Lääkärinlausunto: "lievästi hoitamattoman näköinen"
Huomasin omakannassa tälläisen kuvailun itsestäni. Mitähän tarkoittaa? Omasta mielestäni olin pukeutunut ihan normaalisti ja siististi. Varattu aika oli aamulla ja minulla aamu-unisena tottakai hurja kiire, mutta en mikään pelätti ollut omasta mielestäni, vaikken hiuksia ehtinyt sukia tai meikkiä vääntää.
Kommentit (258)
Ongelma on juuri se, ettei ole mitään selkeitä kriteerejä huolitellulle tai hoitamattomalle jne. Lääkärit ovat inhimillisiä.
Ja sinulle, joka kommetoit, ettei "niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa." - kai käsität, että KAIKEN tarkoitus on palvella ja auttaa potilasta.
Psykiatriassa on eri syyt kirjata tietoja potilaan olemuksesta kuin toisilla lääketieteen aloilla. Edellä mainitussa paremmat syyt, jälkimmäisissä ei niin perustellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa sitä ettet näyttänyt erityisen laitetulta tai huolitetulta. Tällaiset asiat on tärkeä kirjoittaa ylös jotta huomaa jatkossa mikäli habitus muuttuu esim. masennuksen vuoksi.
Ongelma tässä on, että kyse on SUBJEKTIIVISESTA arviosta. Lääkereillä (kuten meillä kaikilla) on monelaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä on huoliteltu, mikä hompssu ym.
Kirjaamisella ei ole mitään arvoa, kun ja jos potilas menee seuraavan kerran toiselle lääkärille. Jopa asian kirjanneen lääkärin oma mielipide voi muuttua vuosien saatossa.
Lisäksi potilaalla voi olla esim kiireen takia villatakki juoponnapissa yms.
Kommentit ulkomuodosta ovat tökeröitä ja loukkaavia eivätkä auta potilasta.
Ei ne "kommentit ulkonäöstä" ole siellä mitään missikisa-arviota varten, eikä niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa.
Siis mitä?
Lol
Seuraava potilaasta huolehtinut tietää, miltä hän näytti edellisellä kerralla.
ohis
Täällähän juuri on todettu, että kyse on subjektiivisesta arviosta. Toinen sanoo epäsiistiksi, toinen ei. Eivät todellakaan kaikki tulkitse oikein toistensa mielipiteitä ja kirjauksia.
Vierailija kirjoitti:
Pitää myös korostaa että ylilaittautuminenkin voi olla ihan yhtä 'hyvä' syy kirjaukseen. Esim. liian seksikäs asu, tai ylimeikattu tai joku provosaatio pukeutumisessa. Joskus mt-ongelmat voivat aiheuttaa sellaista että kulmakarvat on laitettu/meikattu liian rajuiksi ja vaikka väärän muotoisiksi tai se viiva mikä on meikattu on vaikka pitkälle poskelle vedetty tai huulipuna on joku aivan yliampuva ja pitkin ja poikin naamaa jne.
Jollekin se yliampuva ulkomuoto voi olla osa persoonaa, tasapainoista olemusta.
Nämä kirjaukset eivät ota huomioon sitä suurta kirjoa, mikä ihmisissä on. Myös samassa ihmisessä elämän eri vaiheissa, jopa eri vuodenaikoina.
Siksi täysin turhia, paitsi psykiatrian polilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa sitä ettet näyttänyt erityisen laitetulta tai huolitetulta. Tällaiset asiat on tärkeä kirjoittaa ylös jotta huomaa jatkossa mikäli habitus muuttuu esim. masennuksen vuoksi.
Ongelma tässä on, että kyse on SUBJEKTIIVISESTA arviosta. Lääkereillä (kuten meillä kaikilla) on monelaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä on huoliteltu, mikä hompssu ym.
