Viettekö 2v puistoon/kerhoon tms joka päivä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitti 1v päiväkodin, siellä ulkoilu ×2. Joskus ulkoiltiin vielä3.kerta jos olin aamussa ollut. Ilman tuota ulkotouhuilun määrää olisi seonnut. Sen verran vilkas oli pienenä mun lapsi.

Tästä tuli mieleen, että mitä se 1-2v ulkoilu on? Itse lapsettomana päiväkotitätinä katson säälien näitä meidän 1-2v kun ne räkä poskella istuvat keskellä pihaa, toiset vasta oppineet kävelemään niin ulkokengillä ei luonnistu. Vasta siitä 2v ylöspäin voisin sanoa, että lapsi nauttii ulkoilusta: osaa itsenäisesti mennä kiipeilytelineisiin ja liukumökiin jne.

Joten sanoisin, että päivittäinen vaunulenkki on ihan fine tuon ikäiselle.

Mutta tosiaan, en tiedä miten nämä taaperot sitte tutussa ympäristössä toimii, mutta ulkoilu meillä päiväkodissa tuntuu olevan pakkopullaa. Ja meitä hoitajiakaan ku ei riitä jokaiselle omaa.

Meidän vajaa 2v mm. Laskee mäkeä stigalla, kiipeilee, laskee itsenäisesti liukumäkeä, juoksee,potkupyöräilee, potkii jalkapalloa jne jne jne.

Ulkoillaan kadesti päivässä ellei oo ihan karmea sää. Ja hulluks tultas jos ei ulkoiltas.

Eihän sitä ole pakko mennä puistoon, ulkoilkaa ihan vaan omalla pihalla jos muualla pelottaa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä ole pakko mennä puistoon, ulkoilkaa ihan vaan omalla pihalla jos muualla pelottaa.

Isä lapsen kanssa ulos päivällä kun on valoisaa. Ette oikeesti voi olla näin sovinistisia. Isä saa luistaa kaikesta ja äidin on tehtävä kaikki se mitä isä ei viitsi. Haloo.

Suomalaiset on yhtä hulluja ulkoilun suhteen kun puuron syömisen. Jos lapsi ei syö aamu ja iltapuuroa niin piru hänet vieköön.

Todellakin käyn 2v:n kanssa joka päivä jossain ulkona. Syitä:

1) Vaihtelu, eri puuhat kuin sisällä

2) Motorinen kehitys, esim. epätasaisessa maastossa kulkeminen, keinuminen, kiipeily

3) Muiden lasten tapaaminen

4) Kaukonäön harjaantuminen (tästä tietoa muistaakseni Pää edellä -kirjassa)

5) Luonnon havainnointi

6) Ulkoilun jälkeen ruoka maistuu paremmin ja lapseni menee rauhallisemmin päiväunille.

Joskus saatan ulkoilun sijasta mennä käymään kaupassa ja kirjastossa. Jos on oikein hirveä sää, menemme käymään avoimella päiväkodilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä kysymys muustakin kuin hapen saannista. Kuinka lapsen motoriset taidot kehittyvät jos ei pääse kunnolla juoksemaan, kiipeilemään, loikkimaan?

Vasta kävelemään oppineelle riittää kyllä kotona kiipeily ja loikkiminen, ei ne ulkonakaan sen ikäiset voi mihinkään puuhun kiivetä tai isolle kalliolle, tai toki voi yrittää mutta kyllä sairaalareissu siitä tulee.

Ei ne motoriset taidot tiedä kiivetäänkö kotisohvalla ja loikitaanko olohuoneessa vai ulkona.

Sen ikäiset voivat esim. leikkipuistossa jo kiivetä kiipeilytelineisiin, kiivetä liukumäkeen ja laskea alas. Ei ole siis pakko kiivetä puuhun tai kalliolle. Motoriset taidot ja tasapaino kehittyvät ihan eri tavalla ulkona, jossa maasto ei ole aina yhtä tasaista ja ennalta-arvattavaa kuin kotona olohuoneessa. Pystyssä pysyminen vaatii enemmän haastetta. Juoksu ja sen opettelu on erityisen hyvää lapsen motoriselle kehitykselle, miten se onnistuu kotona sisätiloissa?

Musta on kyllä todella outoa, jos isä ei onnistu edes parina aamuna viikossa lähtemään lapsen kanssa pihalle...

Vierailija kirjoitti:

Todellakin käyn 2v:n kanssa joka päivä jossain ulkona. Syitä:

1) Vaihtelu, eri puuhat kuin sisällä

2) Motorinen kehitys, esim. epätasaisessa maastossa kulkeminen, keinuminen, kiipeily

3) Muiden lasten tapaaminen

4) Kaukonäön harjaantuminen (tästä tietoa muistaakseni Pää edellä -kirjassa)

5) Luonnon havainnointi

6) Ulkoilun jälkeen ruoka maistuu paremmin ja lapseni menee rauhallisemmin päiväunille.

Pakko jatkaa:

7) puheen kehityksen edistäminen: eri käsitteitä ja tapahtumia kuin sisällä

Pimeällä on muuten kiva tutkia taskulampulla ympäristöä lapsen kanssa.

Meillä kyllä molemnat lapset ovat liikkuneet enemmän ja monipuolisemmin alle kolmivuotiana sisällä. Pomppivat sängyllä, harjoittelivat kuperkeikkoja ja karhukävelyä. Opettelivat kulkemaan portaissa, juoksivat ja loikkivat milloin minnekin paljon ketterämmin kuin ulkovaatteet jne.

Käytiin toki ulkona, mutta ensisijaisesti minun pääkopan vuoksi eikä suinkaan lasten liikuntatarpeen vuoksi.

Ap, jos lapsesi liikkuvat sisällä runsaasti, niin älä tee asiasta ongelmaa. Ulkoilkaa niin kuin teille sopii parhaiten. Kyllä vanhemmuutta on lupa suorittaa ihan omalla tavalla, jos lasten kehityksestä huolehtii, eli siitä että lapset saavat seuraa ja liikuntaa jollain tavalla tarpeeksi.

Ei se lapsi mikään rakkikoira ole, jota pitäisi päivittäin ulkoiluttaa.

Tapaako lapsi lainkaan ikätovereitaan? Tuon ikäiselle olisi jo hyvä nähdä muitakin kuin omat vanhemmat, vaikkei yhteisleikkiä vielä ole.

Minunkin mielestäni ikätovereiden tapaaminen on aika tärkeää jo kaksivuotiaalle. Oma kotihoidossa oleva kaksivuotiaani alkaa kysellä kavereidensa perään jo ennen lounasaikaa, jos ei jostain syystä olla päästy (esim flunssan takia) aamupäivällä puistoon tai avoimeen päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset on yhtä hulluja ulkoilun suhteen kun puuron syömisen. Jos lapsi ei syö aamu ja iltapuuroa niin piru hänet vieköön.

Tämä. Jos kaikki ei mene niinkuin neuvolan oppaissa, ollaan ihan töttöröö. Apn lapsi käy kuitenkin viikottain ulkona, ei hän missään neljän seinän sisällä vankina istu? En näkisi ongelmaa.