Lue keskustelun säännöt.
Hyökkäävä exä ei jätä rauhaan
Kristallipallo
06.12.2018 |
Olemme olleet yhdessä mieheni kanssa nyt pari vuotta. Miehelläni on taustalla todella riitaisa avioero, josta jo useita vuosia. Exän suhtautuminen ollut kuitenkin hyökkäävää ja painostavaa erosta lähtien. Kun exä noin vuosi sitten sai tietää olemassaolostani, alkoi uusi vaihe. Vaikkemme viranomaisten ohjeesta niihin enää reagoi, tulee viestejä jatkuvasti, myös lastensuojeluilmoituksia, haasteita eikä tappouhkauksiltakaan ole vältytty.
Tekee pahaa mieheni puolesta. Ja olen mietityttänyt paljon olisiko jotain mikä saisi exän rauhoittumaan.
Tekee pahaa myös pojan puolesta, jolle ollut pakko kertoa tilanteesta ja oikoa virheellisiä väitteitä siltä varalta, että äiti olisi niitä myös hänelle puhunut. Poika on upea ja tekisi mieli kehua äidille miten hienon pojan ovat kasvattaneet. Lapsi kuitenkin sitä mieltä, ettei kannata olla äitiin yhteydessä mitenkään, koska viestien määrä vain kasvaisi.
Onko muilla vastaavia kokemuksia ja erityisesti mikä auttaisi? Jatkuuko tämä kunnes lapsi on 18v?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mieheltä miten on aikanaan hoitanut eron. Noita "hulluja" eksiä on loppujen aika harvoin ja syy heidän käytökseensä löytyy sitä omasta ihanasta nyksästä. Jos mies on lopettanut suhteen rumasti vaikka pettämällä tai katoamalla niin voi kestää vuosia ennen kuin eksä toipuu asiasta.
Niin ja miehesi pitäisi olla se joka hoitaa asian kuntoon eli tekee sovun eksänsä kanssa ja pyytää jättämään sinut rauhaan. Jos se ei onnistu niin sitten puret hammasta ja kestät...tai viet asian poliisille.
Mitä sitten vaikka olisi pettänyt ja lähtenyt rumasti? Exän olisi pitänyt jatkaa elämäänsä eikä vajota samalle tasolle kostamaan noinkin lapsellisesti. Ei se sen uuden kumppanin vika ole jos exää on petetty. Oman katkeruuden ja vihan purkaminen tuntemattomaan ihmiseen on sairasta.
Se joka noin kirjoittaa ettei ole kokenut traumaattista eroa. Jos on yhteisiä lapsia ja useamman vuoden historia takana, niin ei siitä noin vain jatketa omaa elämää pää pystyssä kun entinen puoliso on tehnyt rumat temput ja häipynyt.
Ellei sitten muutenkin suhtaudu ihmissuhteisiin kuin kertakäyttötavaroihin. Tätähän näkee tietyissä piireissä joissa elämä on yhtä alkoholinhuuruista kaaosta.
Tulkitsenko väärin, että tuet omien lasten traumatisoimista koston välineenä?
Huomaa muuten, että kostokin johtuu välillä vain siitä, että toinen on loppujen lopuksi pitkän kaltoinkohtelun jälkeen päättänyt erota. Ei se kostava osapuoli ole välttämättä ennenkään ollut se pulmunen.
Edelleenkin: En tue. Mutta ymmärrän lähtökohdat, pystyn samaistumaan tilanteen molempiin osapuoliin. Mitä tulee loppuosaan tekstiäsi niin tuohan nyt on se tavallinen itkuvirsi jonka rumasti eronnut kertoo...nyyh...minä olin oikeasti kaltoin kohdeltu enkä tehnyt muuta kuin sanoin haluavani erota.
Ellet tue tuollaista käytöstä, miksi kirjoitat näin:
”Se joka noin kirjoittaa ettei ole kokenut traumaattista eroa. Jos on yhteisiä lapsia ja useamman vuoden historia takana, niin ei siitä noin vain jatketa omaa elämää pää pystyssä kun entinen puoliso on tehnyt rumat temput ja häipynyt.
