Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Eikö tuo ole jo vähän noloa, IL haastattelee rallienglannilla kruunupyyläistä lukiolaista, kun ei osaa ruotsia

Vierailija
08.12.2018 |

ja haastateltava ei osaa riittävästi suomea.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ade8b907-cb02-4cb6-b306-88a26ec3b59b

Kommentit (65)

Vierailija
41/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tosi seksikäs tyttö!

M36

Täysin samaa mieltä! Voiko tuollaista enkeliä ollakaan? Näköjään voi!

Vierailija
42/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osannut suomea? Kuinka se voi olla mahdollista? Ei taida kyse olla kuitenkasn kotiin suljetusta mamu naisesta?

Useimmat ruotsinkieliset lapset eristetään täysin suomenkielisistä, joten kyllä vertaus on ihan osuva. Omat erilliset päiväkodit, koulut, harrastukset jne. Suomenkieliseen lapsiin ei ole useimmilla mitään kosketusta.

Nyt saisivat nämä vanhemmat ryhdistäytyä ja edes yrittää vaikuttaa lastensa suomenkielen oppimiseen. Jos itse ei sitä suomea osaa, ei ole reilua että antaa tämän perinteen jatkua. Kyllä sitä liemessä on jos aikoo sieltä Kruunupyystä johonkin muualle kotimaassaan lähteä eikä osaa suomea ja yrittää vältellä suomenkielisiä. Aika suppeat on työllisyysnäkymätkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osannut suomea? Kuinka se voi olla mahdollista? Ei taida kyse olla kuitenkasn kotiin suljetusta mamu naisesta?

Useimmat ruotsinkieliset lapset eristetään täysin suomenkielisistä, joten kyllä vertaus on ihan osuva. Omat erilliset päiväkodit, koulut, harrastukset jne. Suomenkieliseen lapsiin ei ole useimmilla mitään kosketusta.

Nyt saisivat nämä vanhemmat ryhdistäytyä ja edes yrittää vaikuttaa lastensa suomenkielen oppimiseen. Jos itse ei sitä suomea osaa, ei ole reilua että antaa tämän perinteen jatkua. Kyllä sitä liemessä on jos aikoo sieltä Kruunupyystä johonkin muualle kotimaassaan lähteä eikä osaa suomea ja yrittää vältellä suomenkielisiä. Aika suppeat on työllisyysnäkymätkin.

Kaksikielisyyden rikkaudesta jaksetaan puhua, mutta silti rannikkoruotsalaiset eivät anna lastensa oppia kaksikielisiksi. Olisi lapsen oman edun mukaista, että oppii suomen jo lapsena, eikä vasta siinä vaiheessa, kun muuttaa työn tai opiskelupaikan myötä muualle. Jos kotona puhutaan vain ruotsia, lapsi olisi hyvä laittaa suomenkieliseen kouluun. Tällöin oppisi molemmat kielet.

Vierailija
44/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tosi seksikäs tyttö!

M36

M36 yrittää provoa. Ihan tavallisen näköinen.

Vierailija
45/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Krista Siegrids Kaskisilta (suomenkielisiä 64 %) ja Andre Linman Vaasasta (suomenkielisiä 69 %) ovat olleet aika umpiruotsinkielisiä vielä teininä, mutta ovat opetelleet suomen kielen, mikä helpottaa huomattavasti artistielämää kotipaikkakunnan ulkopuolella. Andre nosti pisteitään mun silmissä osallistuessaan Tähdet tähdet -ohjelmaan, josta suoriutui hienosti suomeksi.

Kruunupyyssä suomenkielisiä on vain 16 %, joten on kohtuullisen ymmärrettävää, ettei tämä tyttö sitä osaa puhua sen paremmin kuin kuopiolainen samanikäinen osaisi antaa haastattelun ruotsiksi. Englanninkielinen haastattelu on silti typerä idea. Toimittaja puhukoon suomea, tyttö vastatkoon ruotsiksi.

Tiedän hyvin monia kuopiolaisia lukiolaistyttöjä, jotka osaavat erittäin hyvää ruotsia ja jotka ovat olleet kesätöissäkin Ruotsissa kielen takia.

Esiintyykö Kruunupyyn lukiolaisilla vastaavaa motivaatiota oppia kunnollista suomen kieltä?

Vierailija
46/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Krista Siegrids Kaskisilta (suomenkielisiä 64 %) ja Andre Linman Vaasasta (suomenkielisiä 69 %) ovat olleet aika umpiruotsinkielisiä vielä teininä, mutta ovat opetelleet suomen kielen, mikä helpottaa huomattavasti artistielämää kotipaikkakunnan ulkopuolella. Andre nosti pisteitään mun silmissä osallistuessaan Tähdet tähdet -ohjelmaan, josta suoriutui hienosti suomeksi.

