Lue keskustelun säännöt.
Luetellaan tähän globalisaation hyviä ja huonoja puolia. Kerrotko myös, kannatatko globalisaatiota sen haitoista huolimatta?
10.12.2018 |
Globalisaatio on johtanut kansan kahtiajakautumiseen ympäri maailman.
Kiinassa kyllä keskiluokka vaurastuu, kun tehtaissa on töitä, koska lähes kaikki tuotteet ruoasta lähtien tuodaan Eurooppaan kiinasta (tai muualta kauko-idästä).
Globalisaatio on vienyt työpaikat. Suomesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa kymmenessä vuodessa Kauko-Itään. Miettikää kuinka paljon verotuloja Suomi on menettänyt.
Suomen Bruttokansantuote on edelleen lamavuosien tasolla, eikä koskaan tule saavuttamaan sitä enää.
Kiitos globalisaation.
Kommentit (38)
Globalisaatio on ilmiö, ei poliittinen aate jota voisi kannattaa tai olla kannattamatta.
Vaikea kysymys. Väittäisin, että keski-keskiluokan, ylemmän keskiluokan sekä yläluokan asiat ovat, kiitos globalisaation, paremmin kuin ennen: on mahdollista kouluttautua kansainvälisesti, luoda uraa Suomen ulkopuolella ja muutenkin ns. napsia rusinat pullasta (kouluttautua ilmaiseksi Suomessa, tehdä uraa ja rahaa muualla ja sitten taas palata Suomeen perhettä perustamaan).
Myös työnteko on helpottunut, esim. etötyö (ei toki kaikissa ammateissa) helpottaa erityisesti ruuhkavuosiarkea huomattavasti.
Globalisaatio on tuonut paljon tukea ja apua myös vähemmistöille, esim. pienen kylän homopoika voi netin kautta saada vertaistukea ihan eri tavalla.
Muutenkin yhteydenpito on helpottunut ja tehostanut yhteiskuntaa monella tapaa, kenelläkään ei varmaan ole ikävä esim. veroilmoituksen täyttöä paikan päällä verotoimistossa, monen tunnin jonotuksen jälkeen.. Sama pätee pankki-, vakuutus-, jopa terveyspalveluihin. Täytyy myös muistaa että esim. lähiruokatrendi on pitkälti somen mahdollistama; pienillä yrityksillä ei olisi mitään mahdollisuutta markkinoida tuotteitaan tarpeeksi suurelle asiakaskunnalle ilman somea. Ns. mikro- sekä pienet yritykset ovat siis suuresti hyötyneet tehostuneesta, ilmaisesta kommunikoinnista.
Toki ilmiöllä on myös huonot puolensa. Jo ketjussa mainittu eriarvoistuminen on tosiasia; ns. mekaanisella tehdastyöllä ei vaan ole mahdollista saada samanlaista elintasoa kuin aikaisemmin, kun työt on siirretty halpamaihin. Muutenkin työ vaatii enemmän älyllistä kapasiteettia kuin ennen; fiksujenkin ihmisten pitää jatkuvasti kouluttautua ja haastaa itseään pysyäkseen kilpailukykyisinä nykymarkkinoilla.
Myös pääoman liikkuvuus on mahdollistanu suuryritysten verojärjestelyt, mitkä aiheuttavat sen, että pääoman verotus on marginaalista verrattuna työn verotukseen. Rikkaat siis rikastuvat ja maksavat suhteessa n 1% veroa, samalla kun keskiluokka maksaa 20-40% tuloveroa ja kustantaa hyvinvointipalvelut, joista myös rikkaat pääsevät nauttimaan.
Globalisaatiota ei kuitenkaan valitettavasti voi estää; toivoisin siis että saataisiin aikaan EUn ja jopa koko YKn laajuisia sopimuksia esim. suuryritysten verotuksesta, jotta verokikkailu ei rehottaisi nykyisessä suuruudessaan. Muutenkin peräänkuulutan pidemmän aikavälin päätöksiä niin päättäjiltä kuin yrityksiltäkin; nykyajan kvartaalitalous ja lyhyen ajan voittojen maksimointi on mielestäni aivan uskomatonta idiotismia ja oman oksan sahaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Globalisaation käsite (lainaan wikipediaa)
"Globalisaatio on maailman integraation prosessi, jonka aluksi voidaan esittää höyrykoneen ja lennättimen keksimistä. Yleensä kun siitä puhutaan / kirjoitetaan, käsitellään sen lieveilmiöitä, murroskauteen liittyviä ongelmia ihmisten muodostamissa yhteiskunnissa (työmarkkinamurros, pakolaisongelma). Yksilötasolla globalisaatio on valintojen ja käyttäytymisen muutos, joka ilmenee lisääntyvinä yhteyksinä ihmisten välillä, täysin riippumatta kunkin sijainnista planeetalla. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.
Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio tosin voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa kansallisvaltioidenrajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan.
Globalisaation taloudellisten ja kapitalististen piirteiden ylikorostamisesta, muut globalisaation ulottuvuudet huomiotta jättäen, käytetään nimitystä globalismi.[2] Globaalisti ajattelevia kutsutaan globalistiksi."
Eli globalisaatioon kuuluu ja kuulunut myös muu kuin talous.
Esimerkkejä suolaisten itselleen ottamista glabalisaation osa-alueista on vaikka Kahvi, lihapullat, tango, jääkiekko.
Suomi on myös hyötynyt taludellisesti globalisaatiosta. Meidän talous perustuu myös vientiin.
Ja kuinka moni muistaa kuinka korkealla korot oli, ennen EU aikaa.
Talletustilillä oleville rahoille maksettiin jossain vaiheessa 14% korkoa, pankkilainan korko oli 16% ja valtion takaaman opintolainan korko oli 11%. Inflaatio laukkasi ja hintataso nousi kokoajan. Säännöllisin väliajoin markka devalvoitiin viennin edistämiseksi. Jokainen voi ihan itse miettiä mitä tämä tarkoitti tavallisille ihmisille.
Myöskin Ranskan mellakat ovat globalisaation syytä. Ihmiset vastustavat globalisaatiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Globalisaation käsite (lainaan wikipediaa)
"Globalisaatio on maailman integraation prosessi, jonka aluksi voidaan esittää höyrykoneen ja lennättimen keksimistä. Yleensä kun siitä puhutaan / kirjoitetaan, käsitellään sen lieveilmiöitä, murroskauteen liittyviä ongelmia ihmisten muodostamissa yhteiskunnissa (työmarkkinamurros, pakolaisongelma). Yksilötasolla globalisaatio on valintojen ja käyttäytymisen muutos, joka ilmenee lisääntyvinä yhteyksinä ihmisten välillä, täysin riippumatta kunkin sijainnista planeetalla. Globalisaatio on siis maailmanlaajuista verkottumista.
Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio tosin voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasolla, näiden globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa kansallisvaltioidenrajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan.
Globalisaation taloudellisten ja kapitalististen piirteiden ylikorostamisesta, muut globalisaation ulottuvuudet huomiotta jättäen, käytetään nimitystä globalismi.[2] Globaalisti ajattelevia kutsutaan globalistiksi."
Eli globalisaatioon kuuluu ja kuulunut myös muu kuin talous.
Esimerkkejä suolaisten itselleen ottamista glabalisaation osa-alueista on vaikka Kahvi, lihapullat, tango, jääkiekko.
Suomi on myös hyötynyt taludellisesti globalisaatiosta. Meidän talous perustuu myös vientiin.
Ja kuinka moni muistaa kuinka korkealla korot oli, ennen EU aikaa.
Talletustilillä oleville rahoille maksettiin jossain vaiheessa 14% korkoa, pankkilainan korko oli 16% ja valtion takaaman opintolainan korko oli 11%. Inflaatio laukkasi ja hintataso nousi kokoajan. Säännöllisin väliajoin markka devalvoitiin viennin edistämiseksi. Jokainen voi ihan itse miettiä mitä tämä tarkoitti tavallisille ihmisille.
Tämä tarkoitti tavalliselle asuntovelalliselle sitä, että palkkojen roimat korotukset söivät asuntolainan pois. Palkat nousi kymmeniä prosentteja muutamissa vuosissa.
Vaikka asuntolainan korko oli kova, sitä pystyi köyhäki maksamaan palkankorotuksillaan.
Nykkyään korot on globalisaation vuoksi lähellä nollaa ja pankki lainailee rahojasi riskibisneksiin ilmaiseksi. Ei hyvä.
Kun korot ovat nollassa, niin siksi pankit pistävät helposti rikkaille rahasi kiertoon ja rikkaat sijoittelevat rahasi. Sinä jäät nuolemaan näppejäsi.
Globalisaation vuoksi EKP painaa tyhjästä rahaa aina pyöräyttämällä digitaalisia lukuja tyhjästä, aina kun joku lainaa asuntoonssa rahaa. Sinun pankkisi pyytää nuo tyhjästä luodut rahat EKP:ltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Globalisaation huonoja puolia ovat myös taudit.
Tänne tulleet kantavat moniresistenssejä bakteereita. Ihan suomalaisten lääkäreiden tutkimus tuli vasta julki.
Kohta meilläkin on siis globalisaation vuoksi joka paikassa multiresistenstit bakteerit.