Ellei sitten muutenkin suhtaudu ihmissuhteisiin kuin kertakäyttötavaroihin. Tätähän näkee tietyissä piireissä joissa elämä on yhtä alkoholinhuuruista kaaosta”
Kyllä vaan pitää pystyä jatkamaan omaa elämää rääkkäämättä lapsia ja entistä puolisoa. Jos ei siihen pysty yksin, on syytä hankkia ulkopuolista apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei nainen kestä eroa niin kuin mies, siitähän tässä on kysymys. Ehdottaisin että nykyajan lastenkasvatuksessa käytettäisiin mantraa "kestä niin kuin henkilö"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt naiselta miten on aikanaan hoitanut eron. Noita "hulluja" eksiä on loppujen aika harvoin ja syy heidän käytökseensä löytyy sitä omasta ihanasta nyksästä. Jos nainen on lopettanut suhteen rumasti vaikka pettämällä tai katoamalla niin voi kestää vuosia ennen kuin eksä toipuu asiasta.
Niin ja naisesi pitäisi olla se joka hoitaa asian kuntoon eli tekee sovun eksänsä kanssa ja pyytää jättämään sinut rauhaan. Jos se ei onnistu niin sitten puret hammasta ja kestät...tai viet asian poliisille.
Joko näin tai sitten ei ole tehnyt mitään väärää - mutta kyllähän tuollaiset tilanteet yleensä kumpuaa siitä yksinjäämisen tunteesta ja esim toisen keskustelemattomuudesta. Narsistiset alkoholistit on sitten erikseen, mutta tuonkin tilanteen olisi voinut jo hoitaa niin, että exän kanssa eron ottanut käy läpi oikeasti ne eron tunteet. Sitten voi vaikka istua alas, että meillä ei toiminut, nyt olen löytänyt uuden ja sitä tulee kunnioittaa jos haluaa olla puheyhteyksissä. Voidaan hankkia apuakin.
Mitä jos eroaa, vaikka ei ole löytänyt uutta, ja löytää uuden vasta vuosien päästä, ja silloin vasta alkaa häiriköinti?
Naiivi ajatus on, että tuollaiseen lasta oman vihan välikappaleena käyttävään ihmiseen joku järkevä keskustelu vaikuttaisi sitä tai tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt naiselta miten on aikanaan hoitanut eron. Noita "hulluja" eksiä on loppujen aika harvoin ja syy heidän käytökseensä löytyy sitä omasta ihanasta nyksästä. Jos nainen on lopettanut suhteen rumasti vaikka pettämällä tai katoamalla niin voi kestää vuosia ennen kuin eksä toipuu asiasta.
Niin ja naisesi pitäisi olla se joka hoitaa asian kuntoon eli tekee sovun eksänsä kanssa ja pyytää jättämään sinut rauhaan. Jos se ei onnistu niin sitten puret hammasta ja kestät...tai viet asian poliisille.
Joko näin tai sitten ei ole tehnyt mitään väärää - mutta kyllähän tuollaiset tilanteet yleensä kumpuaa siitä yksinjäämisen tunteesta ja esim toisen keskustelemattomuudesta. Narsistiset alkoholistit on sitten erikseen, mutta tuonkin tilanteen olisi voinut jo hoitaa niin, että exän kanssa eron ottanut käy läpi oikeasti ne eron tunteet. Sitten voi vaikka istua alas, että meillä ei toiminut, nyt olen löytänyt uuden ja sitä tulee kunnioittaa jos haluaa olla puheyhteyksissä. Voidaan hankkia apuakin.
Mitä jos eroaa, vaikka ei ole löytänyt uutta, ja löytää uuden vasta vuosien päästä, ja silloin vasta alkaa häiriköinti?
Naiivi ajatus on, että tuollaiseen lasta oman vihan välikappaleena käyttävään ihmiseen joku järkevä keskustelu vaikuttaisi sitä tai tätä.
