"Siis sä oot vaan joku sihteeri. Tää on sun homma. Voi v***..", sanoi yksi asiakas minulle. Harmittaa ja itkettää.

Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä...

Asiakasta ei koskaan pyydetä tekemään mitään eikä varsinkaan pyydetä soittamaan seuraavaan numeroon! Tämän luulisi ihan perussihteerin työtä tekevän aikuisten tietää sanomattakin.

Eli mitä sinun olisi pitänyt vastata, en tiedä, mutta otan asiasta selvää ja palaan viipymättä asiaan. 

Minäkin teen 37-vuotiaana korkeakoulutettuna aivotonta työtä suurimman osan ajasta enkä koskaan saa kiitosta. Epätoivon hetkellä asiaton kohtelu tuntuu todella pahalta. Minun kohdalla ikävin kohtelu tulee omalta pomolta. Muista että työsi ei määrittele sinua. Lisäksi sinulla on n. 30 vuotta työuraa jäljellä ja voit alkaa tekemään siirtoja ja suunnitelmia urasi kohentamiseksi. Jos se ei onnistu, tee listaa työsi hyvistä puolista (itselläni on esim. todella hyvä palkka) ja muistuta itseäsi siitä, mitä antoisaa sinulla on elämässäsi työn ulkopuolisena aikana. Tsemppiä!

Ihme ap:n teilausta, vaikka hoiti tilanteen hyvin ja ilmeisesti ohjeiden mukaisesti.

Oletko aktiivisesti hakenut muita tehtäviä? Oletko hyvä kirjoittamaan hakemuksia?

Katsoin juuri valtiolle.fi -sivustolla olevia vapaita paikkoja ja oli runsaasti erilaisia assisntetti- ja sihteeripaikkoja. Osa paperinpyörittelyä 1900 euron pohjapalkalla, osa hieman vaativampaa 2300 e palkalla. Yksi assaripesti sisälsi kaikkea aina viestinnästä ties mihin, palkka melkein 3000 e.

Johonkin tuollaiseen voisit päästä. Suorittavaa tasoa kyllä, mutta jos työnkuva ja vastuu on laajempaa, osaaminen kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Olen 37-vuotias, kahden korkeakoulututkinnon suorittanut nainen. Minun pitäisi olla asiantuntijatöissä, mutta en vain saa kuin suorittavan tason sihteeritöitä. Töitä, joita voisi tehdä kuka tahansa. En siis edes tee mitään tärkeitä ja merkittäviä sihteeritöitä, vaan ihan vaan kopioin sopimuksia ja mapitan papereita, ihan perustoimistotyötä.

Haluaisin käyttää aivojani ja haluaisin arvostusta. Tähän mennessä olen pystynyt uskottelemaan, että teen merkityksellistä työtä, kaikki työ on merkityksellistä ja arvokasta. Minua arvostetaan.

Ja pah. Tänään tuli asiakas kysymään, missä yksi johtajista on. No, ei kuulu minun toimenkuvaani tietää heidän kalentereistaan mitään, heillä on omat henkilökohtaiset sihteerinsä. En todellakaan tiedä kenenkään menemisistä mitään. Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä, asiakas haistatteli puhelimessa, että olen vain vaivainen sihteeri, enkä tällaista edes pysty selvittämään. Nää olis just sellasia aivottomia sihteeritehtäviä, kuule.

Harmittaa.

Totanoinniin, AMK-tutkinto ei sit ole "korkeakoulututkinto", etkä sillä tule mitään sirkustemppuja tekemään työmarkkinoilla - ei kai tämä tullut sulle nyt yllätyksenä? Se ei nimittäin ole korkeakoulututkinto, etkä sillä mitään kunnioitusta tule saamaan jatkossakaan. Jos ei älli riitä yliopistoon, niin on syytä kohdistaa katse peiliin.  Tässä maassa nimittäin koulutuksen puute ei ole mistään muusta kuin itsestä kiinni. 

Siis asiakas tuli kysymään ja sitten hän haistatteli puhelimessa. MInusta aika outoa, miksi ei sanonut samantien päin naamaa asiaa?

Ja toiseksi jos jotain pomoa kysytään sinulle soittamalla, niin silloin vastataan ystävällisesti, että "teillä on nyt valitettavasti väärä numero, mutta minäpä tarkistan asian" ja sitten kahisutellaan papereita/naputetaan näppäimistöä ja otetaan puhelin uudestaan esille todeten "valitettavasti hän on nyt palaverissa, mutta haluatteko jättää soittopyynnön". Sama se, vaikka pomo olisi Islannissa, harva asiakas sitä tarkistaa.

