Pidätkö maidonvalkoista ihoa rumana?
Minä olen punapää, jolla on aina ollut maidonvalkoinen iho. Sitä on moitittu monin kääntein ja avuksi on tarjottu solariumia, itsestäänruskettavia, suihkurusketusta ja maapuuteria.
Olen kokeillut noita ja poltin itseni minimiajan solariumkäynnillä vesikelloille. Kaikista vaaleallekin iholle tarkoitetuista suihkurusketuksista ja itsestäänruskettavista tulee lähinnä luonnoton väri vaikka ohennan itsestäänruskettavaa 50% perusvoiteella.
Törkeimmän näköinen tulos tuli kuitenkin kun laitoin vessassa vaaleinta Suomessa myytävää maapuuteria ennen lapsen koulussa käytävää vuosittaista kehityskeskustelua. Huomasin koulun kirkkaissa valoissa näyttäväni siltä, että kasvoissani olisi haalistumassa olevia mustelmia vaikka käytin ainetta vähän kabukisiveltimellä.
Yritin epätoivoissaan hangata sitä vähemmäksi mutta se ei irronnut. Eli päätin jatkaa valkoihoisena vaikka minulta kysellään usein, että olenko sairas tai aneeminen?
Miksi valkoinen ihoni on ylipääsemätön paikka niin tutuille kuin myös tuntemattomille ihmisille? En kulje edes kesäisin ilman sukkahousuja jos käytän mekkoa tai hametta ja niistä huolimatta ihoni värin kyllä huomaa kasvoista ja käsistä.
Ainoa onni ihossani on se, että siinä ei ole paljaalla silmällä huomattavia virheitä. Se on herkkä ja kuivahko eli perusvoiteella mennään maailman tappiin.
Mikä oikeuttaa toisen huomauttelevat toisen ihonväristä?
Kommentit (30)
On vähäsen ankeata, että tällaiselle uralilaiselle alkuperäiskansalle on syötetty ajatus, että pitäisi olla etelämaalaisen ihonväri ja karvat, että näyttäisi "terveeltä".
Minä olisin mieluummin valkoinen kuin ikuinen punanahka. En rusketu ollenkaan vaan ihoni helahtaa pienestäkin lämmöstä tai auringosta punaiseksi. Ja tästä saan kuulla mahtavan ystävällisiltä ihmisiltä jatkuvasti. Luulevat ilmeisesti etten tiedä olevani punainen. Tämä huomattelu saa minut tuntemaan itseni maailman rumimmaksi ja oudoimmaksi otukseksi ja voin myöntää, että olen sen vuoksi itkenyt erittäin usein.
Saatan siis tietää ap:n tunteen siitä, että hiomautellaan asiasta jolle ei mitään itse voi.
En ole ikinä nähnyt kellään valkoista ihoa.
Joillain on melko vaalea. Yleensä arka auringolle, palaa herkästi. Tulee punaisia läikkiä, reaktioita milloin mistäkin.
Ts. ongelmaiho. Mutta ei ole tullut mieleen arvostella, olen vain vierestä säälinyt, kun on niin hankalaa.
Onneksi nykyään on hyvät 🌞voiteet.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on valkoine (oikeasti paperinvalkoinen!) iho ja luonnostaan tummanruskeat hiukset. Saan koko ajan kuulla, että näytän sairaalta, rumalta, zombilta, kuolleelta, "onko joku hätänä", "Hyi kun olet valkoinen!" jne... Valkoinen myös korostaa todella mustia silmänympäryksiäni.
Teininä mulla oli pakkomielle olla ruskea ja kokeilin itseruskettavia (uuh se oranssi laikukas iho :D) ja auringonottoa (ei hyvä, koska mulla on myös helkutisti luomia)
Nyt olen lähemmäs 30 ja olen hyväksynyt itseni tällaisena. Valkoinen iho on kaunis ja sopii suomalaiselle. Pakko sanoa, että vähän huvittaa nää "wannabe-ulkomaalaiset" joiden iho on tumma mutta päänahasta kuultaa valkoinen possunpuna läpi. :D Nämä ovat siis yleensä niitä, joille valkoisuuteni on kaikista suurin ongelma.
Hienoa, että olet sinut oman ulkomuotosi kanssa.
Vielä kun opettelet olemaan halveksimatta muiden ihonväriä, niin hyvä on!
Minusta lumenvalkoinen iho on kaunis, vähän niinkuin geishoilla. Minulla on japanilainen ystävä, jolta kysyin, ihaileeko hän geishoja. Ei kuulemma ihaile.
Minusta geishat ovat kauniita, eteerisiä olentoja. Käytös ja ulkomuoto on täydellisyyteen asti hiottu. Haluaisin matkustaa japaniin ja nähdä oikean geishan, vieläkun heitä on olemassa.
Vielä kun opettelet olemaan halveksimatta muiden ihonväriä, niin hyvä on!
Eihän tuossa halveksittu muiden ihonväriä, vaan pakkomiellettä halveksua valkoista ihonväriä.
Sellainen kirjaimellisesti valkoinen iho on uniikki ja harvinainen, ja ainakin minusta aivan upea. Erityisen hyvältä näyttää jos hiukset ovat luonnollisen oranssit/punaiset tai aivan vaaleat.
Kyllä luonnollinen ihonväri on se kaunein, oli se sitten tumma tai vitivalkoinen. En suosittele solariumia tai väkisin ruskettumistakaan, punaisiin hiuksiin sopii parhaiten vaalea.
Olen itse aina vaalea, ja tukka maantie värinen. Kesällä tulee hieman päivetystä mutta kyllä se luonnollinen väri mielestäni sopii itselleni parhaiten. Yksi lapsistani on ihonväriltään vitivalkoinen tummalla tukalla ja silmillä, ja toinen lapsi on ihonväriltään tumma, hiukset ja silmät myös tummat. Molemmat kivan näköisiä sellaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Vielä kun opettelet olemaan halveksimatta muiden ihonväriä, niin hyvä on!
Eihän tuossa halveksittu muiden ihonväriä, vaan pakkomiellettä halveksua valkoista ihonväriä.
Niin saatana!
Minäkin olen valkoinen. Kesällä kyllä saan pisamia, ja ne eivät tule mitenkään viehättävinä pikku palkkiona poskipäihin. Ne tulevat oransdeina ryppäinä leukaperiin ja poskien alaosaan,niin, että näytän siltä kuin minulla olisi oranssi parta. Yritän peittää niitä vaalealla meikkivoiteella.