Niin totta. Kaikki yhteydenpito on kuin bensaa liekkeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mieheltä miten on aikanaan hoitanut eron. Noita "hulluja" eksiä on loppujen aika harvoin ja syy heidän käytökseensä löytyy sitä omasta ihanasta nyksästä. Jos mies on lopettanut suhteen rumasti vaikka pettämällä tai katoamalla niin voi kestää vuosia ennen kuin eksä toipuu asiasta.
Niin ja miehesi pitäisi olla se joka hoitaa asian kuntoon eli tekee sovun eksänsä kanssa ja pyytää jättämään sinut rauhaan. Jos se ei onnistu niin sitten puret hammasta ja kestät...tai viet asian poliisille.
Juu, on selvä että riitaan tarvitaan kaksi ja ero aikanaan ollut riitaisa monesta syystä, alkanut jo ennen lapsen syntymää. Pettämistäkin, mutta vasta kun ero päällä.
Omaa spekulaatiotani: Mieheni on arvostetussa asemassa ja exä tn ihastui siihen. Eivät tunteneet kunnolla kun lapsi sai alkunsa ja luonteet eivät sopineet yhteen vaan jatkuvaa yhteenottoa alusta asti. Exä ilmeisen katkera menetetystä asemasta arvovaltaisen miehen rinnalla. Oli ehkä ajatus, että sai miehen nalkkiin lapsen kautta. Sitten piti miestä itsestään selvyytenä, johon mies ei alistunut.
Kyllä koira koiran tuntee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka olisi pettänyt ja lähtenyt rumasti? Exän olisi pitänyt jatkaa elämäänsä eikä vajota samalle tasolle kostamaan noinkin lapsellisesti. Ei se sen uuden kumppanin vika ole jos exää on petetty. Oman katkeruuden ja vihan purkaminen tuntemattomaan ihmiseen on sairasta.
No varmasti pettää jatkossakin,olet todennäköisesti vain välietappi.
Vaikka tämä on provo, niin vastaan. Toki olen tuotakin miettinyt ja käsitellyt mieheni kanssa, sinisilmäinen olisin jos en olisi.
Kuitenkin sivusuhteen aikana heidän eronsa oli jo ilmeinen ja vuosien avioselibaatti takana. Onnea kun oli ollut vain pari kuukautta ja viha alkoi jo ennen lapsen syntymää.
Meillä on mieheni kanssa suojaavia tekijöinä, mm hyvä tiivis arki kahden kesken ja laten kanssa, älyllinen yhteys ja minulla oma työura joka pitää kiireisenä.
Olemme molemmat kokeneet ihmissuhderintamalla paljon, joten kokeilutarvettakaan ei siten enää ole. Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme ja alkuhuuma-vaihekaan ei enää sumenna ajattelua.
Ap
Välihuomautuksena tähän sanoin, että kaikki rakkaussuhteet kokevat alkuun olevansa spesiaaleja ja ainutlaatuisia, muita parempia ja muiden yläpuolella. Mutta jatkakaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mieheltä miten on aikanaan hoitanut eron. Noita "hulluja" eksiä on loppujen aika harvoin ja syy heidän käytökseensä löytyy sitä omasta ihanasta nyksästä. Jos mies on lopettanut suhteen rumasti vaikka pettämällä tai katoamalla niin voi kestää vuosia ennen kuin eksä toipuu asiasta.
Niin ja miehesi pitäisi olla se joka hoitaa asian kuntoon eli tekee sovun eksänsä kanssa ja pyytää jättämään sinut rauhaan. Jos se ei onnistu niin sitten puret hammasta ja kestät...tai viet asian poliisille.
Juu, on selvä että riitaan tarvitaan kaksi ja ero aikanaan ollut riitaisa monesta syystä, alkanut jo ennen lapsen syntymää. Pettämistäkin, mutta vasta kun ero päällä.