Ihan oikeasti, kaikki työ on arvokasta. Se nyt vaan on niin, että juuri kukaan ei pysty aloittamaan huipulta. Hieman nyt paistaa läpi vastauksistasi, että koet olevasi liian hyvä nykyiseen tehtävääsi, mutta et tasan tarkkaan ole ainoa korkeakoulutettu alemman tason tehtävissä.

Nuo teidän firman käytännöt kuulostaa hankalilta moneltakin osin ja tavallaan huonolta asiakaspalvelultakin jos asiakas pystyy suoraan soittamaan sinulle ohi vaihteen tavoitellessaan toista henkilöä. Eikö tuossa kohtaa kannattaisi olla käytössä jo soitonsiirto tai vastaava systeemi, että puhelun saa suoraan yhdistettyä sille oikealle henkilökohtaiselle sihteerille? Lean-kehityskohde..

Jos haluat niitä hyviä ja kivoja hommia, niin silloin kannattaa panostaa täysillä niihin vähemmän kivoihinkin, jotta jäät positiivisesti mieleen sinä tyyppinä toimistolta, joka tarttuu haasteisiin, on mukava työkaveri ja jollain tavalla edistää firman toimintaa, tunnettavuutta tai imagoa. Mahdollisuuksia on, jopa "ihan vaan sihteereilläkin".

Vierailija kirjoitti:

Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä...

Asiakasta ei koskaan pyydetä tekemään mitään eikä varsinkaan pyydetä soittamaan seuraavaan numeroon! Tämän luulisi ihan perussihteerin työtä tekevän aikuisten tietää sanomattakin.

Eli mitä sinun olisi pitänyt vastata, en tiedä, mutta otan asiasta selvää ja palaan viipymättä asiaan. 

Niin että kun meillä on erikseen teroitettu, ettei henkilökohtaisille sihteereille soiteta kuin henkilökohtaisissa asioissa, eikä missään nimessä toisten puolesta, niin minäpä sitten reippaasti rikkoisin tätä ja soittaisin nimenomaan toisten puolesta? 

Onko kaikkien sihteereiden aina soitettava asiakkaan puolesta kaikkiin numeroihin, vaikkei se kuuluisi heille? Minua on esimerkiksi pyydetty yhdistämään toisen yhtiön toimitusjohtajalle. No, en voi. Tai yhdistämään esimieheni kännykkään, kun hän ei ollut talossa. No, en voi. Mitä voin tehdä? Sanoa, että pieni hetki, soitan tässä omalla puhelimellani omaan laskuuni puhelun ja toimin sitten viestinvälittäjänä teille kahdella puhelimella?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko vela ja tässä on sinun työurasi?

Oletko tämänpäiväinen asiakkaani? 

Olen neljän lapsen äiti, opiskellut kotona "lorvimisen" ohella nuo kaksi korkeakoulututkintoa (kaksi maisterintutkintoa, jos sillä mitään merkitystä on).

ap

Miksi neljä lasta? Oletko uskovainen?

Sinua ja työtäsi aletaan arvostaa vasta, kun itse arvostat itseäsi ja työtäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi muka saada niitä ”parempia” töitä, kun et osaa näköjään tehdä sitäkään, minkä ”kaikki osaisivat tehdä.?

Kiitos kommentistasi. Osaan tehdä työni. Mistä sait sen käsityksen, etten osaisi. Meillä on tietyt protokollat miten toimia missäkin asioissa. Tämä ei tuolle tämänpäiväiselle asiakkaalle kelvannut ja siksi haukkui minut.

ap

Ja mitä sitten? Kyllä jokainen asiakaspalveluammatissa oleva saa joskus haukut aiheettomasti. Sun aloituksesta nyt vaan huokuu, että et arvosta yhtään ammattiasi. Se tasan näkyy ja kuuluu myös asiakkaille.

En arvostakaan. En arvosta pätkääkään ja siksi tämä minua niin harmittaakin. Teen työni todella hyvin, mutta vaikea on arvostaa itseään, kun päivät ovat A4-papereiden rei'ittämistä ja mapittamista ja kulkukorttien ojentelua.

ap

Miten sinne pääsee töihin ? Mulle kelpaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 37-vuotias, kahden korkeakoulututkinnon suorittanut nainen. Minun pitäisi olla asiantuntijatöissä, mutta en vain saa kuin suorittavan tason sihteeritöitä. Töitä, joita voisi tehdä kuka tahansa. En siis edes tee mitään tärkeitä ja merkittäviä sihteeritöitä, vaan ihan vaan kopioin sopimuksia ja mapitan papereita, ihan perustoimistotyötä.

