En voi kuunnella musiikkia yhtään!
Mitä tämä on: en pysty kuuntelemaan ollenkaan mitään musiikkia, koska ahdistus iskee! Menin jouluostoksille. Jouduin lähtemään pois, kun tavaratalossa soivat erittäin mollivoittoiset suomalaiset joululaulut. Menin toisaalle. Siellä puolestaan soivat siirappiset englanninkieliset jouluballadit tyyliin Michael Buble.
En kuuntele ollenkaan musiikkia. Minulla on takana vaikea vuosi, ja erittäin vaikea syksy. Jotenkin liitän tämän siihen, että aikaisemmasta elämästäni poiketen en voi kuunnella, kuulla musiikkia siksi, että se triggeroi pahan, pahan ahdistuskohtauksen. Olen henkisesti lukossa. Mitä tämä on?
Kommentit (13)
Joulumusiikki ärsyttää. Kuuntelen itse usein puhelimesta kuulokkeilla omaa mielimusiikkia. Jos et pysty kertakaikkiaan kuuntelemaan mitään, laita korvatulpat kun menet kauppaan, tai pelkät kuulokkeet ilman musiikkia (vaimentavat ääntä jonkin verran).
Kamoon. Musiikkia on monenlaista. Aivan varmasti voit kuunnella, vaikka klassista.
Musiikki törkkii suojavallejasi. Onko ahdistusta ollut aiemminkin jo, eli reagoitko ahdistumalla silloinkin kun olisi järkevämpiäkin tapoja reagoida - vai onko sulla vain niin paha yliannos tuskaa, ettei sitä ole järkevääkään yrittää kerralla käsitellä?
Jos et pääse avaamaan lukkoasi silloinkaan kun olisi hyvä alkaa käsitellä kipua ja pelkoa, niin nytpä tiedät mistä löydät avun.
Minulle on tullut elämäni varrella biisejä, joita kuuntelen nimenomaan ahdistavissa tilanteissa ja ne toimivat tavallaan suojapanssarina. Eri asioihin on eri biisit ja niiden perusteella perhe kertoo voivansa sanoa, milloin olen stressaantunut, pois tolaltaan, surullinen jne. Minulle musiikki toimii lääkkeenä ja terapiana.
Mä en voi kuunnella musiikkia mutta mulla eri syy: neurologinen poikkeavuus nimeltä amusia ja myös misofonia. Minulle musiikki on pelkkää kaoottista sekamölyä, jota en halua kuulla.
Minä en voi kuunnella musiikkia (radiotakaan, jos tarkkoja ollaan), koska olen raitistunut alkoholisti. Musiikki saattaa laukaista juomishimon minussa ihan minun itseni huomaamatta, sillä kuuntelinhan musiikkia viinaa juodessani ja kaikki lailliset keinot raittiuden tukemiseksi ovat sallittuja. Tämän ohjeen olen saanut AA-kerhosta, joka antoi minulle uuden elämän!
Myös nuorena musiikki henki ja elämä ja sitten myöhemmin hiukan jo yhdentekevää ja suosikit lähinnä nuoruudesta ja lapsuudessa.
Joululaulut taas vie muistoissa lapsuuteen.
"Paha yliannos tuskaa". Sinä sen sanoit. Juuri tämä on tilanne. Kannan sisälläni niin paljon, ja musiikki ikäänkuin menee sen suojapanssarin läpi. Juuri ja juuri pidän itseni kasassa, mutta musiikki meinaa aukaista lukot, jotka olen tietoisesti kiinni laittanut selvitäkseni hetkestä toiseen. Siksi en voi kuunnella ollenkaan musiikkia, en yhtään mitään hyvin tietäen musiikin maailman laajuuden. On vaikeaa käydä kaupassa, missä soitetaan mitä tahansa musiikkia. Olen ryhtynyt välttelemään.
Taustalla on tilanne, missä lapseni vihaa minua, eikä halua olla tekemisissä kanssani. Olen myös ollut paha äiti. Ja nyt siis saan kestää aiheuttamani tilanteen itse. Paha, hirviömäinen äitiyteni, aikuisen lapsen viha minua kohtaan ja muut ongelmat elämässäni ovat aiheuttaneet jo pitkään tuskaa. Pitänee vaieta.
Apn kokemukset ovat täysin ymmärrettäviä. Ei ole mikään pakko kuunnella mitään mikä tuottaa pahan mielen. Pelkkä hiljaisuuskin voi olla parasta. Tekee niin kuten tuntuu parhaalta.
Vierailija kirjoitti:
"Paha yliannos tuskaa". Sinä sen sanoit. Juuri tämä on tilanne. Kannan sisälläni niin paljon, ja musiikki ikäänkuin menee sen suojapanssarin läpi. Juuri ja juuri pidän itseni kasassa, mutta musiikki meinaa aukaista lukot, jotka olen tietoisesti kiinni laittanut selvitäkseni hetkestä toiseen. Siksi en voi kuunnella ollenkaan musiikkia, en yhtään mitään hyvin tietäen musiikin maailman laajuuden. On vaikeaa käydä kaupassa, missä soitetaan mitä tahansa musiikkia. Olen ryhtynyt välttelemään.
Taustalla on tilanne, missä lapseni vihaa minua, eikä halua olla tekemisissä kanssani. Olen myös ollut paha äiti. Ja nyt siis saan kestää aiheuttamani tilanteen itse. Paha, hirviömäinen äitiyteni, aikuisen lapsen viha minua kohtaan ja muut ongelmat elämässäni ovat aiheuttaneet jo pitkään tuskaa. Pitänee vaieta.
Onnistuisiko kirjoittaminen? Käy tapahtumia läpi ja mene terapeutille käsittelemään asioita. Sitten juttelet ammattilaisen kanssa, kannattaako lähettää lapselle jokin tiivistelmä tai jopa koko teksti. Lapsesi luultavasti hyötyy tiedosta, että olet tajunnut virheesi ja myönnät ne. Se poistaa raskaan taakan hänen niskastaan. Tämä onnistuu kuitenkin vain, jos et kerjää lapseltasi sääliä ja hoivaa. Ammattilainen osannee kertoa, oletko onnistunut siinä.
Tämä kaikki siis olettaen, ettet ole syyllistynyt suurempiin rikoksiin. Jos taas et ole, vaan olet sortunut vihaamaan lastasi ja olemaan ilkeä, terapia ja toisen ihmisen kuunteleva korva voisi todellakin tehdä hyvää. Toivon sinulle tulevaisuutta, jossa musiikkiallergiasi hellittää ja voit yrittää hyvittää virheesi jotenkin. Jos et lapsellesi voi sitä enää tehdä koska se repisi häntä palasiksi, tee hyvää muille. Yritä hankkia joku viisas ja rauhallinen uskottu, joka puolueettomana voi kertoa lapsellesi katumuksestasi jos sinä et voi sitä tehdä. Vaikka sitten joskus myöhemmin.
Lidl on hiljainen kauppa, näin vinkiksi.
Taustamusiikin soittamisen kaupoissa voisi kieltää lailla, koska se on joillekin todellinen terveyshaitta, eikä sitä kukaan oikeasti kuuntele eikä kaipaa. Musiikkitapahtumiin ei ole pakko mennä, kauppaan on.
Onko muita, jotka eivät voi kuunnella musiikkia?