Omaa spekulaatiotani: Mieheni on arvostetussa asemassa ja exä tn ihastui siihen. Eivät tunteneet kunnolla kun lapsi sai alkunsa ja luonteet eivät sopineet yhteen vaan jatkuvaa yhteenottoa alusta asti. Exä ilmeisen katkera menetetystä asemasta arvovaltaisen miehen rinnalla. Oli ehkä ajatus, että sai miehen nalkkiin lapsen kautta. Sitten piti miestä itsestään selvyytenä, johon mies ei alistunut.
Tämänkö halusit tulla meille kertomaan, että olet nyt halutun ja vaikutusvaltaisen miehen puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt mieheltä miten on aikanaan hoitanut eron. Noita "hulluja" eksiä on loppujen aika harvoin ja syy heidän käytökseensä löytyy sitä omasta ihanasta nyksästä. Jos mies on lopettanut suhteen rumasti vaikka pettämällä tai katoamalla niin voi kestää vuosia ennen kuin eksä toipuu asiasta.
Niin ja miehesi pitäisi olla se joka hoitaa asian kuntoon eli tekee sovun eksänsä kanssa ja pyytää jättämään sinut rauhaan. Jos se ei onnistu niin sitten puret hammasta ja kestät...tai viet asian poliisille.
Jos on normaali pää niin ei jää silti roikkumaan toiseen. Persoonallisuushäiriöllehän tuo exän käytös kuulostaa. Pers häiriöt ei valitettavasti parane edes terapialla. Itse myös tulin rumasti jätetyksi mutta exäni olen antanut illa rauhassa. Hän välillä yrittää säätää edelleenkin lasten kautta mutta olen valinnut mennä elämässä eteenpäin. Ja vaikka olis pettämistä ollutkin niin normaali aikuinen kasvaa kyllä siitäkin yli. Erossa paljastuu minkälaisia ihmisiä me todellisuudessa ollaan.
Kun kaikki ihmiset eivät nyt vaan ole tasapainoisia ja mieleltään terveitä. Sitä paremmalla syyllä niiden terveiden pitäisi osata hoitaa eronsa reilusti ja suoraselkäisesti, että minimoidaan vahingot kaikille osapuolille jos se ex paljastuukin hulluksi. Jos ei se itseään parempana ja tasapainoisempana ihmisenä pitävä osapuoli viitsi edes tätä tehdä, niin kyllä silloin on myös peiliin katsomisen paikka kun kakka osuukin tuulettimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten vaikka olisi pettänyt ja lähtenyt rumasti? Exän olisi pitänyt jatkaa elämäänsä eikä vajota samalle tasolle kostamaan noinkin lapsellisesti. Ei se sen uuden kumppanin vika ole jos exää on petetty. Oman katkeruuden ja vihan purkaminen tuntemattomaan ihmiseen on sairasta.
No varmasti pettää jatkossakin,olet todennäköisesti vain välietappi.
Vaikka tämä on provo, niin vastaan. Toki olen tuotakin miettinyt ja käsitellyt mieheni kanssa, sinisilmäinen olisin jos en olisi.
Kuitenkin sivusuhteen aikana heidän eronsa oli jo ilmeinen ja vuosien avioselibaatti takana. Onnea kun oli ollut vain pari kuukautta ja viha alkoi jo ennen lapsen syntymää.
Meillä on mieheni kanssa suojaavia tekijöinä, mm hyvä tiivis arki kahden kesken ja laten kanssa, älyllinen yhteys ja minulla oma työura joka pitää kiireisenä.
Olemme molemmat kokeneet ihmissuhderintamalla paljon, joten kokeilutarvettakaan ei siten enää ole. Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme ja alkuhuuma-vaihekaan ei enää sumenna ajattelua.
Ap
Välihuomautuksena tähän sanoin, että kaikki rakkaussuhteet kokevat alkuun olevansa spesiaaleja ja ainutlaatuisia, muita parempia ja muiden yläpuolella. Mutta jatkakaa...