Kruunupyyssä suomenkielisiä on vain 16 %, joten on kohtuullisen ymmärrettävää, ettei tämä tyttö sitä osaa puhua sen paremmin kuin kuopiolainen samanikäinen osaisi antaa haastattelun ruotsiksi. Englanninkielinen haastattelu on silti typerä idea. Toimittaja puhukoon suomea, tyttö vastatkoon ruotsiksi.

Tiedän hyvin monia kuopiolaisia lukiolaistyttöjä, jotka osaavat erittäin hyvää ruotsia ja jotka ovat olleet kesätöissäkin Ruotsissa kielen takia.

Esiintyykö Kruunupyyn lukiolaisilla vastaavaa motivaatiota oppia kunnollista suomen kieltä?

RKP:läisten tavoite on se, että nuoret eivät oppisi kunnolla suomea, koska vain näin saadaan jatkossakin RKP:lle äänestäjiä. Mikä motivaatio täydellistä suomea osaavalla olisi äänestää kielipuolue-RKP:tä, jolle tärkeintä on pakottaa suomenkieliset opiskelemaan pakkoruotsia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö näille hurr.eille opeteta koulussa ensimmäistä kotimaista?

Opetetaan, heille se ensimmäinen kotimainen on ruotsia.

Vierailija
48/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näille hurr.eille opeteta koulussa ensimmäistä kotimaista?

Opetetaan, heille se ensimmäinen kotimainen on ruotsia.

Onko saamelaisille ensimmäinen kotimainen saame, toinen kotimainen suomi, eikä pakkoruotsia tarvitse opiskella ollenkaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näille hurr.eille opeteta koulussa ensimmäistä kotimaista?

Opetetaan, heille se ensimmäinen kotimainen on ruotsia.

Onko saamelaisille ensimmäinen kotimainen saame, toinen kotimainen suomi, eikä pakkoruotsia tarvitse opiskella ollenkaan?

En tiedä, kysy saamelaisilta. Minun koulutodistuksessani lukee ”andra inhemska språket (finska)”.

Vierailija
50/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko ollut ihan mahdotonta joko  hankkia paikalle  haasteluun avuksi tulkkia, tai valita siihen haastattelutehtävään joku ruotsin kielen taitoinen toimittaja, tai haastattelija ? Moka oli ihan täysin tuon lehden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ollut ihan mahdotonta joko  hankkia paikalle  haasteluun avuksi tulkkia, tai valita siihen haastattelutehtävään joku ruotsin kielen taitoinen toimittaja, tai haastattelija ? Moka oli ihan täysin tuon lehden.

Tai ehkä lehti halusi tietoisesti tuoda Suomen kielipolitikan epäkohdan (suomea osaamattomat nuoret) esiin?

Vierailija
52/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin Kirkkonummella eräässä perheessä lapsenhoitajana. Itse en ole koskaan ruotsia oppinut, vaikka yritys on ollut kova. Perheessä toinen vanhempi oli suomalainen, toinen ruotsinsuomalainen ja lapsi oli suomenruotsalaisessa koulussa. Oli todella vaikeaa olla lapsenvahti jos suomenruotsalaiset lapset tulivat kylään, he kun puhuivat ruotsia ja hoitolapsi käänsi puheet minulle suomeksi. Kerran lapsella oli synttärit, ja kaikki paikalle tulleet sukulaiset puhuivat ruotsia. Aikuiset toki osasivat suomea, mutta lapset eivät. Ymmärrän ruotsia kyllä jonkun verran ja osaan yhdistellä sanoja niin, että jotenkin ehkä pysyn kärryillä, mutta puhua en osaa. Suretti ne suomea osaamattomat lapset. Oma hoitolapsi kuitenkin puhui tosi hyvin suomea, todella harvoin saattoi unohtua joku sana että miten se sanotaan suomeksi, mutta mielestäni on todella hyvä, että osaa kahta kieltä niin hyvin jo niin nuorena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei osannut suomea? Kuinka se voi olla mahdollista? Ei taida kyse olla kuitenkasn kotiin suljetusta mamu naisesta?

Useimmat ruotsinkieliset lapset eristetään täysin suomenkielisistä, joten kyllä vertaus on ihan osuva. Omat erilliset päiväkodit, koulut, harrastukset jne. Suomenkieliseen lapsiin ei ole useimmilla mitään kosketusta.

Nyt saisivat nämä vanhemmat ryhdistäytyä ja edes yrittää vaikuttaa lastensa suomenkielen oppimiseen. Jos itse ei sitä suomea osaa, ei ole reilua että antaa tämän perinteen jatkua. Kyllä sitä liemessä on jos aikoo sieltä Kruunupyystä johonkin muualle kotimaassaan lähteä eikä osaa suomea ja yrittää vältellä suomenkielisiä. Aika suppeat on työllisyysnäkymätkin.

