"Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin"
https://www.hs.fi/elama/art-2000005928830.html
"Nettikommentointi sai minut takaisin järkiini.
Se muistutti, että yksin olemista pidetään edelleen Suomessa synkimpänä mahdollisena kohtalona, joka lankeaa vain surkeimpien ihmisten ylle. Tajusin, kuinka suuren palveluksen Bachelorette-Jenny oli tehnyt minulle ja kaltaisilleni naisille.
Vaikka halumme sitoutua olisi kova ja biologinen kello tikittäisi, ei meidän ole koskaan pakko tyytyä suhteeseen, joka ei tee meitä oikeasti onnelliseksi."
Kommentit (254)
Miksi oletetaan, että hakee täydellistä ihmistä jos kertoo ettei halua tyytyä suhteeseen joka ei tee onnelliseksi?
En tyytynyt, avioiduin vasta lähes nelikymppisenä löydettyäni itselleni oikean ihmisen. Eikä taatusti ole täydellinen ihminen kuten en minäkään. Ei ulkoisesti eikä sisäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se noinkin, naisilla ja miehillä. Mutta mitä jos rakkauden saavuttaakseen pitäisi pystyä myös hyväksymään epätäydellisyyksiä ja vian etsimisiä muissa, painottaa myös ihmistä pinnan alla, eikä vain pinnallisia asioita?
Kaikki me olemme epätäydellisiä, ongelmaisia, kaikissa meissä on jotakin rumaa ja käytännössä kaikkia meitä kohtaa joskus vatsatauti, joka viimein sinetöi sielunkumppanuuden. Juuri siksi minusta olisi olennaista, että toisessa näkisi myös jotakin pinnallista hyvää ja omien halujen ja toiveiden kanssa resonoivaa - silloin on helpompi hyväksyä ja rakastaa niitä toisen puutteita ja vähemmän viehättäviä puolia.
En ainakaan itse näe järkeä alkaa tavoitella onnea ja pysyvyyttä ihmisen kanssa, josta pitääkseen joutuu alusta asti näkemään vaivaa ja katsomaan sormien lävitse. "Kyllä tähän varmasti tottuu" on minusta huonompi lähtökohta kuin "en kyllästy häneen koskaan", vaikka molemmat ovat parhaassakin tapauksessa pitkälti epätosia.
Joo-o, tottahan tuo. Naisten ultranirsous on ihan tätä nykypäivää. Ystäväpiirissä on muutama hyvä esimerkki. Tinderissä jatkuvasti törmään niihin. Yökerhoissa näkyy myös vakkareita jotka eivät koskaan kelpuutta ketään vaikka joka ilta moni mies tulee tekemään tuttavuutta.
Nämä nirsot tuttavani sitten vielä haukkuvat kaikkia miehiä pettäjiksi ja vetävät kaikenlaisa-miehet-ovat-kusipäitä-jotka-vaan-haluu-panna-eikä-parisuhde-kiinnosta draamoja. Noh, tietenkin sulle sattuu aina sellainen pettäjä pelimies kohdalle koska jos se uros saisi olla vain yhden naisen kanssa niin se valitsisi oman tasoisensa eikä sua. Kunnollinen komea mies ei vilkaisisi päinkään. Mutta sitä ei vaan haluta myöntää ettei oma kauneus riitä niihin parhaimpiin ja jatketaan samassa oravanpyörässä juoksemista kunnes sitten yksi päivä tulee 35v synttärit vastaan.
Ei ketään ole pakko kelpuuttaa tai hyväksyä, mutta pitää myös hyväksyä yksin olo jos ei saa mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Joo-o, tottahan tuo. Naisten ultranirsous on ihan tätä nykypäivää. Ystäväpiirissä on muutama hyvä esimerkki. Tinderissä jatkuvasti törmään niihin. Yökerhoissa näkyy myös vakkareita jotka eivät koskaan kelpuutta ketään vaikka joka ilta moni mies tulee tekemään tuttavuutta.
Nämä nirsot tuttavani sitten vielä haukkuvat kaikkia miehiä pettäjiksi ja vetävät kaikenlaisa-miehet-ovat-kusipäitä-jotka-vaan-haluu-panna-eikä-parisuhde-kiinnosta draamoja. Noh, tietenkin sulle sattuu aina sellainen pettäjä pelimies kohdalle koska jos se uros saisi olla vain yhden naisen kanssa niin se valitsisi oman tasoisensa eikä sua. Kunnollinen komea mies ei vilkaisisi päinkään. Mutta sitä ei vaan haluta myöntää ettei oma kauneus riitä niihin parhaimpiin ja jatketaan samassa oravanpyörässä juoksemista kunnes sitten yksi päivä tulee 35v synttärit vastaan.