Naulan kantaan. Aika klassinen "minua ei petetä koska minä olen parempi kuin ex" tai "minua ei petetä koska meidän suhde on täydellinen" -harha. Kaikissa pitkissä suhteissa on alamäkensä ja kipukohtansa, ja jos kumppanilla on taipumus näissä tilanteissa eksyä vieraaseen petiin niin ei tämä taipumus kumppania vaihtamalla häviä. Mutku meillä meni niin huonosti on maailman surkein selitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteikäinen lapsi saa muistaakseni jo päättää kumman luona asuu. Tahtoisiko poika asua pelkästään teillä, jos äidin kanssa vaikeaa?
Meillä on vähän vastaava kokemus. Olen siis mieheni toinen vaimo, tapasimme vuosia heidän avioeronsa jälkeen enkä siis ole ollut erossa lainkaan osallinen, mutta samantapainen show alkoi.
Lapsi ahdistui ja masentui, äitinsä uhkasi mm itsemurhalla jos lapsi hänetkin jättää (=muuttaa isän ja minun kanssani yhteen). Tilanne meni ohi vasta kun lapsi täytti 18 v ja muutti kokonaan omilleen, äiti oli saanut tunnollisen lapsen syyllistettyä niin ettei lapsi kokenut voivansa "hylätä" pahasti alkoholiongelmaista äitiä.
Ei noille oikein muuta voi, kun tukea lasta eikä mennä mukaan äidin juttuihin. Ja antaa ajan kulua.
Mekin olemme sanoneet pojalle, että on sen ikäinen että saa itse päättää missä milloinkin on. Poika ei kuitenkaan halua päättää.
Äiti on ilmeisen ”hyvä” pojalle jopa niin että exän luona pääsee vähemmällä läksyjen luvulla yms. Isän luona on aika tiukatkin ohjeet miten kuuluu esim kokeisiin valmistua, venytellä treenien jälkeen yms.
Helpomman elämän lisäksi voi olla että on myös painostusta, mutta poika ei ole tätä ainakaan toistaiseksi tällaisesta puhunut, vaikka sitä suoraankin olen kysynyt.
Sosiaalitoimi selvitti asiaa (haastatteli kaikki osapuolet) lähipiirin poliisille ilmoittaman tappouhkauksen jälkeen, mutta mm tulos oli ettei pojalla ole hätää. Kuten sanottu, hän on upea persoona, ja siksi olen luottavainen.
Tosin kuten sanottu, tilanne muuttunut exän riehumisen osalta merkittävästi huonompaan kun sai tietää olemassaolostani vuosi sitten. Siihen asti tapasimme mieheni kanssa liki vuoden vain äitiviikoilla ja suhteemme pysyi salassa exältä ja pojalta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämänkö halusit tulla meille kertomaan, että olet nyt halutun ja vaikutusvaltaisen miehen puoliso.
En, et tiedä puoliakaan, enkä voi tässä kertoa. Mutta elokuvan ainekset tässä on. Tuo vain on relevantti osa tätä kuviota. Mm exä toivoo edelleen että mies kustantaisi hänen elämäänsä. Ei siis lapsen, jonka jo kustantaa, vaan hänen.
Minä olen exän mielestä pelkkä siipeilijä, vaikka minulla hyvä ura ja omat tulot. Exä tuntuukin syyttävän minua asioista joita itse ajatellut/tehnyt tai vihjailevan asioista joita itse pelännyt.
Se miksi epäilen että tuo voisi liittyä aseman menettämiseen, on ettei heillä koskaan ollut onnellista liittoa jota voisi ikävöidä. Jotain menetystähän hänen täytyy ikävöidä kun vielä vuosien jälkeen jaksaa olla näin vihamielinen ja riippuvainen mieheni huomiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naulan kantaan. Aika klassinen "minua ei petetä koska minä olen parempi kuin ex" tai "minua ei petetä koska meidän suhde on täydellinen" -harha. Kaikissa pitkissä suhteissa on alamäkensä ja kipukohtansa, ja jos kumppanilla on taipumus näissä tilanteissa eksyä vieraaseen petiin niin ei tämä taipumus kumppania vaihtamalla häviä. Mutku meillä meni niin huonosti on maailman surkein selitys.
