Mitä aineita pitäisi kirjoittaa, jos haluaa opiskelemaan kieliä?

Vierailija kirjoitti:

Mut sun viesteistä nyt välittyy se, ettet tajua, että kysymys ei ole vain vaatimustasosta, vaan siitä, ettei yliopistossa opiskella varsinaisesti kieltä, vaan kielitiedettä ko. kieleen liittyen, kielen historiaa, ko. kielialueen kulttuuria jne.

Tätä minäkin ihmettelen. Ap jankkaa vaan vaatimustasosta. Ei se nyt niin kummoinen ole, normaalijärkiselle.

Kyllä tiedän mitä siellä tehdään. Tietysti opintoihin kuuluu myös kulttuuri ja kirjallisuus jne, mutta eikö se ole vähän itsestäänselvää?

Tässä lähinnä että kumpi ylipäätään on parempi vaihtoehto, kielet vai joku yhteiskuntatiede tms vastaava.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tiedän mitä siellä tehdään. Tietysti opintoihin kuuluu myös kulttuuri ja kirjallisuus jne, mutta eikö se ole vähän itsestäänselvää?

Tässä lähinnä että kumpi ylipäätään on parempi vaihtoehto, kielet vai joku yhteiskuntatiede tms vastaava.

Ap

Ne valtiotieteet, kuten on jo sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kyllä, mitä opintoihin sisältyy. Tätini on kääntäjä ja molemmat vanhemmat akateemisia, joten ei se yliopisto niin vieras juttu ole. Tiedän vaatimustason olevan kovempi. Itse haluaisin opiskella pohjoismaisia kieliä tai englantia.

Ap

Miksi kyselet, kun mielestäsi tiedät kaiken?

Tuoreet tiedot pääsyvaatimuksista saat muualta kuin täältä.

Sulle on tarjottu kokemuksia opinnoista, suosituksia sivuaineista ja ajantasaista tietoa työmarkkinoista, muttei näytä kiinnostavan.

Mäkään en suosittele kääntäjän ammattia vaikka itse olen kääntäjä. Taitoa ei arvosteta vaan sitä, että olet nopea ja halpa.

AMK on aika eri asia kuin yliopisto, AMK on vähän kuin jatke amikselle. En itse haluaisi siellä opiskella mutta kiva jos joitakin se kiinnostaa. Ei taida nuorisotyöntekijöillekään enää töitä olla kun ei synny lapsia :D Mitä järkeä on mennä lukioon jos on lukihäiriö?

Ap

Ah, tätä nuoruuden varmuutta siitä, että tietää kaiken. Vaikka vastauksista näkee selvästi, että ei tiedä eikä ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa vieraiden kielten opiskelu on sitten ihan eri juttu kuin lukiossa opiskelu.

Teoreettisuus tulee monelle järkytyksenä.

Totta. Muistuttaa jopa jossain määrin matematiikkaa. Mä ainakin petyin. Engl. fil.

Ja yliopistojen sivuilta pitäisi löytyä tiedot, mistä aineista saa pisteitä. Katso sieltä.

Vaihdoitko, mihin?

☺

Mä vaihdoin suomen kieleen, jätin enkun yhdeksi sivuaineeksi.

Hae kirjastosta esim. Fred Karlssonin Yleinen kielitiede. Lue se ja mieti, kiinnostaako. Yliopistossa kieltenopinnot on about sitä, mutta englanniksi (tai ruotsiksi, saksaksi, mitä sitten opiskelisitkaan), ja vaikeampana. Ainakaan Helsingin yliopistossa ei sitä kielitaitoa opiskeltu yhtään, koska oletus tietenkin oli, että kyseinen kieli on jo hallussa.

Lukihäiriöön on paljon apua saatavilla, esimerkiksi äänikirjat ja ne "yksinkertaistetut" kirjat. Lukihäiriö tai hahmotushäiriö ei tarkoita että olisi millään muotoa tyhmä. Ehkä sinunkin pitäisi tarkistuttaa se, minulla näkyy enemmän luetunymmärtämisessä tämä vaiva ja niin näkyy sinullakin olevan vaikeuksia. Suosittelen lämpimästi jotain sellaista ammattia, jossa et lukutaitoa tarvitse. Se että osaat teknisesti lukea ei vielä tarkota mitään.

En suosittele myöskään valtiotieteitä sinulle, koska politiikka vaatii hieman syvempää ymmärrystä. Omakohtaista kokemusta on.