Jokainen tavallaan, en huolehtisi tuollaisista naisista ollenkaan ja miettisi heidän yksinäisyyttään yhtään. En edes kaveeraisi heidän kanssaan, sillä heiltä tuskin saa mitään mitä ystävyydeltä odotan.
Tuntuu vaan nykyään olevan niin, että jos tiedostaa ettei kumppani ole kaikin tavoin täydellinen, kyse on heti tyytymisestä ja pitäisi etsiä parempaa.
Puhumattakaan siitä mitä järkeä sen miehen on ottaa tuollaista rautapalloa jalkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletetaan, että hakee täydellistä ihmistä jos kertoo ettei halua tyytyä suhteeseen joka ei tee onnelliseksi?
En tyytynyt, avioiduin vasta lähes nelikymppisenä löydettyäni itselleni oikean ihmisen. Eikä taatusti ole täydellinen ihminen kuten en minäkään. Ei ulkoisesti eikä sisäisesti.
Totta. Ainoa hankaluus tuossa mallissa on, että perustapa nyt sitten perhe siinä nelikymppisenä. Ei nainen voi välttämättä tehdä noin, jos ei hlua katua sitä, että jäi perhe saamatta. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo-o, tottahan tuo. Naisten ultranirsous on ihan tätä nykypäivää. Ystäväpiirissä on muutama hyvä esimerkki. Tinderissä jatkuvasti törmään niihin. Yökerhoissa näkyy myös vakkareita jotka eivät koskaan kelpuutta ketään vaikka joka ilta moni mies tulee tekemään tuttavuutta.
Nämä nirsot tuttavani sitten vielä haukkuvat kaikkia miehiä pettäjiksi ja vetävät kaikenlaisa-miehet-ovat-kusipäitä-jotka-vaan-haluu-panna-eikä-parisuhde-kiinnosta draamoja. Noh, tietenkin sulle sattuu aina sellainen pettäjä pelimies kohdalle koska jos se uros saisi olla vain yhden naisen kanssa niin se valitsisi oman tasoisensa eikä sua. Kunnollinen komea mies ei vilkaisisi päinkään. Mutta sitä ei vaan haluta myöntää ettei oma kauneus riitä niihin parhaimpiin ja jatketaan samassa oravanpyörässä juoksemista kunnes sitten yksi päivä tulee 35v synttärit vastaan.
Jokainen tavallaan, en huolehtisi tuollaisista naisista ollenkaan ja miettisi heidän yksinäisyyttään yhtään. En edes kaveeraisi heidän kanssaan, sillä heiltä tuskin saa mitään mitä ystävyydeltä odotan.
Niinpä. Mitähän ystävyyttä tuokin nyt sitten on, kun noin haukutaan ystäviä ja ajatellaan heistä pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Puhumattakaan siitä mitä järkeä sen miehen on ottaa tuollaista rautapalloa jalkaan.
Jostain syystä olen ymmärtänyt, että tälläkin palstalla on paljon miehiä, jotka ottaisivat mielellään rautapallon jalkaan - siis jos parisuhdetta tai perhettä sillä tarkoitat. Jos et, niin ehkä kirkastat, mitä tarkalleen ottaen tarkoitit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on u.l-.itkin ehtineet kommentoimaan:
"Naisen edut parisuhdemarkkinoilla tekevät tilanteesta miestä helpomman. Miehen näkökulmasta hänen on kyettävä tarjoamaan se mitä hypergamia edellyttää, päästäkseen lisääntymään on eduksi kuulua parhaimpaan viidennekseen kelvatakseen edes niille naisillejotka ivät siihen kuulu."
Taas vääristellään tilastoja ihan pokerilla. Yli 80 % miehistä on parisuhteessa viimeistään noin kolmekymppisinä. Miten u.l.it kehtaavat levittää tuota tuubaa 20 %:sta? Muistakaa korjata se aina kun näette. Väestöliiton tutkimusten mukaan yli 80 % suomalaismiehistä on viimeistään vähän yli kolmekymppisinä parisuhteessa, piste.
Ihan vanhalla kunnon Prisma-testilläkin pystyy osoittamaan, että totaalisen tavismiehet ovat perustaneet perheitä naisten kanssa. Aika vähän tulee vastaan lentäjäleukoja.
Komeemmastakin miehestä tulee tavismies, kun kuuntelee vaimon valitusta ja seuraa soffaperunointia vuodesta toiseen.
