaan tahtia jne.
Mä kerron sen yleensä siksi, että mulle ei annettais mitään suurta vastuuta mistään.
Minulla on sekä lukihäiriö että hahmotushäiriö. Olen periaatteessa ihan normaaliälyinen, mutta matematiikasta en ymmärrä mitään ja on hankala ymmärtää jotain kovin monimutkaista, kuten vaikkapa filosofiaa. Minulle täytyy myös puhua hitaammin ja kovemmalla äänellä. Kerron aika avoimesti tästä erityisesti silloin, jos minulta odotetaan jotain älyllistä ponnistelua.
Arkikielessä minua voisi siis kai sanoa ihan vain typeräksi tai yksinkertaiseksi. :-)
Ei ihmisen tarvitse olla älykäs ollakseen mukava, hyvä ystävä, tai arvostettu työkaveri.
Vain #6:n kaltaisia välttelijöitä ja huomionkipeitä itsekeskeisiä narsisteja jotka vähättelevät itseään kehujen toivossa, kartetaan.
Ahkeruus ja ripeys -- eli siis jos korjaat tavalliset ongelmatilanteet heti kun ne huomaat, etkä vasta sitten kuin joku käskee -- on useimmissa töissä paljon tärkeämpää.
Jos et ole paras ratkaisemaan uusia ongelmia, niin ei hätää. Siksi työyhteisössä pitää olla erilaisia tekijöitä. Itse olen analyyttinen ja luova, mutta hajoan helposti paineen alla. Erilaisen, ripeän työparin kanssa samme paljon enemmän yhdessä aikaan kuin erikseen.
Miksi siitä pitäisi olla mitään mieltä? Ei ainakaan mikään kilpailuhenkinen tai muutenkaan halua korostaa omaa paremmuuttaan. Vaatimaton tai realisti. Hyvä itsetunto, koska voi nämä asiat myöntää?
Riippuu.
Hyvä juttu, jos tarkoitus on saada muut ottamaan tyhmyys oikealla tavalla huomioon. On parempia sanoa vaikka "mulle pitää sitten selittää oikeasti rautalangasta, kun olen niin hidas tajuamaan" kuin esittää ymmärtäväneensä, tai että muut joutuvat selittämään monta kertaa. Kukaan ole tyhmä kaikessa, joten on hyvä kuvailla sitä tarkemmin kuin vain tyhmä-sanalla.
Huono juttu, jos tarkoitus on luistaa jostain, mihin pystyisi jos yrittäisi, tai tehdä itsensä viattomaksi tyhmyyteen vedoten. Tyhmyyttä ei pitäisi käyttää tekosyynä kaikessa (oikea syy asian välttelyyn voi olla vaikka ahdistus), vaan heikompaa suoritusta selittävänä tekijänä joissain asioissa. Ei ole itsellekään hyödyksi identifioida itsensä tyhmäksi turhakkeeksi, vaan kannattaa nähdä myös hyvät puolensa ja ylittää omia rajojaan, ei verrata muihin ja luovuttaa. Tyhmä voi olla, mutta ei kehityskelvoton.
Kerron opettajille ja sellaisissa tilanteissa, missä pitää esimerkiksi lukea ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Ja en siis pidä luki/hahmotushäiriöistä välttämättä hitaampana tai tyhmempänä, mutta totta kai se vaikuttaa siihen, miten kommunikaatio toimii parhaiten kyseisen henkilön kanssa. Nämä tapaukset kuitenkin yleisimpiä esimerkkeinä henkilöistä, jotka suoraan pyytävät vääntämään rautalangasta tai hidastamaan tahtia jne.
Niin, nuo häiriöthän eivät kyllä vaikuta suulliseen kommunikaatioon kyseisen henkilön kanssa ollenkaan, eikä niillä ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Älykäs voit olla, mutta sivistymätön ja ymmärtämätön siitä huolimatta.
up