Vanhempani "pakottivat" minut yliopistoon, duunarit kuulemma roskaa
Tuli tosta aikaisemmasta topikista mieleen kun vanhemmat eivät tukeneet opiskelua. No minulla kävi ihan päinvastoin. Vanhemmat akateemisia ja koulutettuja, ja aina sanoivat että kyllä se on aivan pakko mennä lukioon, että pääsee yliopistoon ja sitten saa tosi hyvän työpaikan. Ammattikouluun menee vain roskasakki, ja en pääse kuin korkeintaan siivoojaksi jos käyn amiksen.
Ongelmana tässä oli se, että olen luonteeltani 100% käytännön ihminen, ja moni amiksen kurssi olisi kiinnostanut ja ne olisi ollut ihan työllistäviäkin aloja. Mikään yliopiston työllistävä ala ei kiinnostanut, eikä riittänyt opiskelukyky eikä motivaatio päästä sisään, niin kävin sitten jonkun suurinpiirtein muinaskielitieteiden maisterin kurssin, mistä ei todellakaan saa töitä. Se oli vaan vanhemmille niin pakollista että yliopistoon, ihan sama työllistyykö vai ei. Muuten olisivat varmaan hävenneet niin paljon että laittaneet välit poikki. Nyt en sit koskaan saanut opiskella ammattia mikä kiinnostaa koska olin niin tyhmä että tottelin vanhempia, ja voin sanoa että yliopiston käyneenä ei ole auki juurikaan muut kuin ne siivoojan paikat.
Lesson learned: Älä koskaan kuuntele vanhempiasi kun on tulevaisuudestasi kyse. Kuuntele itseäsi ja mikä itseäsi kiinnostaa, mitä haluat tehdä.
Kommentit (43)
Mun vanhemmat on samanlaisia. Minulle yliopisto sopi ja pystyin hyvin valitsemaan alani, koska olin ns. yleishyvä lukiossa ja luin pitkän matikankin. Tyttäreni ei ole kovinkaan hyvä koulussa ja arvotaan tässä, olisiko lukio vai amis parempi peruskoulun jälkeen. Lukioon voi mennä, mutta aika huonolla todistuksella ja mietin, että tuleeko liian rankkaa/latistavaa. Vanhemmat puhuu siitä ihan faktana, että tytär menee lukioon jne. En ole vielä jaksanut kommentoida, ensi vuonna on sitten ysiluokka ja nämä ajankohtaisia. Voi olla, että menee lukioon, mutta inhottaa tuo vanhempien asenne koko asiassa ylipäätään.
Toisaalta pitää muistaa, että vanhemmat on sitä ikäpolvea, jossa pääsivät kouluun. He olivat sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita ja maistereita. Heille se oli iso juttu ja helpotti elämää kovin. Olivat seuranneet omien vanhempiensa raskasta elämää vierestä ja pakotie rahaan ja kevyeen työhön oli se koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Millä tahansa duunariammatilla voi menestyä, jos perustaa oman firman.
Siis jos raha on menestyksen mittari.Monessa yliopistokoulutuksessa palkka on huono.
Vielä enemmän tienaa jos on oikeasti lahjoja siihen ammattiin ja osaa kilpailuttaa palkkansa. Kyllä oikeasti ne parhaat duunarit tienaavat aivan helvetisti verrattuna rividuunariin. Siinä tosin tarvitaan tosissaan jo lahjakkuutta ja älyäkin.
Mitä pidemmälle itsesi koulutat, sen enemmän sinulla on mahdollisuuksia valita mitä sitä loppujen haluaa tehdä. Jos joku on maisteri, niin ei se tarkoita sitä etteikö hän osaisi korjata polkupyörää tai laittaa hyvää ruokaa.