Se bachelorette on yksi suuri vitsi. Se ei todennäköisesti tule ikinä kykenemään pidempään suhteeseen, jos edes parisuhteeseen pääsee koskaan. Ei kykene sitoutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Jo on u.l-.itkin ehtineet kommentoimaan:
"Naisen edut parisuhdemarkkinoilla tekevät tilanteesta miestä helpomman. Miehen näkökulmasta hänen on kyettävä tarjoamaan se mitä hypergamia edellyttää, päästäkseen lisääntymään on eduksi kuulua parhaimpaan viidennekseen kelvatakseen edes niille naisillejotka ivät siihen kuulu."
Taas vääristellään tilastoja ihan pokerilla. Yli 80 % miehistä on parisuhteessa viimeistään noin kolmekymppisinä. Miten u.l.it kehtaavat levittää tuota tuubaa 20 %:sta? Muistakaa korjata se aina kun näette. Väestöliiton tutkimusten mukaan yli 80 % suomalaismiehistä on viimeistään vähän yli kolmekymppisinä parisuhteessa, piste.
Totta mutta ovatko nuo suhteet ns.transaktionaalisia vai intohimoon perustuvia? Ovatko nuo yli 80% miehistä saaneet kokea himoa, ihailua ja karkkikauppameininkiä, jossa saa valita kumppaninsa ja harrastaa seksiä useamman kanssa yhtä aikaa? Vai ovatko he saaneet lahnaseksiä kiitoksena hyvästä käyttäytymisestä?
Väittäisin että suurin osa ruokamäärät kohtuullisena pitävistä naisista saa kokea noita naiseuden huippukokemuksia, mutta miehistä aika moni ei ei saa noita positiivisia sukupuolisuuden kokemuksia samalla tavalla. Miehen on paljon helpompi saada negatiivisia sukupuolisuuden kokemuksia esim.kävelemällä samaa katua pitkin naisen takana yöllä, kun sattuvat asumaan samalla kadulla ja mies tulee taas yksin yökerhosta sydän polviin valahtaneena.
Vierailija kirjoitti:
Jo on u.l-.itkin ehtineet kommentoimaan:
"Naisen edut parisuhdemarkkinoilla tekevät tilanteesta miestä helpomman. Miehen näkökulmasta hänen on kyettävä tarjoamaan se mitä hypergamia edellyttää, päästäkseen lisääntymään on eduksi kuulua parhaimpaan viidennekseen kelvatakseen edes niille naisillejotka ivät siihen kuulu."
Taas vääristellään tilastoja ihan pokerilla. Yli 80 % miehistä on parisuhteessa viimeistään noin kolmekymppisinä. Miten u.l.it kehtaavat levittää tuota tuubaa 20 %:sta? Muistakaa korjata se aina kun näette. Väestöliiton tutkimusten mukaan yli 80 % suomalaismiehistä on viimeistään vähän yli kolmekymppisinä parisuhteessa, piste.
Takuulla vääristelet tuota 80-20 sanomaa. Arvelisin että alunperin on tarkoittanut jotain tyylin yökerhossa tai nettideittipalvelussa 80% naisista on kiinnostunut vain top 20% miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletetaan, että hakee täydellistä ihmistä jos kertoo ettei halua tyytyä suhteeseen joka ei tee onnelliseksi?
En tyytynyt, avioiduin vasta lähes nelikymppisenä löydettyäni itselleni oikean ihmisen. Eikä taatusti ole täydellinen ihminen kuten en minäkään. Ei ulkoisesti eikä sisäisesti.
Totta. Ainoa hankaluus tuossa mallissa on, että perustapa nyt sitten perhe siinä nelikymppisenä. Ei nainen voi välttämättä tehdä noin, jos ei hlua katua sitä, että jäi perhe saamatta. :(
Olen eri kuin jolle kommentoit, hänen loistavaan viestiin.
Minusta tämäkin on valinta. Perustatko perheen kumppanin kanssa, jonka kanssa et ole onnellinen, vai jäät yksin?
Kummassakin on riskinsä ja mahdollisuutensa. Yksinjäämisessä on se hyvä puoli, että silloin on jäänyt toteutumatta vain sinun oma haaveesi. Lähtökohtaisesti huonossa suhteessa perheen perustamisesta kärsivät sitten mahdolliset lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo-o, tottahan tuo. Naisten ultranirsous on ihan tätä nykypäivää. Ystäväpiirissä on muutama hyvä esimerkki. Tinderissä jatkuvasti törmään niihin. Yökerhoissa näkyy myös vakkareita jotka eivät koskaan kelpuutta ketään vaikka joka ilta moni mies tulee tekemään tuttavuutta.