Vaikka olen luottavainen, niin jos jotain tuollaista sattuisi, ei suhde ja mies sitten olisikaan ollut se miltä vaikutti ja olisi aika jatkaa eteenpäin. Ei ihmistä voi omistaa eikä varsinkaan pakottaa olemaan uskollinen.
Meillä on lapset tehty ja muuta syytä olla yhdessä ei tässä vaiheessa elämää ole kuin tehdä toisemme onnellisiksi.
Vierailija kirjoitti:
En sano tätä pahalla, mutta suoraan täytyy sanoa, että toimintanne ruokkii ja mahdollistaa exän "riehumisen". Teidän täytyy ymmärtää, että et voi hallita tai muuttaa toisen ihmisen käytöstä, voit vain muuttaa oman käytöksesi. Lopettakaa siis hänen pillinsä mukaan tanssiminen ja kynnysmattona oleminen "rauhan säilymisen" takia.
Ylä-aste ikäinen on jo tarpeeksi vanha päättämään kumman vanhemman luona asua. ....
Kiitos napakasta viestistä. Ehdottomasti samaa mieltä. Kyse vain niin pitkään jatkuneesta ja uuvuttavasta tilanteesta, joka pysynyt yllä koska yhteinen huollettava, jonka yhteisiin asioihin vedoten exä on saanut tilannetta jatkettua.
Ja yrittää edelleen jatkaa haukkumalla isää huonoksi ”jos ei suostu pojan asioita hoitamaan” hänen kanssaan. Ei siis salli että poika kertoisi tai viestisi.. Mutta kyllä olemme sitä mieltä itsekin ettei näin voi jatkua ja poika on saanut lisää vastuuta.
Mutta miten sen saisi exän ymmärtämään ettei enää tanssita pillin mukaan, on haastavampi kysymys. Tai vaikka ei vastata, niin viestejä tulee. Jokin kanava kuitenkin oltava jos tulisi aidosti tarve viestiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sano tätä pahalla, mutta suoraan täytyy sanoa, että toimintanne ruokkii ja mahdollistaa exän "riehumisen". Teidän täytyy ymmärtää, että et voi hallita tai muuttaa toisen ihmisen käytöstä, voit vain muuttaa oman käytöksesi. Lopettakaa siis hänen pillinsä mukaan tanssiminen ja kynnysmattona oleminen "rauhan säilymisen" takia.
Ylä-aste ikäinen on jo tarpeeksi vanha päättämään kumman vanhemman luona asua. ....
Kiitos napakasta viestistä. Ehdottomasti samaa mieltä. Kyse vain niin pitkään jatkuneesta ja uuvuttavasta tilanteesta, joka pysynyt yllä koska yhteinen huollettava, jonka yhteisiin asioihin vedoten exä on saanut tilannetta jatkettua.
Ja yrittää edelleen jatkaa haukkumalla isää huonoksi ”jos ei suostu pojan asioita hoitamaan” hänen kanssaan. Ei siis salli että poika kertoisi tai viestisi.. Mutta kyllä olemme sitä mieltä itsekin ettei näin voi jatkua ja poika on saanut lisää vastuuta.
Mutta miten sen saisi exän ymmärtämään ettei enää tanssita pillin mukaan, on haastavampi kysymys. Tai vaikka ei vastata, niin viestejä tulee. Jokin kanava kuitenkin oltava jos tulisi aidosti tarve viestiä?
Sinä selvästi et ole kokenut asiaa itse.
On tosi helppoa olla jämäkkä, ellei tiedä että nimenomaan lapselle kostetaan se, ettei enää pysty satuttamaan exää, että exä on mennyt elämässä eteenpäin eikä enää piittaa entisen kumppaninsa kiukutteluista. Lapsi on se viimeinen jäljellä oleva keino satuttaa. siksi satuttaa lasta satuttaakseen exää.