Haluaisin käyttää aivojani ja haluaisin arvostusta. Tähän mennessä olen pystynyt uskottelemaan, että teen merkityksellistä työtä, kaikki työ on merkityksellistä ja arvokasta. Minua arvostetaan.

Ja pah. Tänään tuli asiakas kysymään, missä yksi johtajista on. No, ei kuulu minun toimenkuvaani tietää heidän kalentereistaan mitään, heillä on omat henkilökohtaiset sihteerinsä. En todellakaan tiedä kenenkään menemisistä mitään. Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä, asiakas haistatteli puhelimessa, että olen vain vaivainen sihteeri, enkä tällaista edes pysty selvittämään. Nää olis just sellasia aivottomia sihteeritehtäviä, kuule.

Harmittaa.

Totanoinniin, AMK-tutkinto ei sit ole "korkeakoulututkinto", etkä sillä tule mitään sirkustemppuja tekemään työmarkkinoilla - ei kai tämä tullut sulle nyt yllätyksenä? Se ei nimittäin ole korkeakoulututkinto, etkä sillä mitään kunnioitusta tule saamaan jatkossakaan. Jos ei älli riitä yliopistoon, niin on syytä kohdistaa katse peiliin.  Tässä maassa nimittäin koulutuksen puute ei ole mistään muusta kuin itsestä kiinni. 

Hieno taito tuo rivien välistä lukeminen. Varsinkin, kun vedät aivan omia johtopäätöksiä täysin ilman mitään faktapohjaa. Olen tuplamaisteri. En ole koskaan opiskellut ammattikorkeakoulussa. Anteeksi, ettet voi syyttää minua kouluttautumattomuudesta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko vela ja tässä on sinun työurasi?

Oletko tämänpäiväinen asiakkaani? 

Olen neljän lapsen äiti, opiskellut kotona "lorvimisen" ohella nuo kaksi korkeakoulututkintoa (kaksi maisterintutkintoa, jos sillä mitään merkitystä on).

ap

No olisi sitten kannattanut olla työelämässä sen sijaan, että olet ollut kotona lapsien kanssa. Että mitä vi**ua poraat, koska olet itse valinnut olla kotona? Ei niitä parempia töitä nyt vaan monikaan heti saa, vaikka on koulutus. Työkokemusta tarvitaan ja pikkuhiljaa edetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä...

Asiakasta ei koskaan pyydetä tekemään mitään eikä varsinkaan pyydetä soittamaan seuraavaan numeroon! Tämän luulisi ihan perussihteerin työtä tekevän aikuisten tietää sanomattakin.

Eli mitä sinun olisi pitänyt vastata, en tiedä, mutta otan asiasta selvää ja palaan viipymättä asiaan. 

Niin että kun meillä on erikseen teroitettu, ettei henkilökohtaisille sihteereille soiteta kuin henkilökohtaisissa asioissa, eikä missään nimessä toisten puolesta, niin minäpä sitten reippaasti rikkoisin tätä ja soittaisin nimenomaan toisten puolesta? 

Onko kaikkien sihteereiden aina soitettava asiakkaan puolesta kaikkiin numeroihin, vaikkei se kuuluisi heille? Minua on esimerkiksi pyydetty yhdistämään toisen yhtiön toimitusjohtajalle. No, en voi. Tai yhdistämään esimieheni kännykkään, kun hän ei ollut talossa. No, en voi. Mitä voin tehdä? Sanoa, että pieni hetki, soitan tässä omalla puhelimellani omaan laskuuni puhelun ja toimin sitten viestinvälittäjänä teille kahdella puhelimella?

ap

Taisitkin tässä jo kirjoittaa meille muille, miksi olet jäänyt sihteeriksi. Tuolla tavalla ajattelemalla ei pääse parempiin hommiin. Jos katsot, että joku työ ei kuulu sinulle ja kerrot sen asiakkaallekin, niin ei ihme, että 2 korkeakoulututkintoa ei auta sinua eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko vela ja tässä on sinun työurasi?

Oletko tämänpäiväinen asiakkaani? 

Olen neljän lapsen äiti, opiskellut kotona "lorvimisen" ohella nuo kaksi korkeakoulututkintoa (kaksi maisterintutkintoa, jos sillä mitään merkitystä on).

ap

Miksi neljä lasta? Oletko uskovainen?

Kiitos tästä kommentista. 

Avauduin aivan turhaan tälle palstalle. Tulee vain huonompi mieli.

Palaan aivottoman työni pariin, enkä jatka täällä keskustelua.