Kaksikielisyyden rikkaudesta jaksetaan puhua, mutta silti rannikkoruotsalaiset eivät anna lastensa oppia kaksikielisiksi. Olisi lapsen oman edun mukaista, että oppii suomen jo lapsena, eikä vasta siinä vaiheessa, kun muuttaa työn tai opiskelupaikan myötä muualle. Jos kotona puhutaan vain ruotsia, lapsi olisi hyvä laittaa suomenkieliseen kouluun. Tällöin oppisi molemmat kielet.

Ainakin etelä-rannikolla on mukana myös bättre folk-ylimielisyyttä. Pidetään itseään vähän parempana ryhmänä ja sillä verukkeella ei suostuta asioimaan suomeksi eikä olla missään tekemisissä suomenkielisten kanssa. Uskoisin, että elämässä tulee aika monta noloa tilannetta vastaan jos ei osaa suomea ja aikoo asua Suomessa.

Vierailija
54/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näytä kansalaisuus jossa puhutaan vierasta kieltä ilman aksenttia.Voi voi,eikö suomalaiset olekaan maailman ainoita?

Kyse ei nyt ole siitä, tuon haastattelun kohdeyleisö ei ole englanninkielistä, eikä edes haastateltava ole engalnninkielinen, vaan tuo on tehty Iltalehden lukijoita varten. Minkä perkeleen syyn takia tuossa käytetään englantia, varsinkin kun sitä ei edes osata kunnolla?

Mitä virheitä tuossa oli englannin kielen käytössä?

Alkaen vaikka ääntämisestä esim. video, haastattelija lausuu kuin puhuisi suomea,  vrt. [ˈvɪ.di.ˌoʊ]. 

Haastateltava ymmärsi mitä hän tarkoitti, joten viestintä onnistui.

No tietysti, koska Suomessa asuvana tunnistaa suomenkielisen sanan :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/65 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No näytä kansalaisuus jossa puhutaan vierasta kieltä ilman aksenttia.Voi voi,eikö suomalaiset olekaan maailman ainoita?

Kyse ei nyt ole siitä, tuon haastattelun kohdeyleisö ei ole englanninkielistä, eikä edes haastateltava ole engalnninkielinen, vaan tuo on tehty Iltalehden lukijoita varten. Minkä perkeleen syyn takia tuossa käytetään englantia, varsinkin kun sitä ei edes osata kunnolla?

Mitä virheitä tuossa oli englannin kielen käytössä?

Alkaen vaikka ääntämisestä esim. video, haastattelija lausuu kuin puhuisi suomea,  vrt. [ˈvɪ.di.ˌoʊ]. 

Se on vaan aksentti.

Aksentti on eri asia kuin virheellinen ääntäminen.

Vierailija
56/65 |
09.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi seksikäs tyttö!

M36

M36 yrittää provoa. Ihan tavallisen näköinen.

Ai tavallisen näköinen? Varmaan naisten mielestä! Itse näen harvinaisen kauniit ja seksikkäät kasvot ja huippu tissit ja pepun.

Vierailija
57/65 |
09.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Krista Siegrids Kaskisilta (suomenkielisiä 64 %) ja Andre Linman Vaasasta (suomenkielisiä 69 %) ovat olleet aika umpiruotsinkielisiä vielä teininä, mutta ovat opetelleet suomen kielen, mikä helpottaa huomattavasti artistielämää kotipaikkakunnan ulkopuolella. Andre nosti pisteitään mun silmissä osallistuessaan Tähdet tähdet -ohjelmaan, josta suoriutui hienosti suomeksi.

Kruunupyyssä suomenkielisiä on vain 16 %, joten on kohtuullisen ymmärrettävää, ettei tämä tyttö sitä osaa puhua sen paremmin kuin kuopiolainen samanikäinen osaisi antaa haastattelun ruotsiksi. Englanninkielinen haastattelu on silti typerä idea. Toimittaja puhukoon suomea, tyttö vastatkoon ruotsiksi.

Tiedän hyvin monia kuopiolaisia lukiolaistyttöjä, jotka osaavat erittäin hyvää ruotsia ja jotka ovat olleet kesätöissäkin Ruotsissa kielen takia.

Esiintyykö Kruunupyyn lukiolaisilla vastaavaa motivaatiota oppia kunnollista suomen kieltä?

RKP:läisten tavoite on se, että nuoret eivät oppisi kunnolla suomea, koska vain näin saadaan jatkossakin RKP:lle äänestäjiä. Mikä motivaatio täydellistä suomea osaavalla olisi äänestää kielipuolue-RKP:tä, jolle tärkeintä on pakottaa suomenkieliset opiskelemaan pakkoruotsia?

