Taas ihmetellään kouluja. Mitä ihmettä kouluissa tapahtuu? Väkivaltaa ja psyykkistä oireilua yhä nuoremmilla oppilailla

Vierailija kirjoitti:

Maa han muutto on yksi suurimpia ongelmia. Opettajia ei ole koulutettu kohtaamaan hirviökulttuureista tulleita. Oma lapsi on lääkityksellä ja terapiassa näiden väkivallan takia. Olen niin surullinen.

Paljon voimia ja tsemppiä lapsellesi :( Elämme vaikeita aikoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vika ei ole koulussa eikä somessakaan, sillä osa lapsista on kuitenkin ihan täysjärkisiä ja monella tapaa fiksumpia kuin edelliset sukupolvet.

Olen sitä mieltä että osa vanhemmista ei osaa olla vanhempia. Vanhemmat ovat esimerkkinä hyvästä käytöksestä. Koulu opettaa. Vanhemmat kasvattaa.

Mutta miksi sitten tämän pienemmän osan käyttäytymättömät lapset saavat niin suuren vallan siellä koulussa? Jos vika ei ole koulussakaan, kuten sanoit? Ei se meno ja meininki ollut ennen kuin villissä lännessä, kuten se nyt on.

Kun ennen oli pienluokat, erityisluokat ja erityiskoulut. Eikä kouluun tullut oppilaita, jotka ei osaa suomea.

Eilen 4.12. joku koulutiloja suunnitteleva naisoletettu sanoi, että hän on onnistunut vähentämään rakennuksen koulumaisuutta. Enpä tiedä mihin perustuu ajatus, että oppiminen olisi parempaa, jos koulumaisuus on pyritty minimoimaan.

Parempi olisi, jos koulumaisuutta korostettaisiin. Mm. luokkatilat takaisin. Olisi helpompi pitää järjestystä, meluhaitat pienemmät, lapset tajuasivat, että ollaan koulussa eikä olohuoneessa,...yms. Koulussa lapset kaipaavat rajoja, sääntöjä, järjestystä ja selkeyttä. Kun nämä ovat olemassa, on tehokas oppiminen mahdollista.

Kuria lisää ja älylaitteet pois lapsilta. Helppi, toimiva resepti. Halpakin. Rahaa ei kulu.

Minustakin nykylapset on kiltimpiä. Vielä 15 vuotta sitten sai yläkoulussakin kerätä stilettejä oppilailta, mutta semmoiset on nykyään täysin tuntemattomia. Häiriköt on rasittavia, mutta ne on enemmän veteliä hölöttäjiä ja menevät/tulevat oman tahtonsa mukaan, mutta ne ei ole aggressiivisia tai ilkeitä. Enemmänkin hemmoteltuja ja rajattomia.

Yleisesti oireilun yksi syy on vanhempien curling-touhu. Kun pienestä asti opetetaan, että jokainen hetki pitää olla mukavaa ja oikeudenmukaista, niin kova maailma kolahtaa ja lujaa. Lisäksi sisarusparvet on liian pieniä. Sisarusten kouliva vaikutus jää pois ja ollaan suorastaan herkkiä mimosoita. Sisarukset on ikäviä, kiusaavia ja epäreiluja. Iso perhe kouluttaa kestämään kaikenlaista, kun ei koko aikaa voi olla vanhempien huomion keskipiste ja kotonakin välillä äiti ärähtää, vaikka syyllinen oli se sisarus. Kun lapsia on vähän ja vanhemmat panostaa kaiken näihin harvinaisiin kullannuppuihin, niin samalla lapsista tulee yliherkkiä. Lapsenkin täytyisi oppia siihen, että elämä ei aina ole reilua ja jokaiseen asiaan ei voi jäädä roikkumaan peräten oikeuksiaan. Aikuisiässä viimeistään nämä herkkänenät on pulassa. Ihmisessä pitää olla tietynlaista kovuutta ja välinpitämättömyyttä kestääkseen tätä elämää.

Vierailija kirjoitti:

Eilen 4.12. joku koulutiloja suunnitteleva naisoletettu sanoi, että hän on onnistunut vähentämään rakennuksen koulumaisuutta. Enpä tiedä mihin perustuu ajatus, että oppiminen olisi parempaa, jos koulumaisuus on pyritty minimoimaan.

Parempi olisi, jos koulumaisuutta korostettaisiin. Mm. luokkatilat takaisin. Olisi helpompi pitää järjestystä, meluhaitat pienemmät, lapset tajuasivat, että ollaan koulussa eikä olohuoneessa,...yms. Koulussa lapset kaipaavat rajoja, sääntöjä, järjestystä ja selkeyttä. Kun nämä ovat olemassa, on tehokas oppiminen mahdollista.