Kiitos.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä...

Asiakasta ei koskaan pyydetä tekemään mitään eikä varsinkaan pyydetä soittamaan seuraavaan numeroon! Tämän luulisi ihan perussihteerin työtä tekevän aikuisten tietää sanomattakin.

Eli mitä sinun olisi pitänyt vastata, en tiedä, mutta otan asiasta selvää ja palaan viipymättä asiaan. 

Niin että kun meillä on erikseen teroitettu, ettei henkilökohtaisille sihteereille soiteta kuin henkilökohtaisissa asioissa, eikä missään nimessä toisten puolesta, niin minäpä sitten reippaasti rikkoisin tätä ja soittaisin nimenomaan toisten puolesta? 

Onko kaikkien sihteereiden aina soitettava asiakkaan puolesta kaikkiin numeroihin, vaikkei se kuuluisi heille? Minua on esimerkiksi pyydetty yhdistämään toisen yhtiön toimitusjohtajalle. No, en voi. Tai yhdistämään esimieheni kännykkään, kun hän ei ollut talossa. No, en voi. Mitä voin tehdä? Sanoa, että pieni hetki, soitan tässä omalla puhelimellani omaan laskuuni puhelun ja toimin sitten viestinvälittäjänä teille kahdella puhelimella?

ap

Siis miksi sinä et saa soittaa sille sihteerille, mutta voit antaa sen numeron jollekulle randomsoittajalle?

Mua jotenkin vituttaa ihmiset jotka ottavat aina kaikesta itseensä niin että porua pusertavat. Miten te pärjäätte elämässä? Maailma on kusipäitä täynnä, en voi käsittää miksi jokaisen urpon pöljät kommentit täytyy ottaa niin todesta ja henkilökohtaisesti.

Ei voi sanoa muuta kuin että grow a pair.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä...

Asiakasta ei koskaan pyydetä tekemään mitään eikä varsinkaan pyydetä soittamaan seuraavaan numeroon! Tämän luulisi ihan perussihteerin työtä tekevän aikuisten tietää sanomattakin.

Eli mitä sinun olisi pitänyt vastata, en tiedä, mutta otan asiasta selvää ja palaan viipymättä asiaan. 

Niin että kun meillä on erikseen teroitettu, ettei henkilökohtaisille sihteereille soiteta kuin henkilökohtaisissa asioissa, eikä missään nimessä toisten puolesta, niin minäpä sitten reippaasti rikkoisin tätä ja soittaisin nimenomaan toisten puolesta? 

Onko kaikkien sihteereiden aina soitettava asiakkaan puolesta kaikkiin numeroihin, vaikkei se kuuluisi heille? Minua on esimerkiksi pyydetty yhdistämään toisen yhtiön toimitusjohtajalle. No, en voi. Tai yhdistämään esimieheni kännykkään, kun hän ei ollut talossa. No, en voi. Mitä voin tehdä? Sanoa, että pieni hetki, soitan tässä omalla puhelimellani omaan laskuuni puhelun ja toimin sitten viestinvälittäjänä teille kahdella puhelimella?

ap

Taisitkin tässä jo kirjoittaa meille muille, miksi olet jäänyt sihteeriksi. Tuolla tavalla ajattelemalla ei pääse parempiin hommiin. Jos katsot, että joku työ ei kuulu sinulle ja kerrot sen asiakkaallekin, niin ei ihme, että 2 korkeakoulututkintoa ei auta sinua eteenpäin.

No miten tuossa tilanteessa tulisi sinun mielestäsi toimia, jos on erikseen ohjeistettu, ettei johtajille soittele kaikenmaailman siivoojat ja sihteerit??

Vierailija kirjoitti:

Olen 37-vuotias, kahden korkeakoulututkinnon suorittanut nainen. Minun pitäisi olla asiantuntijatöissä, mutta en vain saa kuin suorittavan tason sihteeritöitä. Töitä, joita voisi tehdä kuka tahansa. En siis edes tee mitään tärkeitä ja merkittäviä sihteeritöitä, vaan ihan vaan kopioin sopimuksia ja mapitan papereita, ihan perustoimistotyötä.

Haluaisin käyttää aivojani ja haluaisin arvostusta. Tähän mennessä olen pystynyt uskottelemaan, että teen merkityksellistä työtä, kaikki työ on merkityksellistä ja arvokasta. Minua arvostetaan.