Kirjaamisella ei ole mitään arvoa, kun ja jos potilas menee seuraavan kerran toiselle lääkärille. Jopa asian kirjanneen lääkärin oma mielipide voi muuttua vuosien saatossa.
Lisäksi potilaalla voi olla esim kiireen takia villatakki juoponnapissa yms.
Kommentit ulkomuodosta ovat tökeröitä ja loukkaavia eivätkä auta potilasta.
Ei ne "kommentit ulkonäöstä" ole siellä mitään missikisa-arviota varten, eikä niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa.
Siis mitä?
Lol
Seuraava potilaasta huolehtinut tietää, miltä hän näytti edellisellä kerralla.
ohis
Täällähän juuri on todettu, että kyse on subjektiivisesta arviosta. Toinen sanoo epäsiistiksi, toinen ei. Eivät todellakaan kaikki tulkitse oikein toistensa mielipiteitä ja kirjauksia.
Voi luoja. Koko mielenterveydenhuoltohan perustuu hyvin pitkälle subjektiivisiin asioihin. Olen itse mielenterveydenhoitaja ja kyllä ulkoinen habitus ja pukeutuminen on yhteydessä moniin erilaisiin mielen ongelmiin. Jollei niitä saa millään tavalla kommentoida keskenään hoitohenkilökunnan kanssa, niin aika vaikeaksi menee.
Minä varmaan olen sitten mielenterveyspotilas lähes joka puolella kulkiessani eikä tietääkseni ole mitään vikaa. Surua kyllä on kovastikin juuri kuolleen äitini vuoksi mutta en ole ollut huoliteltu enkä hyvin pukeutunut ennenkään. Silitysrautaa en käytä vaatteisiin, voi olla jotain tahroja vaatteissa ja jopa pieni reikä, etenkin takissa enkä meikkaa kuin juhliin. Tukka on itse leikattu. Haluan käyttää rahojani muuhun kuin omaan ulkonäköön. Lapsilla yritän katsoa etteivät kovin likaisissa ja reikäisissä kulje muttei heilläkään mitään merkki vaatteita ole päällä.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on juuri se, ettei ole mitään selkeitä kriteerejä huolitellulle tai hoitamattomalle jne. Lääkärit ovat inhimillisiä.
Ja sinulle, joka kommetoit, ettei "niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa." - kai käsität, että KAIKEN tarkoitus on palvella ja auttaa potilasta.
Psykiatriassa on eri syyt kirjata tietoja potilaan olemuksesta kuin toisilla lääketieteen aloilla. Edellä mainitussa paremmat syyt, jälkimmäisissä ei niin perustellut.
Kirjoittaja varmaan tarkoitti, ettei kuvaus ole ensisijaisesti tarkoitettu potilaan luettavaksi, jotta hän saisi siitä jostain self-helpiä. Sen sijaan hoitohenkilökunnalle nämä tiedot voivat olla arvokkaita. Jos potilas on ollut edellisenä kesänä jollakin osastolla hoidossa ja kulkenut siellä homssuisen näköisenä omituisissa vaatteissa, niin kertoo paljon, että hän on nyt hoidossa ja pukeutuu täysin asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin MT-tapauksissa kuuluu kokonaisvaltaisesti arvioida potilasta. Ko. tyyppinen kuvaus on potilaan hoidon kannalta tarkoitettu so. tilan seuraamiseksi. Tuollaisia ei ole tarkoitettu potilaan luettavaksi ja siitä loukkaannuttavaksi vaan informaatioksi hoitavalle lääkärille ja siksi potilaan hyväksi.
Ymmärrän tämän kyllä hyvin. En tästä loukkaantunutkaan, jäi vain häiritsemään mitä tuo ylipäänsä tarkoittaa.:) Onko tästä jotain yleisiä kriteereitä, mikä luokitellaan lievästi hoitamattoman näköiseksi? -Ap
Ainakaan aloituksesta ei käy selville että lääkäri olisi todennut olevan huolissansa sinun lievästä hoitamattomuudesta. Tuo vaikuttaa ennemmin kuvaukselta olemuksesta kuin ulkonäöstä. Jos se seuraavalla käynnillä on johonkin suuntaan muuttunut päättelee lääkäri ehkä sen jälkeen onko huolissaan muutoksesta vai ei, liittyykö se jotenkin terveydentilaasi vai johonkin muuhun jne.