Ei hyvä.
Tuntuu, että globalisaation hyviä puolia ei tänne ketjuun ilmesty...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää tietyllä tasolla nettikaupan helppous. Kannatan pienyrittäjiä, mutta tuotelähtöinen yrittäjyys ei ole enää kovinkaan kannattavaa. Esim. suunnittelet jonkin hienon mekon, ihmiset näkevät sen ja menevät nettiin etsimään samanlaista halvemmalla.
Toisaalta netti on mahdollistanut myös monenlaista pienyrittäjyyttä. On ilmestynyt paljon pieniä kotimaisia vaatevalmistajia, kankaan suunnittelijoita ja myyjiä, monenmoisten käsintehtyjen tuotteiden tekijöitä, joiden tuotteet markkinoidaan täysin nettikauppojen kautta. Lisäksi täällä maallaiskunnassa monet taajaman erikoisliikkeet ovat perustaneet nettikaupan tai mainostavat ilmaiseksi somessa ja näin parantaneet elunehtojaan.
Voit suosia nettiostoksissakin pienyrittäjiä ja käsityöläisiä niin halutessasi.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että globalisaation hyviä puolia ei tänne ketjuun ilmesty...
Oletko lukutaidoton typeryyden lisäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
23, mietis kun edes EU ei sisäisesti saa veroparatiisejaan kuriin, vaan jollain Irlannilla on otsaa houkutella isoja tietoteknologiafirmoja verovapaudella. Kuvastaa hyvin tilannetta. Jos edes samanlaiset läntiset teollisuusmaat, jotka kuuluvat yhteiseen talous- ja rahaliittoon eivät kykene sopimaan asioista, miten ikinä maailmanlaajuisesti voitaisiin sopia säännöistä. Varsinkin kun ne säännöt palvelisivat yksipuolisesti meitä kultapossukerholaisia, joilla on kiva korkea palkkataso ja hyvinvointipalvelut.
Itse asiassa se suurin moraalinen kysymys onkin, mikä oikeus meillä olisi rajoittaa köyhien kehitysmaiden oikeutta luoda teollisuutta ja houkutella ulkomaisia investointeja? Heillä on oikeus pyrkiä kohti hyvinvointia!
Heillä on ihan sama oikeus siihen kuin meilläkin, ulkomaisia investointejahan mekin houkuttelemme. Olemme vaan hinnoitleleet itsemme työvoimana liian kalliiksi tietynlaisille tuotannonaloille. Ei kaikille, vaan simppelille työvoimavaltaiselle kokoonpanolle.
Menestyksen vaikes piilee siinä, että pitää löytää ja kehittää sellaista tuotantoa, jossa sijainti länsimaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa on hyvinkoulutettu työvoima ja vakaat olot on tärkeää. Ei Suomessa ole esimerkiksi enää - mitä ? - kolmeen vuosikymmeneen tehty massatuotantona vaatteita. Pieneriä toki, kalliimpaa muotirompetta. Miksi näin? Koska ME ITSE emme halua maksaa vaatteen tekemisestä täällä.
Miksi siitä halusta ostaa halpaa pitäisi sitten rankaista vaikkapa kiinalaista tekstiilityöntekijää tuontitulleilla tai rajoituksilla? Luuletko, että Kiina suostuisi moiseen?
Juu ei.
18
Vierailija kirjoitti:
Myöskin Ranskan mellakat ovat globalisaation syytä. Ihmiset vastustavat globalisaatiota.
Ja aivan turhaan. Asiaa ei pysty muuttamaan mieltäosoittamalla. Jokainen meistä, joka haluaa tavaraa halvalla, katsoo viihdettä ,kuluttaa yhtään mitään aiheuttaa valinnoillaan globalisaatiota. Ehkä Pertti Linkola voi olla puhtain omatunnoin tässä asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että globalisaation hyviä puolia ei tänne ketjuun ilmesty...
Hyvä puoli asiassa on se, että esim itse työllistyn paikallisessa suunnittelutoimistossa, joka toimii alihankkijana saksalaiselle yritykselle. Tällä hetkellä suunnittelemme Ranskassa sijaitsevaan kohteeseen.