Hahmotushäiriötä ei ole varsinaisesti huomioitu opetuksessa muuten kuin siten, että saan enemmän aikaa tehdä kokeita ja opiskelen itse ja mulla on itse hankittuja apuvälineitä käytössä. Ostin joululahjaksi itselleni matikankirjan oppimisvaikeuksista kärsiville ja näitä tuhatkuutioita ja muita opetusvälineitä. En muuten yhtään väheksyisi sotealan koulutuksia.

Terveisin, 21, "Pöllötyttö"

Vierailija kirjoitti:

Hae kirjastosta esim. Fred Karlssonin Yleinen kielitiede. Lue se ja mieti, kiinnostaako. Yliopistossa kieltenopinnot on about sitä, mutta englanniksi (tai ruotsiksi, saksaksi, mitä sitten opiskelisitkaan), ja vaikeampana. Ainakaan Helsingin yliopistossa ei sitä kielitaitoa opiskeltu yhtään, koska oletus tietenkin oli, että kyseinen kieli on jo hallussa.

Olin tulossa suosittelemaan Karlssonin kirjaa, mutta ehdit ensin. Taisi tulla enemmän kuin muutama harmaa hius sitä lukiessa aikoinaan... Ainoa kurssi, jossa ikinä reputin tentin, vaikka opiskelin. Harkitsin jo vakavasti alan vaihtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut sun viesteistä nyt välittyy se, ettet tajua, että kysymys ei ole vain vaatimustasosta, vaan siitä, ettei yliopistossa opiskella varsinaisesti kieltä, vaan kielitiedettä ko. kieleen liittyen, kielen historiaa, ko. kielialueen kulttuuria jne.

Tätä minäkin ihmettelen. Ap jankkaa vaan vaatimustasosta. Ei se nyt niin kummoinen ole, normaalijärkiselle.

Öh, Engl.fil. on vieraista kielistä suosituin. Sisään pääsee n. 15% hakijoista. Pääsykoekirja on osattava etuperin ja takaperin.

Ns. normaalijärjellä ja pelkällä kielitaidolla (joskin siitä on hyötyä kirjan lukemisessa ja kokeeseen vastaamisessa) ei ovet avaudu.

Opinnoissa pitää menestyä hyvin, että saa jatkaa tasolta toiselle.

Kyllä ainakin vielä perus- ja aineopinnoissa opetellaan kielitaitoa ja valmistuneellakaan kielitaito ei välttämättä ole samalla tasolla kuin natiivilla, vaan on luonnollista, että opettaja unohtelee esim.ruotsin sanoja, jotka jokainen abi tietää englanniksi, sillä useimmat kielet ovat tekohengityksen alla käytön puutteesta johtuen ellei itse asu Ruotsissa, Venäjällä, Espanjassa jne. 

Jos haluaa avartaa maailmankuvaa ja ymmärtää erilaisia kieliä eikä ole pakko päästä tiettyyn ammattiin, niin kyllä kansalaisopisto on varmaan se antoisin paikka, sillä kansalaisopistossa ja vastaavissa keskitytään itse asiaan eli kieleen ja tarjontaa on paljon ympäri Suomea. Eiväthän nämä tietenkään sulje toisiaan pois ja moni pitää mielipidettäni tyhmänä ja tiedän sen olevan epätavallinen, mutta näin minä asian näen. 

Enkun opettajan ja perusfiksun abin välinen ero englannin kielen taidossa on aika hiuksenhieno, mutta tätä ei tietenkään saisi sanoa ääneen, jotta opettajat voisivat säilyttää asemansa. Kansalaisopistossa pääset kiinni kieliin, joista 99% ihmisillä ei ole mitään hajua etkä jää junnaamaan samaan kieleen puoleksi vuosikymmeneksi. 

Millaisia numeroita saat kielistä?

Vierailija kirjoitti:

21 on kyllä oikeassa siinä että aloittajalta puuttuu lukutaito siinä missä monilta muiltakin nuorilta. Taitaa myös olla ensimmäisen polven akateemisia asenteesta päätellen. *tirsk*

Ah, ihanaa, ylimielistä asennetta ja aina yhtä kypsiä ”tirsk”-kommentteja. Oletko jo täyttänyt 12 vuotta? Ap on vielä hyvin nuori, hän ehtii kehittyä ja kehittää itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut sun viesteistä nyt välittyy se, ettet tajua, että kysymys ei ole vain vaatimustasosta, vaan siitä, ettei yliopistossa opiskella varsinaisesti kieltä, vaan kielitiedettä ko. kieleen liittyen, kielen historiaa, ko. kielialueen kulttuuria jne.

Tätä minäkin ihmettelen. Ap jankkaa vaan vaatimustasosta. Ei se nyt niin kummoinen ole, normaalijärkiselle.

Öh, Engl.fil. on vieraista kielistä suosituin. Sisään pääsee n. 15% hakijoista. Pääsykoekirja on osattava etuperin ja takaperin.