Vierailija kirjoitti:
Minä varmaan olen sitten mielenterveyspotilas lähes joka puolella kulkiessani eikä tietääkseni ole mitään vikaa. Surua kyllä on kovastikin juuri kuolleen äitini vuoksi mutta en ole ollut huoliteltu enkä hyvin pukeutunut ennenkään. Silitysrautaa en käytä vaatteisiin, voi olla jotain tahroja vaatteissa ja jopa pieni reikä, etenkin takissa enkä meikkaa kuin juhliin. Tukka on itse leikattu. Haluan käyttää rahojani muuhun kuin omaan ulkonäköön. Lapsilla yritän katsoa etteivät kovin likaisissa ja reikäisissä kulje muttei heilläkään mitään merkki vaatteita ole päällä.
Ei, tällä ei tarkoitettu tätä. Ulkonäkö VOI kertoa vaikka mitä. Kun potilasta ei tunneta, on tärkeää kirjata kaikki mahdollinen mistä voisi olla hyötyä häntä auttaakseen. Minäkään en omista silitysrautaa, en välitä jos on muutama kahvitahra paidassa taikka pieni reikä, enkä käytä meikkiä. Olen mielenterveyshoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa sitä ettet näyttänyt erityisen laitetulta tai huolitetulta. Tällaiset asiat on tärkeä kirjoittaa ylös jotta huomaa jatkossa mikäli habitus muuttuu esim. masennuksen vuoksi.
Ongelma tässä on, että kyse on SUBJEKTIIVISESTA arviosta. Lääkereillä (kuten meillä kaikilla) on monelaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä on huoliteltu, mikä hompssu ym.
Kirjaamisella ei ole mitään arvoa, kun ja jos potilas menee seuraavan kerran toiselle lääkärille. Jopa asian kirjanneen lääkärin oma mielipide voi muuttua vuosien saatossa.
Lisäksi potilaalla voi olla esim kiireen takia villatakki juoponnapissa yms.
Kommentit ulkomuodosta ovat tökeröitä ja loukkaavia eivätkä auta potilasta.
Ei ne "kommentit ulkonäöstä" ole siellä mitään missikisa-arviota varten, eikä niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa.
Siis mitä?
Lol
Seuraava potilaasta huolehtinut tietää, miltä hän näytti edellisellä kerralla.
ohis
Ei vaan seuraava potilaasta huolehtiva tietää, miltä edellisen huolehtivan MIELESTÄ potilas näytti. Tuohan on täysin mielipide kohtainen asia. Ulkonäön perusteella ei voi päätellä mitään mielentilasta, sen ymmärtäisi että kirjattaisiin jos jotain täysin poikkeavaa olisi, kuten vaikkapa ilman vaatteita. Luulisi että jos lääkärissä käy, niin se ulkonäkö ei olisi mittarina. esim. yleensä hyvin siististi töihin pukeutuva voi etäpäivänä olla hieman huolittelemattomampi, eihän se kerro mielentilasta mitään vaan siitä, että sattui etäpäivänä käymään lääkärissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä varmaan olen sitten mielenterveyspotilas lähes joka puolella kulkiessani eikä tietääkseni ole mitään vikaa. Surua kyllä on kovastikin juuri kuolleen äitini vuoksi mutta en ole ollut huoliteltu enkä hyvin pukeutunut ennenkään. Silitysrautaa en käytä vaatteisiin, voi olla jotain tahroja vaatteissa ja jopa pieni reikä, etenkin takissa enkä meikkaa kuin juhliin. Tukka on itse leikattu. Haluan käyttää rahojani muuhun kuin omaan ulkonäköön. Lapsilla yritän katsoa etteivät kovin likaisissa ja reikäisissä kulje muttei heilläkään mitään merkki vaatteita ole päällä.