Tämä on niin totta! Eräs konsulttikaverini sössötti, kuinka kouluissa pitäisi kuunnella enemmän lapsia ja yhdessä neuvoa toinen toisiaan, siis aikuiset ja lapset. Teki mieli kysyä, että oletko sä seonnut. Ei lasten kanssa ole kotona tai koulussa demokratiaa. Lapsilla on oikeus tulla kuulluksi, mutta päätökset tekee aikuiset. Ei oppilas päätä YHDESSÄ opettajan kanssa asioista. Se on se, kun nämä mistään tietämättömät liike-elämän nerot kuvittelee, että liike-elämän opeilla kasvatetaan lapsia koulussa. Olisi mielenkiintoista tietää, että oikeastiko hän kotonakin kasvattaa lapsia sillä tavoin, että lapset antaa ohjeita aikuisille eri tilanteisiin ja tasavertaisesti tässä couchataan toisiamme.... Huoh.

Ulkomailta tulleiden syyksi tätä muutosta ei valitettavasti voi lykätä, sillä heitä on merkittävästi vain suurimmissa kaupungeissa ja nämä ongelmat ovat maanlaajuisia.

Ihan peiliin saamme me suomalaisvanhemmat katsoa. Arvostus koulua ja opettajia kohtaan on laskenut ja se näkyy lasten käytöksessä. Miksi näin on käynyt?

-80 luvulla oli vielä TARKKAILULUOKKA ja APUKOULU nyt kaikkien pitää integroitua jne.

Vierailija kirjoitti:

Somemaailma ja se ettei lapset saa olla lapsia. Maahanmuuttajilla usein kova kuri kotona mutta saavat huonoa esimerkkiä suomalaisista sosiaalitapausten lapsista. Jos puolella miljoonalla on luottotiedot menneet niin kyllä siitä tietää jo ettei elämänhallinta ole kohdillaan ja on sosiaalisia ongelmia. Mitä elämää on tauoton kännykkään tuijottaminen? Sen takia eivät pysty keskittymään. 

Hyvin yleistit. Lastensuojelusta tarjottavat lapset on ihan erivärisiä mitä olivat 20 vuotta sitten. Revi siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan lapset ovat huomattavasti kiltimpiä ja kivempia kuin vaikkapa 90-luvun lapset. Myös väkivaltaa ja kiusaamista on reilusti vähemmän.

Yksittäiset lapset voivat kuitenkin entistä pahemmin ja oireilua on heillä enemmän.

Totta. Ei omana kouluaikana kukaan toivottanut opettajalle hyvää päivänjatkoa, vaikka olin ns. hyvässä koulussa. Nykyään tuo on ihan tavallista

Tjaa-a, ei minun lapsuudessani myöskään pikku tokaluokkalainen yrittänyt potkia opettajaa tosissaan eikä huutanut:”Vtun huo-a mä tap-an sut!” Tai yrittänyt lyödä saksilla kaveria rintaan, matkinut huumeiden piikitystä käsivarteen kynällä, puhunut por-nojuttuja jne.

Saati sitten nistifaija tullut koululle kovistelemaan opettajaa, koska tämä oli jättänyt pojan jälki-istuntoon.

Toisaalta haisteltiin liimaa, tupakoitiin, tavaroita varastettiin, lyötiin ja potkittiin ja pienempiä kiusattiin estoitta.

Opettajan auktoriteettiaseman murentuminen. Kun opettajalla ei ole enää konkreettisia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen ja lusmuiluun, tottakai se pahenee. Ei sanominen auta, jos ei ole seurauksia. Jos opettaja ei voi takavarikoida esim. puhelimia, siirtää oppilaita luokassa, antaa jälki-istuntoa, poistaa tunnilta, lähettää rehtorin puhutteluun jne. niin mitä opettaja voi tehdä?

Huonoja vanhempia on aina ollut, mutta koulussa niiden tiukimpien opettajien tunnilla kaikki kyllä tekivät hiljaa ja kiltisti mitä käskettiin. Malli taitaa nykyään olla, että lapselta kysytään "Haluaisitko sinä tehdä näin?". Lapsi vastaa haistatellen ja tekee mitä lystää. Ja se on koulunkäyntiä.

On muutenkin todella epäreilua lasta, sitä huonostikin käyttäytyvää lasta, kohtaan, että koulussa ei aseteta selkeitä rajoja. Lapset eivät ole mini-aikuisia. Vaikka kuinka fiksuja olisivat, niin eivät he tiedä kaikkea eikä heillä ole tunne-elämä ja aivotoiminta vielä täysin kehittynyttä. Ei ihmistä, joka on vielä raakile voida laittaa vastuuseen omasta oppimisestaan. Kyllä se on koulun velvollisuus tehdä ne päätökset, että mitä tehdään, miten tehdään ja miten siellä käyttäydytään. Lapsen kuuluu saada olla lapsi.

Ei tässä tarvitse koulua syyttää, kouluun kokoontuu vain n. koko ikäluokka, joka esittelee kotien kasvatustaitoja. Koulu on vain estradi sille, mitä kodeissa tapahtuu ja on tapahtunut lapsen eliniän ajan. Ei koulu luo ongelmia, se vain mahdollistaa areenan, jossa voimme ihmetellä aikamme ilmiöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat on ulkoistaneet kasvatusvastuun kouluille ja se näkyy. Perusasiat lapsilla ihan hakusessa.

