Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Poika lopetti futiksen! Mä hajoon?!

Vierailija
08.12.2018 |

Auttakaa samassa tilanteessa olleet. Meillä siis ysiluokkalainen lopetti futaamisen, ei päässyt haluamaansa ryhmään ja päätti lopettaa. Ei kertonut meille mitään viikkoon. Valmentaja vaan sopersi, että ilmoitus lopettamisesta riittää lapselle, vanhemmille ei tartte tiedottaa. Minusta outoa.
Nyt teini pelaa vaan huoneessaan päivät pitkät tietsikalle kavereiden kaa. Kuuluu olevan hauskaa. Koulu menee jotenkuten, syö öisin ja nukkuu usein pommiin.
Mitä täs pitäis tehdä? Pakottaa uuteen harrastukseen/ pakottaa jatkamaan futista alemmassa sarjassa/ antaa pojan levätä ja päättää itse omista asioista??!
Tarvitsen neuvoja. Olen ihan yksin ja ahdistunut.
Kiitos, joss jaat kokemuksesi.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ei ainakaan voi pakottaa jatkamaan, se pitäisi olla selvä. 

Haluaisiko harrastaa jotain muuta lajia?

Vierailija
2/7 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika normaalia kai lopettaa harrastus tuossa vaiheessa tai iässä? Voi olla väliä ettei harrastukset maistu ja sitten taas jonkun vuoden päästä ottaa jonkun toisen harrastuksen jos on liikkuvaista sorttia. Etpä sinä asialle oikein mitään mahda, koska ei kai kukaan voi pakottaa ketään harrastamaan mitään. Tiedustele lapseltasi syytä jättää harrastus ja jutelkaa aiheesta. Elämä jatkuu harrastusten lopettamisen jälkeenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, noi on kovia paikkoja! Toi karsimissysteemi on aika brutaali ja teilläkin selvästi tosi huonosti järjestetty.

Pojan suhteen antaisin hänen vetää henkeä hetken, vaikka vuoden vaihteeseen asti. Pettymys on ollut hänellekin ja uusi elämäntapa (= ei treenejä) vaatii totuttelemista. Hengähdyshetkem jälkeen juttelette yhdessä, miten eteenpäin. Voit esim. hyvin kertoa ettei koko ilta / yö pelaaminen tule kysymykseen jne.

Oma tyttäreni (kohta 17v) lopetti just voimistelun, jota harrasti 3-vuotiaasta lähtien. Mut lopetti, koska haluaa keskittyä toiseen (ei liikunnalliseen) harrastukseen. Lopetti siis vähän haikeana, mut hyvillä mielin. Sovittiin, et jotain liikuntaa on harrastettava silti ja se sopi tytölle. Luulen, etteivät hänen arkimenonsa juurikaan vähene.

Vierailija
4/7 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

On se niin tylsä peli ettei ihme.

Vierailija
5/7 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitoksia vastauksista. Helpottaa vähän. Kai se on vaan luotettava, että teini tekee omat ratkaisut.

Ap

Vierailija
6/7 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerran tytär halusi lopettaa 3-vuotiaana aloittamansa liikunnallisen harrastuksen. Sanoin, että pitää jatkaa vielä puoli vuotta ja jos sitten mieli on sama, voi lopettaa. Nyt harrastus on jatkunut jo 25 vuotta. Muutama vuosi sitten sanoi muistavansa tuon lopettamiskeskustelun - lopettamishalu oli tullut siitä, että muutama kaveri oli lopettanut. Hän sai myöhemmin uusia kavereita harrastuksen parista. 

Keskustele tältä pohjalta pojan kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
08.12.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Turhaa voohottamista. Sehän on päivänselvä asia, että lapsi itse päättää mitä harrastaa ja mitä ei. Ja vaikkei harrastaisi mitään, on sekin ok.

Ymmärtäähän sen, että nuorena lapsena harrastukset voivat olla kaiken A ja O lapselle itselleen, mutta kohti aikuisuutta mentäessä niiden painoarvo ei olekaan enää sama. Siinä tietysti on aikuisella sulattelemista, mutta lapsen mielipide on tärkein.

Minua turhauttaa pokaalivanhemmat, joille oma ja lapsen status on tärkeämpi kuin lapsen hyvinvointi.