Ja pah. Tänään tuli asiakas kysymään, missä yksi johtajista on. No, ei kuulu minun toimenkuvaani tietää heidän kalentereistaan mitään, heillä on omat henkilökohtaiset sihteerinsä. En todellakaan tiedä kenenkään menemisistä mitään. Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä, asiakas haistatteli puhelimessa, että olen vain vaivainen sihteeri, enkä tällaista edes pysty selvittämään. Nää olis just sellasia aivottomia sihteeritehtäviä, kuule.

Harmittaa.

Voi ei, tuttu tunne! Olen ollut monessakin työpaikassa, jossa työnkuvaa esitellään vaativana, uramahdollisuudet ovat kuulemma hyvät ja työtehtävät vaihtelevat. Todellisuudessa se on sitten sellaisia tavallisia ja erittäin helppoja toimiston tehtäviä, joita kuka tahansa kadulta repäisty normaalilla järjellä varustettu ihminen pystyy tekemään.

Ja noissa ei oikeasti auta se, että teet kaiken erinomaisesti ja tip top. Mihinkään et etene. Olet siinä vaan näpsäkkänä juoksutyttönä vastailemassa sähköpostiin, mapittamassa asioita ja soittamassa parit puhelut, vaikka sinun piti työnkuvan perusteella olla organisoimassa kansainvälisiä tapahtumia ja suoriutua itsenäisesti projektipäällikkötason tehtävistä suomeksi ja englanniksi.

Tämä on ollut ainakin omalla urallani hyvin, hyvin yleistä. Osaamista, koulutusta ja taitoa riittää. Vaatimukset on paperilla kovat, todellisuudessa kuolen tylsyyteen työpaikalla.

Töissä tylsistyminen on muuten yksi kasvavista uupumuksen muodoista, uskomatonta mutta totta.  https://www.is.fi/tyoelama/art-2000001171595.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vastasin, etten valitettavasti tiedä ja että voi ottaa yhteyttä hänen sihteeriinsä...

Asiakasta ei koskaan pyydetä tekemään mitään eikä varsinkaan pyydetä soittamaan seuraavaan numeroon! Tämän luulisi ihan perussihteerin työtä tekevän aikuisten tietää sanomattakin.

Eli mitä sinun olisi pitänyt vastata, en tiedä, mutta otan asiasta selvää ja palaan viipymättä asiaan. 

Niin että kun meillä on erikseen teroitettu, ettei henkilökohtaisille sihteereille soiteta kuin henkilökohtaisissa asioissa, eikä missään nimessä toisten puolesta, niin minäpä sitten reippaasti rikkoisin tätä ja soittaisin nimenomaan toisten puolesta? 

Onko kaikkien sihteereiden aina soitettava asiakkaan puolesta kaikkiin numeroihin, vaikkei se kuuluisi heille? Minua on esimerkiksi pyydetty yhdistämään toisen yhtiön toimitusjohtajalle. No, en voi. Tai yhdistämään esimieheni kännykkään, kun hän ei ollut talossa. No, en voi. Mitä voin tehdä? Sanoa, että pieni hetki, soitan tässä omalla puhelimellani omaan laskuuni puhelun ja toimin sitten viestinvälittäjänä teille kahdella puhelimella?

ap

Niin, eihän sitä puhelua voi päättää: :D Sitten vasta pyytää esim. henkilökohtaista sihteeriä ottaamaan asiakkaseen yhteyttä. 

AP:lle: teet rehellistä työtä ja ansaitset siitä leipäsi, minusta se on jo kunnioitettava asia. Monissa paikoissa saa kuulla ihmisiltä suorat sanat, tässä joku aiemmin sanoikin että täytyy vai kovettaa itsensä ja tiedostaa että ongelma on sanojan puolella. Olet itse toiminut ohjeiden mukaan, joten tiedät itse että olet tehnyt tässä tapauksessa aivan oikein. Voi olla että soittaja on mokannut itse jotain ja oli aivan stressissä selvittämässä omaa munaustaan, En olisi hänen sanoistaan huolissaan.

Mitä tulee koulutukseesi ja työtehtäviisi, kannustan hakemaan itsellesi sopivia ja kiinnostavia tehtäviä. Paikan löytyminen voi kestää, mutta kyllä löydät sen lopulta. Juttele tutuille ja panosta omaan osaamiseen. Älä luovuta! Olet kuitenkin työsuhteessa nyt, jokuhan sinut siihenkin työhön palkkasi, joten löydät myös seuraavankin työpaikan. Sinulla on noin 30 vuotta työuraa jäljellä, ehdit tehdä paljon! Jos suhteet nykyiseen pomoon on hyvät, kannattaa tuoda esille että haluat kehittyä ja päästä koulutusta vastaaviin tehtäviin.