Eläimet, luonto ja ihmiset häviävät (paitsi ääririkkaat) en kannata globalisaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eri mieltä. Kehitys ei aja valtioita Klobalisaatioon vaan politiikkaan iskeytyy suuruden taholta odotuksia jotka toteutuessaan toisi vaurautta.
ipolitiikot ajattelevat tsekkäästi niin että me olemme juuri niitä hyötyjiä jotka vaurastuvat ennen näkemättömällä tavalla. Jo Adolf Hitrer ajatteli suuresti näin, monella muulla sanat jaotukset mutta mietteet ovat tukehtuneet omaan mahdottomuuteensa. Nyt oli ajatuksena että tehdään yhdentyminen fiksusti ja hitaasti neuvotellen mutta lopputuloksesta syntyi tälläinen pannukakku jossa koko Eurooppa on liekehtivä ja samalla vetelä suo jossa räpistellään liejussa, samalla polttavassa kuumuudessa eikä kukaan ole osaansa tyytyväinen.
kun vertaan 1950 -1980 rauhaisaan menoon ja yhteiskunnassa oli laki ja järjestys, tuntuu nykyinen vouhkaaminen liittyvä vahavsti velkaantumiseen josta etsitään ulospääsyä oikotietä, vaikka hyvin tiedetään että sellaista ei ole löytynyt klobalisaatiosta sen paremmin kuin valtion omaisuuden myymisestäkään. Jokainen tiedostaa että olemme ylivelkaantuneita maamme on elinkelvoton ja konkurssi kypsä jos olisi yritys.
asioita voisi helpottaa suuresti kun myönnettäisiin että klobalisaatio oli vakava virhe joka ei tuonutkaan niitä lokoisia aikoja pohjolaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Kehitys ei aja valtioita Klobalisaatioon vaan politiikkaan iskeytyy suuruden taholta odotuksia jotka toteutuessaan toisi vaurautta.
ipolitiikot ajattelevat tsekkäästi niin että me olemme juuri niitä hyötyjiä jotka vaurastuvat ennen näkemättömällä tavalla. Jo Adolf Hitrer ajatteli suuresti näin, monella muulla sanat jaotukset mutta mietteet ovat tukehtuneet omaan mahdottomuuteensa. Nyt oli ajatuksena että tehdään yhdentyminen fiksusti ja hitaasti neuvotellen mutta lopputuloksesta syntyi tälläinen pannukakku jossa koko Eurooppa on liekehtivä ja samalla vetelä suo jossa räpistellään liejussa, samalla polttavassa kuumuudessa eikä kukaan ole osaansa tyytyväinen.
kun vertaan 1950 -1980 rauhaisaan menoon ja yhteiskunnassa oli laki ja järjestys, tuntuu nykyinen vouhkaaminen liittyvä vahavsti velkaantumiseen josta etsitään ulospääsyä oikotietä, vaikka hyvin tiedetään että sellaista ei ole löytynyt klobalisaatiost
Tarkista nyt hyvä ihminen edes miten käyttämäsi käsite kirjoitetaan...
On aivan eri asia mikä on elintarvikkeiden säädöstö ja mitä elintarvikkeet todellisuudessa sisältävät. Elintarvikkeita ei testata geneettisesti , ei hivenaine pitoisuuksia keskenään. Entä ne tuntemattomattomat ainesosat joita ei testeissä näy eikä niitä etsitä.
100% varmuudella esim: peruna joka on Koiso kasvi on eri kasvi tuotettuna Välimeren maassa ja Suomessa. Niin paljon eroaa toisistaan.
parhaat perunat kasvavat savimaassa siis seudulla jossa on tiilitehtaita.
huonoimmat perunat kevyessä humusperäisessä maassa , hiekkamaassa kasvatetut ovat yhdentekeviä perunoita.
Kyllä ihmisen turmeltumaton makuaisti kertoo tarkasti mikä sopii parhaiten ihmiselle. Meitä on Suomessa vain muutama jotka eivät turmele makuasiaan mausteilla.
Mausteet ovat hyvin vaarallisia käytettynä ruoka-aineiden kanssa koska mauste peittää ruoaineen oman maun jolloin ihminen syö väärää ravintoa joka ei sovi hänelle tai elimistö ei silloin juuri tarvitse juuri niitä ravinteita,tai elintarvikkeet ovat pilaantuneet eivätkä siksi ole ravinnoksi kelvollisia.
lähes identtinen lainaus ravinto-opin luennolta vuonna 1961.
Talous ei parane sillä vaikka olisi vartti sukukunnista ennustettavuus.
Syy siihen että kehitys ei voi parempaan on yksinkertaisesti siinä että planeettamme ei tuota tarpeeksi. Olmemme jo maaliskuulla kuluttaneet koko vuoden tuoton.
Vähänkö nyt on lapsellinen luulo sulla siitä, että ulkomainen ruoka olisi aina jotenkin laadullisesti huonoa. Kyllä siellä ja Suomessa on jotakuinkin samanlaiset elintarvikelainsäädännöt ja tulli valvoo tuontia. Samalla lailla suomalainen maajussi sitä ruokaa tuottaa, mutta satokausia vaan on yksi eli ruoka on paljon kalliimpaa.