Ei, tällä ei tarkoitettu tätä. Ulkonäkö VOI kertoa vaikka mitä. Kun potilasta ei tunneta, on tärkeää kirjata kaikki mahdollinen mistä voisi olla hyötyä häntä auttaakseen. Minäkään en omista silitysrautaa, en välitä jos on muutama kahvitahra paidassa taikka pieni reikä, enkä käytä meikkiä. Olen mielenterveyshoitaja.
Korostan vielä, että välttämättä nämä ulkoiset seikat ja muutokset niissä eivät kerro mistään mitään. Mutta jos kyseessä on hyvin sulkeutunut potilas, johon on vaikeaa saada kontaktia, ei ole muita apuvälineitä kuin tarkkailla tällaisia ulkoisia seikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä varmaan olen sitten mielenterveyspotilas lähes joka puolella kulkiessani eikä tietääkseni ole mitään vikaa. Surua kyllä on kovastikin juuri kuolleen äitini vuoksi mutta en ole ollut huoliteltu enkä hyvin pukeutunut ennenkään. Silitysrautaa en käytä vaatteisiin, voi olla jotain tahroja vaatteissa ja jopa pieni reikä, etenkin takissa enkä meikkaa kuin juhliin. Tukka on itse leikattu. Haluan käyttää rahojani muuhun kuin omaan ulkonäköön. Lapsilla yritän katsoa etteivät kovin likaisissa ja reikäisissä kulje muttei heilläkään mitään merkki vaatteita ole päällä.
Ei, tällä ei tarkoitettu tätä. Ulkonäkö VOI kertoa vaikka mitä. Kun potilasta ei tunneta, on tärkeää kirjata kaikki mahdollinen mistä voisi olla hyötyä häntä auttaakseen. Minäkään en omista silitysrautaa, en välitä jos on muutama kahvitahra paidassa taikka pieni reikä, enkä käytä meikkiä. Olen mielenterveyshoitaja.
Nimenomaan koska potilasta ei tunneta, niin ei se ulkonäkö kerro mitään. Jos potilas tunnettaisiin, osattaisiin poikkeavaan ulkonäköön suhtautua. Satunnaisten lääkäri käyntien ajalta ulkonäöstä ei voi päätellä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa sitä ettet näyttänyt erityisen laitetulta tai huolitetulta. Tällaiset asiat on tärkeä kirjoittaa ylös jotta huomaa jatkossa mikäli habitus muuttuu esim. masennuksen vuoksi.
Ongelma tässä on, että kyse on SUBJEKTIIVISESTA arviosta. Lääkereillä (kuten meillä kaikilla) on monelaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä on huoliteltu, mikä hompssu ym.
Kirjaamisella ei ole mitään arvoa, kun ja jos potilas menee seuraavan kerran toiselle lääkärille. Jopa asian kirjanneen lääkärin oma mielipide voi muuttua vuosien saatossa.
Lisäksi potilaalla voi olla esim kiireen takia villatakki juoponnapissa yms.
Kommentit ulkomuodosta ovat tökeröitä ja loukkaavia eivätkä auta potilasta.
Ei ne "kommentit ulkonäöstä" ole siellä mitään missikisa-arviota varten, eikä niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa.
Siis mitä?