Olen ruotsinkielinen mutta en ole koskaan äänestänyt kyseistä puoluetta. Miksi pitäisi äänestää?

Vierailija
58/65 |
09.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Krista Siegrids Kaskisilta (suomenkielisiä 64 %) ja Andre Linman Vaasasta (suomenkielisiä 69 %) ovat olleet aika umpiruotsinkielisiä vielä teininä, mutta ovat opetelleet suomen kielen, mikä helpottaa huomattavasti artistielämää kotipaikkakunnan ulkopuolella. Andre nosti pisteitään mun silmissä osallistuessaan Tähdet tähdet -ohjelmaan, josta suoriutui hienosti suomeksi.

Kruunupyyssä suomenkielisiä on vain 16 %, joten on kohtuullisen ymmärrettävää, ettei tämä tyttö sitä osaa puhua sen paremmin kuin kuopiolainen samanikäinen osaisi antaa haastattelun ruotsiksi. Englanninkielinen haastattelu on silti typerä idea. Toimittaja puhukoon suomea, tyttö vastatkoon ruotsiksi.

Tiedän hyvin monia kuopiolaisia lukiolaistyttöjä, jotka osaavat erittäin hyvää ruotsia ja jotka ovat olleet kesätöissäkin Ruotsissa kielen takia.

Esiintyykö Kruunupyyn lukiolaisilla vastaavaa motivaatiota oppia kunnollista suomen kieltä?

RKP:läisten tavoite on se, että nuoret eivät oppisi kunnolla suomea, koska vain näin saadaan jatkossakin RKP:lle äänestäjiä. Mikä motivaatio täydellistä suomea osaavalla olisi äänestää kielipuolue-RKP:tä, jolle tärkeintä on pakottaa suomenkieliset opiskelemaan pakkoruotsia?

Olen ruotsinkielinen mutta en ole koskaan äänestänyt kyseistä puoluetta. Miksi pitäisi äänestää?

Koska se turvaa sinulle ja lapsillesi etuoikeudet, mm. alemmat pisterajat yliopistoihin.

Vierailija
59/65 |
09.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen kouluni käynyt aikanaan Loviisassa ja silloin esim. joissakin kaupoissa kassat ei joko suostuneet tai sitten vaan halunneet puhua suomea, joten oli pakko pärjätä ruotsilla. Ruotsinkielisillä oli eri koulut ja meitä pidettiin aina vähän huonompina kuin heitä. Ei sitä silloin juuri osannut edes ajatella, mutta kun muutin sitten opiskelemaan ja elämään keskemmälle Suomea, en ole kuullut sanaakaan ruotsin kieltä koulutuntien ulkopuolella. Näissä on todella isoja alueellisia eroja, tarvitseeko sitä kieltä ikinä vai ei. Toki yleissivistyksen kannaltahan se on hyvä, mitä enemmän kieliä osaa.

Vierailija
60/65 |
09.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ollut ihan mahdotonta joko  hankkia paikalle  haasteluun avuksi tulkkia, tai valita siihen haastattelutehtävään joku ruotsin kielen taitoinen toimittaja, tai haastattelija ? Moka oli ihan täysin tuon lehden.

Tai ehkä lehti halusi tietoisesti tuoda Suomen kielipolitikan epäkohdan (suomea osaamattomat nuoret) esiin?

Kysyikö IL haastateltavalta edes osaako hän suomea? Minulle on ihan nimestä olettaen yritetty väkisin puhua ruotsia tai englantia kaupassa, lääkärissä ja erään firman kanssa asioidessa. Ikävintä mielestäni oli firman kanssa se, että toimitusjohtaja sanoi minun puhuvan suomea ruotsinkielisellä aksentilla ja sen vuoksi oli halukas vaihtamaan ruotsiin. Diili jäi tekemättä.

”Aksentti” ei vaikuta haittaavan ihmisiä mitenkään puolestaan Itä-Suomessa tai Lapissa matkaillessa. Ihan hyvin puhumani suomi on kelvannut kaikille eikä ole alettu mopottamaan sillä, että pitäisi kommunikoida jollain toisella kielellä.

Kerran tosin kassa ihmetteli Nordean pankkikorttiani ja kysyi olenko ruotsalainen koska laite näytti ruotsinkielistä tekstiä. Sanoin olevani suomalainen eikä kassa kysynyt henkilöllisyystodistusta enkä ryhtynyt esittämään sitä vaan otin kortin maksettuani, keräsin ostokseni ja toivotin hyvää päivänjatkoa.

P.S. On todella karkea loukkaus väittää ruotsinkielistä suomalaista ruotsalaiseksi. Tilanne on samankaltainen kun suomenruotsalaista väitettäisiin nysvenskiksi Ruotsissa opiskellessa tai työskennellessä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi kaksi