Nämä nirsot tuttavani sitten vielä haukkuvat kaikkia miehiä pettäjiksi ja vetävät kaikenlaisa-miehet-ovat-kusipäitä-jotka-vaan-haluu-panna-eikä-parisuhde-kiinnosta draamoja. Noh, tietenkin sulle sattuu aina sellainen pettäjä pelimies kohdalle koska jos se uros saisi olla vain yhden naisen kanssa niin se valitsisi oman tasoisensa eikä sua. Kunnollinen komea mies ei vilkaisisi päinkään. Mutta sitä ei vaan haluta myöntää ettei oma kauneus riitä niihin parhaimpiin ja jatketaan samassa oravanpyörässä juoksemista kunnes sitten yksi päivä tulee 35v synttärit vastaan.
Jokainen tavallaan, en huolehtisi tuollaisista naisista ollenkaan ja miettisi heidän yksinäisyyttään yhtään. En edes kaveeraisi heidän kanssaan, sillä heiltä tuskin saa mitään mitä ystävyydeltä odotan.
Niinpä. Mitähän ystävyyttä tuokin nyt sitten on, kun noin haukutaan ystäviä ja ajatellaan heistä pahaa.
Faktaahan tuo on. Mutta joo, eivät kyllä ole mitään mun hyviä ystäviä koska rispektit niitä kohtaan on aika nollassa.
Romanttisen viihteen luoman mieskuvan ongelma. Sama tosin pätee miehiin, joiden mieltymyksiin porno vaikuttaa vahvasti (vaikkakin nykypornossa naturaalit ovat huomattavasti suuremmassa suosiossa kuin 80-90-luvuilla).
Niin ja hormonaalisen ehkäisyn. Jossain vaiheessa se tytön näköinen mies lakkaa kiinnostamasta.
Varmaan kauhea hetki, kun naapurin portsari alkaa kiinnostaa sen ihanan muikkulipojan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletetaan, että hakee täydellistä ihmistä jos kertoo ettei halua tyytyä suhteeseen joka ei tee onnelliseksi?
En tyytynyt, avioiduin vasta lähes nelikymppisenä löydettyäni itselleni oikean ihmisen. Eikä taatusti ole täydellinen ihminen kuten en minäkään. Ei ulkoisesti eikä sisäisesti.
Kirjoittaja kysyy onko nainen sekaisin. Kysymykseen ei kuitenkaan vastata, vaan tämä kyvyttömyys löytää se, joka tekisi onnelliseksi nähdään normaalina. Noh, ei kai tähän voi muuta sanoa, kuin että toisilla se toimii eri tavalla; kuten ensitreffit alttarilla ym. vastaavat ohjelmat osoittavat, niin sen oikean löytyminen on enemmän kiinni ihmisestä itsestään, kuin potentiaalisten kumppanien puutteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on u.l-.itkin ehtineet kommentoimaan:
"Naisen edut parisuhdemarkkinoilla tekevät tilanteesta miestä helpomman. Miehen näkökulmasta hänen on kyettävä tarjoamaan se mitä hypergamia edellyttää, päästäkseen lisääntymään on eduksi kuulua parhaimpaan viidennekseen kelvatakseen edes niille naisillejotka ivät siihen kuulu."
Taas vääristellään tilastoja ihan pokerilla. Yli 80 % miehistä on parisuhteessa viimeistään noin kolmekymppisinä. Miten u.l.it kehtaavat levittää tuota tuubaa 20 %:sta? Muistakaa korjata se aina kun näette. Väestöliiton tutkimusten mukaan yli 80 % suomalaismiehistä on viimeistään vähän yli kolmekymppisinä parisuhteessa, piste.
Ihan vanhalla kunnon Prisma-testilläkin pystyy osoittamaan, että totaalisen tavismiehet ovat perustaneet perheitä naisten kanssa. Aika vähän tulee vastaan lentäjäleukoja.
Niin, koska valtaosa naisista tyytyy siihen mitä saa, eikä havittele satuprinssiä, kuten barchelorette Jennyt.
eri
Onhan se noinkin, naisilla ja miehillä. Mutta mitä jos rakkauden saavuttaakseen pitäisi pystyä myös hyväksymään epätäydellisyyksiä ja vian etsimisiä muissa, painottaa myös ihmistä pinnan alla, eikä vain pinnallisia asioita?