Ja se että lapseenhan se toiminta sattuu eniten kun toinen vanhempi puhuu taas tekevänsä itsemurhan koska "kaikki hänet hylkäävät", on tuolle ihmiselle ihan samantekevää. Siinä ei lapsi pysty näkemään tilannetta oikein ennen kuin kasvaa aikuiseksi, ja silloin on turvallisen lapsuuden kannalta liian myöhäistä. Aikuiset ei käytännössä voi muuta kun katsoa tämmöisen vanhemman toimintaa sivusta, jos lapsi on kunnolla syyllistetty ei hän pysty jättämään manipuloivaa vanhempaa ja muuttamaan pois vaikka tahtoisi.
Totta kai kommunikaatio exän kanssa minimiin jne, mutta ei oikeasti hullua exää saa järkiinsä sillä ettei hypi hänen oikkujensa mukaan. Kun on yhteinen lapsi, ei eroon pääse ennen kuin lapsi aikuistuu.
Onko mitään keinoa tietää tai kysymystä jolla selvittää painostaako tai syyllistääkö exä lasta olemaan kanssaan?
On toki hänen äitinsä, joten toivoisin että voisi olla äitinsäkin kanssa, mutta jos äidin luona ahdistavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämänkö halusit tulla meille kertomaan, että olet nyt halutun ja vaikutusvaltaisen miehen puoliso.
En, et tiedä puoliakaan, enkä voi tässä kertoa. Mutta elokuvan ainekset tässä on. Tuo vain on relevantti osa tätä kuviota. Mm exä toivoo edelleen että mies kustantaisi hänen elämäänsä. Ei siis lapsen, jonka jo kustantaa, vaan hänen.
Minä olen exän mielestä pelkkä siipeilijä, vaikka minulla hyvä ura ja omat tulot. Exä tuntuukin syyttävän minua asioista joita itse ajatellut/tehnyt tai vihjailevan asioista joita itse pelännyt.
Se miksi epäilen että tuo voisi liittyä aseman menettämiseen, on ettei heillä koskaan ollut onnellista liittoa jota voisi ikävöidä. Jotain menetystähän hänen täytyy ikävöidä kun vielä vuosien jälkeen jaksaa olla näin vihamielinen ja riippuvainen mieheni huomiosta.
Et sinä sitä tiedä, onko exän mielestä jotain onnellista liittoa mitä ikävöidä. Keskity omaan elämääsi. Jätä miehesi exä miehesi asiaksi. Tue miestäsi keskittymällä ainakin omaan elämääsi, parisuhteeseenne ja mukaviin asioihin miehesi pojan kanssa. Lopeta pohtimasta miehesi ja hänen eksän suhdetta, exän tunteita. Ne ei kuulu sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämänkö halusit tulla meille kertomaan, että olet nyt halutun ja vaikutusvaltaisen miehen puoliso.
En, et tiedä puoliakaan, enkä voi tässä kertoa. Mutta elokuvan ainekset tässä on. Tuo vain on relevantti osa tätä kuviota. Mm exä toivoo edelleen että mies kustantaisi hänen elämäänsä. Ei siis lapsen, jonka jo kustantaa, vaan hänen.
Minä olen exän mielestä pelkkä siipeilijä, vaikka minulla hyvä ura ja omat tulot. Exä tuntuukin syyttävän minua asioista joita itse ajatellut/tehnyt tai vihjailevan asioista joita itse pelännyt.
Se miksi epäilen että tuo voisi liittyä aseman menettämiseen, on ettei heillä koskaan ollut onnellista liittoa jota voisi ikävöidä. Jotain menetystähän hänen täytyy ikävöidä kun vielä vuosien jälkeen jaksaa olla näin vihamielinen ja riippu
Huutelet vanhaan ketjuun, eiköhän tuo asia ole jo selvinnyt.
Mun mielestäni lasten traumatisointia ei tarvitse ymmärtää. Ihan tosissasiko ajattelet, että kaikki sekopäät exät ovat jotain oikeudenmukaisuuden airuita? Mielestäni jo nykyinen käytös kertoo sen, että ero oli ainut oikea ratkaisu.