Tämä

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä tarvitse koulua syyttää, kouluun kokoontuu vain n. koko ikäluokka, joka esittelee kotien kasvatustaitoja. Koulu on vain estradi sille, mitä kodeissa tapahtuu ja on tapahtunut lapsen eliniän ajan. Ei koulu luo ongelmia, se vain mahdollistaa areenan, jossa voimme ihmetellä aikamme ilmiöitä.

Nimenomaa. Ei koulu kenestäkään sekopäistä tee. Jos lapsessa on ns. valuvika, ei koulu häntä pelasta.

Niin, minun nuoruudessa oli ns tyhmien koulu. Tällaiset tyhmät ja jälkeenjääneet. häiriköt laitettiin heti tavallisesta luokasta muualle. Kaikille parempi, nyt ne tyhmät häiritsevät kaikkien opiskeluja.

Vierailija kirjoitti:

Opettajan auktoriteettiaseman murentuminen. Kun opettajalla ei ole enää konkreettisia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen ja lusmuiluun, tottakai se pahenee. Ei sanominen auta, jos ei ole seurauksia. Jos opettaja ei voi takavarikoida esim. puhelimia, siirtää oppilaita luokassa, antaa jälki-istuntoa, poistaa tunnilta, lähettää rehtorin puhutteluun jne. niin mitä opettaja voi tehdä?

Huonoja vanhempia on aina ollut, mutta koulussa niiden tiukimpien opettajien tunnilla kaikki kyllä tekivät hiljaa ja kiltisti mitä käskettiin. Malli taitaa nykyään olla, että lapselta kysytään "Haluaisitko sinä tehdä näin?". Lapsi vastaa haistatellen ja tekee mitä lystää. Ja se on koulunkäyntiä.

On muutenkin todella epäreilua lasta, sitä huonostikin käyttäytyvää lasta, kohtaan, että koulussa ei aseteta selkeitä rajoja. Lapset eivät ole mini-aikuisia. Vaikka kuinka fiksuja olisivat, niin eivät he tiedä kaikkea eikä heillä ole tunne-elämä ja aivotoiminta vielä täysin kehittynyttä. Ei ihmistä, joka on vielä raakile voida laittaa vastuuseen omasta oppimisestaan. Kyllä se on koulun velvollisuus tehdä ne päätökset, että mitä tehdään, miten tehdään ja miten siellä käyttäydytään. Lapsen kuuluu saada olla lapsi.

Lasteni koulussa opettajia ei kiinnosta puuttua, eivätkä halua antaa jälki-istuntoa kun kaikkia pitää paapoa ja kiusaajia ja huonosti käyttäytyviä nyt varsinkin. Kun heillä on niin kovin rankkaa (yleensä tulevat perheistä joissa ei ole kunnon rajoja asetettu, että tosi rankkaa niillä lapsilla on varmasti, kun saaneet kaiken mitä halunneet).

Ihania juttuja, nauttikaa lampaat.  Heikoin aines on lisääntynyt hallitsemattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajan auktoriteettiaseman murentuminen. Kun opettajalla ei ole enää konkreettisia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen ja lusmuiluun, tottakai se pahenee. Ei sanominen auta, jos ei ole seurauksia. Jos opettaja ei voi takavarikoida esim. puhelimia, siirtää oppilaita luokassa, antaa jälki-istuntoa, poistaa tunnilta, lähettää rehtorin puhutteluun jne. niin mitä opettaja voi tehdä?

Huonoja vanhempia on aina ollut, mutta koulussa niiden tiukimpien opettajien tunnilla kaikki kyllä tekivät hiljaa ja kiltisti mitä käskettiin. Malli taitaa nykyään olla, että lapselta kysytään "Haluaisitko sinä tehdä näin?". Lapsi vastaa haistatellen ja tekee mitä lystää. Ja se on koulunkäyntiä.

On muutenkin todella epäreilua lasta, sitä huonostikin käyttäytyvää lasta, kohtaan, että koulussa ei aseteta selkeitä rajoja. Lapset eivät ole mini-aikuisia. Vaikka kuinka fiksuja olisivat, niin eivät he tiedä kaikkea eikä heillä ole tunne-elämä ja aivotoiminta vielä täysin kehittynyttä. Ei ihmistä, joka on vielä raakile voida laittaa vastuuseen omasta oppimisestaan. Kyllä se on koulun velvollisuus tehdä ne päätökset, että mitä tehdään, miten tehdään ja miten siellä käyttäydytään. Lapsen kuuluu saada olla lapsi.

Lasteni koulussa opettajia ei kiinnosta puuttua, eivätkä halua antaa jälki-istuntoa kun kaikkia pitää paapoa ja kiusaajia ja huonosti käyttäytyviä nyt varsinkin. Kun heillä on niin kovin rankkaa (yleensä tulevat perheistä joissa ei ole kunnon rajoja asetettu, että tosi rankkaa niillä lapsilla on varmasti, kun saaneet kaiken mitä halunneet).

Sitähän suuremmalla syyllä niitä rajoja pitää asettaa edes siellä koulussa! Lapsesi opettaja ei taida olla kovin fiksu.