Ns. normaalijärjellä ja pelkällä kielitaidolla (joskin siitä on hyötyä kirjan lukemisessa ja kokeeseen vastaamisessa) ei ovet avaudu.

Opinnoissa pitää menestyä hyvin, että saa jatkaa tasolta toiselle.

Öh, se vaatii enemmän istumalihaksia ja ahkeruutta kuin erityistä lahjakkuutta. Miksi oletat, että olet ainoa jolla on asiasta omakohtaista kokemusta?

Englanti 10, äidinkieli 8, ruotsi 8. Laskenut vähän lukiossa.

Kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kuka tahansa peruskoulupohjalta jos vain on omaksunut riittävät taidot. Koe maksaa n.400e ja kestää yhden päivän. Epäonnistumisprosentti kokeissa on korkea. 

Sen lisäksi on olemassa ns.yleiset kielitutkinnot, joita voi suorittaa kolmella eri päätasolla ja hinnat alkavat satasesta. Niistä saa virallisen todistuksen kielitaidostaan puhumisessa, kirjoittamisessa ja ymmärtämisessä. Yleisistä kielitutkinnoista ei saa kääntäjäpätevyyksiä, vaikka kävisi tutkinnon ylimmällä tasolla. 

Yksityiset yritykset järjestävät lisäksi joustavia kokeita, joiden kautta voi päästä yrityksen listoille amatöörikääntäjäksi. 

Näihin kannattaa tutustua. Yliopisto tai AMK (joista jälkimmäisessä on myös nykyään jonkun verran kielialan koulutusta) ei ole ainut tapa parantaa työmarkkina-asemaa kieliä osaamalla tai päästä työskentelemään kielten parissa. 

Täytyy parantaa hurjasti jos kieliä aiot opiskella. 10 tuntuu olevan aika yleinen arvosana mistä tahansa kielestä monille ja useimmat taitavat myös matematiikan, jolloin mahdollisuudet ovat paljon paremmat.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Kyllä ainakin vielä perus- ja aineopinnoissa opetellaan kielitaitoa ja valmistuneellakaan kielitaito ei välttämättä ole samalla tasolla kuin natiivilla, vaan on luonnollista, että opettaja unohtelee esim.ruotsin sanoja, jotka jokainen abi tietää englanniksi, sillä useimmat kielet ovat tekohengityksen alla käytön puutteesta johtuen ellei itse asu Ruotsissa, Venäjällä, Espanjassa jne. 

Jos haluaa avartaa maailmankuvaa ja ymmärtää erilaisia kieliä eikä ole pakko päästä tiettyyn ammattiin, niin kyllä kansalaisopisto on varmaan se antoisin paikka, sillä kansalaisopistossa ja vastaavissa keskitytään itse asiaan eli kieleen ja tarjontaa on paljon ympäri Suomea. Eiväthän nämä tietenkään sulje toisiaan pois ja moni pitää mielipidettäni tyhmänä ja tiedän sen olevan epätavallinen, mutta näin minä asian näen. 

Enkun opettajan ja perusfiksun abin välinen ero englannin kielen taidossa on aika hiuksenhieno, mutta tätä ei tietenkään saisi sanoa ääneen, jotta opettajat voisivat säilyttää asemansa. Kansalaisopistossa pääset kiinni kieliin, joista 99% ihmisillä ei ole mitään hajua etkä jää junnaamaan samaan kieleen puoleksi vuosikymmeneksi. 

Sulla ei ainakaan suomen taito ole hallussa.

Tekstisi vilisee virheitä.

Oikea paikka syventää vieraan kielen taitoa on tietysti kys. kieltä puhuvan kansan ja kulttuurin parissa oleskelu. Lisäksi natiiviopettajilta saa arvokasta tietoa.

Tätä pääomaa kielen ammattilainen kartuttaa koko ikänsä. Kielen ja kulttuurin osaajana ei tule koskaan valmiiksi eikä saavuta natiivin tasoa. Sen voi hyväksyä heti ja rentoutua.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kuka tahansa peruskoulupohjalta jos vain on omaksunut riittävät taidot. Koe maksaa n.400e ja kestää yhden päivän. Epäonnistumisprosentti kokeissa on korkea. 

Tuota, tarkoitatko tuolla auktorisoidun kääntäjän tutkintoa? Onnea matkaan vaan, jos ajattelit suorittaa sen peruskoulupohjalta. Kun vuosikausia alalla työskentelevät ammattilaiset eivät välttämättä pääse siitä läpi. Niin ja sehän pitää uusia muutaman vuoden välein. 420 euroa/yritys, kiitoksia.