Mitä aineita pitäisi kirjoittaa, jos haluaa opiskelemaan kieliä?

Kemia, fysiikka, matematiikka ja äidinkieli.

Hae lääkikseen ja työllisty. Harrastat kielten opiskelua vaikka sitten tutkinnon suoritettuasi, kun voit tehdä 4 päivän työviikkoa.

Muuta neuvoa ei tule.

No mielellään se aine, mitä haluat yliopistossa lukea.

Psykologia, filosofia? Mikä vaan missä olet hyvä.

Realismi.

Opintopolussa ne kerrotaan seikkaperäisesti. Eikö opo kertonut?

Mulla on kaksi haaveammattia, politiikan toimittaja tai kieltenopettaja. Psykologia ja yhteiskuntaoppi ovat molemmat vahvoja aineita, voisin kirjoittaa molemmat oikeastaan. Heikkouksia kaikki matematiikat ja fysiikat.

Ap

Yliopistossa vieraiden kielten opiskelu on sitten ihan eri juttu kuin lukiossa opiskelu.

Teoreettisuus tulee monelle järkytyksenä.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa vieraiden kielten opiskelu on sitten ihan eri juttu kuin lukiossa opiskelu.

Teoreettisuus tulee monelle järkytyksenä.

Totta. Muistuttaa jopa jossain määrin matematiikkaa. Mä ainakin petyin. Engl. fil.

Ja yliopistojen sivuilta pitäisi löytyä tiedot, mistä aineista saa pisteitä. Katso sieltä.

En ole edes tavannut opoa kuin kerran täällä. Tulin kesken vuoden. Todennäköisesti opokeskustelu menee loppukevääseen.

Ap

Tiedän hyvin, että opiskelu muuttuu yliopistossa paljon vaativammaksi ja olen siihen varautunut. Kielten oppiminen on aina ollut minulle helppoa, enkä usko että siinä olisi vaikeuksia yliopistossakaan.

Ap

Mitä kieltä? Yliopistosssäa luetaan pääaineena jotain tiettyä kieltä, poikkeuksena toki esim. pohjoismaiset kielet, jossa perehdytään useampaan. Lue sitä kieltä jota haluat päästä opiskelemaan. Huomaa, että kielen opiskelu yliopistossa ei tarkoita sitä, että opettelet puhumaan ja kirjoittamaan sitä kieltä, vaan syvennyt kieleen ja kieliopiiniin ja kulttuuriin ja jonkin verran myös kielitieteeseen ihan eri tasolla.

Mitä haluat tulevaisuudessa tehdä? Jos opiskelet kieltä pääaineena, pääasialliset vaihtoehtosi ovat opettajan ja kääntäjän ura. Opettajan pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen. Jos sinne haluat, niin lue vaikka psykan kursseja, ne antavat vähän pohjaa. Kääntäjänä on vaikea elättää itseään, jos ei satu saamaan harvinaista vakkaripaikkaa kuukausipalkkaisena. En suosittele alalle hakeutumista, vaikka itse sillä työskentelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa vieraiden kielten opiskelu on sitten ihan eri juttu kuin lukiossa opiskelu.

Teoreettisuus tulee monelle järkytyksenä.

Totta. Muistuttaa jopa jossain määrin matematiikkaa. Mä ainakin petyin. Engl. fil.

Ja yliopistojen sivuilta pitäisi löytyä tiedot, mistä aineista saa pisteitä. Katso sieltä.

Moni vaihtaa alaa kolmannen vuoden aikana tajuttuaan, että realistinen työura urkenee opettajana.

Engl.fil opiskelijoissa on paljon niitä, jotka pääsevät sisään liian helposti kaksikielisyytensä ansiosta. He vaihtavat alaa, koska motivaatiota filologisiin opintoihin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kaksi haaveammattia, politiikan toimittaja tai kieltenopettaja. Psykologia ja yhteiskuntaoppi ovat molemmat vahvoja aineita, voisin kirjoittaa molemmat oikeastaan. Heikkouksia kaikki matematiikat ja fysiikat.

Ap

Hae siis opiskelemaan pääaineena valtiotieteitä ja sivuaineena viestintää. Siihen sivuun vähän kielikursseja. Jos haluat politiikan toimittajaksi, tarvitset kunnon tiedot valtiotieteistä ja ehkä sosiologiastakin. Ja sitten sitä viestintää. Älä valitse kieltä pääaineeksi, jos et halua kyseisen kielen opettajaksi, tutkijaksi tai kääntäjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän hyvin, että opiskelu muuttuu yliopistossa paljon vaativammaksi ja olen siihen varautunut. Kielten oppiminen on aina ollut minulle helppoa, enkä usko että siinä olisi vaikeuksia yliopistossakaan.

Ap

Usko mitä haluat, mutta kun filologia ei pahemmin sisällä "kielen oppimista". Se sis. kielioppiteorioita, kielihistoriaa, kirjallisuutta, kääntämistä, semantiikkaa, pragmatiikkaa, ym. Kielitaitoa (kirjoitt. äänt. keskustelu) on lähinnä ekana vuotena. Jos haluat oppia vain kielitaitoa, hyydyt ja turhaudut.

Suosittelen opiskelemaan nimenomaan kielten opettajaksi, kääntäjillä tilanne on tosi epävarma ja palkka huono.

Tiedän kyllä, mitä opintoihin sisältyy. Tätini on kääntäjä ja molemmat vanhemmat akateemisia, joten ei se yliopisto niin vieras juttu ole. Tiedän vaatimustason olevan kovempi. Itse haluaisin opiskella pohjoismaisia kieliä tai englantia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen opiskelemaan nimenomaan kielten opettajaksi, kääntäjillä tilanne on tosi epävarma ja palkka huono.

Myös kielten opettajilla on melko epävarma tilanne.

Mut sun viesteistä nyt välittyy se, ettet tajua, että kysymys ei ole vain vaatimustasosta, vaan siitä, ettei yliopistossa opiskella varsinaisesti kieltä, vaan kielitiedettä ko. kieleen liittyen, kielen historiaa, ko. kielialueen kulttuuria jne.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kyllä, mitä opintoihin sisältyy. Tätini on kääntäjä ja molemmat vanhemmat akateemisia, joten ei se yliopisto niin vieras juttu ole. Tiedän vaatimustason olevan kovempi. Itse haluaisin opiskella pohjoismaisia kieliä tai englantia.

Ap

No sitten kannattaa panostaa ruotsiin ja englantiin. Mutta noilla opinnoilla et tee juuri mitään, jos haluat sinne toimittajaksi.

Ei taida olla töitä. Kannattaa miettiä joku järkevämpi ala, mutta niitä ei taida matemaattisesti lahjattomille juuri olla. Minulle on aina suositeltu kieliä, mutta se ei kiinnosta ja minulla on lievä lukihäiriö, joten ei olisi järkevää opiskella sitä. Olen todella huono matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, maantiedossa, kotitaloudessa ja käsitöissä. Tuon lukihäiriön lisäksi minulla on hahmotushäiriö. Haluaisin opiskella sosionomiksi tai yhteisöpedagokiksi. Aluksi oli tarkoitus hakea lähihoitajaksi, mutta nykyään amiksessa on niin vähän opetusta ja sen laatu on niin huonoa, että mieluummin käyn ensin lukion ja tähtään sitten ammattikorkeakouluun.