Lol
Seuraava potilaasta huolehtinut tietää, miltä hän näytti edellisellä kerralla.
ohis
Ei vaan seuraava potilaasta huolehtiva tietää, miltä edellisen huolehtivan MIELESTÄ potilas näytti. Tuohan on täysin mielipide kohtainen asia. Ulkonäön perusteella ei voi päätellä mitään mielentilasta, sen ymmärtäisi että kirjattaisiin jos jotain täysin poikkeavaa olisi, kuten vaikkapa ilman vaatteita. Luulisi että jos lääkärissä käy, niin se ulkonäkö ei olisi mittarina. esim. yleensä hyvin siististi töihin pukeutuva voi etäpäivänä olla hieman huolittelemattomampi, eihän se kerro mielentilasta mitään vaan siitä, että sattui etäpäivänä käymään lääkärissä.
Luulisin, että hoitohenkilökunta ymmärtää, että kyseessä on täysin mielipidekohtainen asia. Selitin kuitenkin jo tuossa aiemmassa viestissäni miksi on tärkeää kerätä ja kirjata tällaisia (mielipidekohtaisia) tiedonmurusia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä varmaan olen sitten mielenterveyspotilas lähes joka puolella kulkiessani eikä tietääkseni ole mitään vikaa. Surua kyllä on kovastikin juuri kuolleen äitini vuoksi mutta en ole ollut huoliteltu enkä hyvin pukeutunut ennenkään. Silitysrautaa en käytä vaatteisiin, voi olla jotain tahroja vaatteissa ja jopa pieni reikä, etenkin takissa enkä meikkaa kuin juhliin. Tukka on itse leikattu. Haluan käyttää rahojani muuhun kuin omaan ulkonäköön. Lapsilla yritän katsoa etteivät kovin likaisissa ja reikäisissä kulje muttei heilläkään mitään merkki vaatteita ole päällä.
Ei, tällä ei tarkoitettu tätä. Ulkonäkö VOI kertoa vaikka mitä. Kun potilasta ei tunneta, on tärkeää kirjata kaikki mahdollinen mistä voisi olla hyötyä häntä auttaakseen. Minäkään en omista silitysrautaa, en välitä jos on muutama kahvitahra paidassa taikka pieni reikä, enkä käytä meikkiä. Olen mielenterveyshoitaja.
Nimenomaan koska potilasta ei tunneta, niin ei se ulkonäkö kerro mitään. Jos potilas tunnettaisiin, osattaisiin poikkeavaan ulkonäköön suhtautua. Satunnaisten lääkäri käyntien ajalta ulkonäöstä ei voi päätellä yhtään mitään.
Kun nämä käynnit lisääntyvät, voi kirjausten perusteella sitten ehkä päätelläkin jotain. Jos satunnaisilla lääkärikäynneillä on pukeutunut jakkupukuun, on suuri muutos kun ilmestyykin hoitopaikkaan huulipunat poskilla ja irokeesi päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa sitä ettet näyttänyt erityisen laitetulta tai huolitetulta. Tällaiset asiat on tärkeä kirjoittaa ylös jotta huomaa jatkossa mikäli habitus muuttuu esim. masennuksen vuoksi.
Ongelma tässä on, että kyse on SUBJEKTIIVISESTA arviosta. Lääkereillä (kuten meillä kaikilla) on monelaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä on huoliteltu, mikä hompssu ym.
Kirjaamisella ei ole mitään arvoa, kun ja jos potilas menee seuraavan kerran toiselle lääkärille. Jopa asian kirjanneen lääkärin oma mielipide voi muuttua vuosien saatossa.
Lisäksi potilaalla voi olla esim kiireen takia villatakki juoponnapissa yms.
Kommentit ulkomuodosta ovat tökeröitä ja loukkaavia eivätkä auta potilasta.
Ei ne "kommentit ulkonäöstä" ole siellä mitään missikisa-arviota varten, eikä niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa.
Siis mitä?
Lol
Seuraava potilaasta huolehtinut tietää, miltä hän näytti edellisellä kerralla.
ohis
Täällähän juuri on todettu, että kyse on subjektiivisesta arviosta. Toinen sanoo epäsiistiksi, toinen ei. Eivät todellakaan kaikki tulkitse oikein toistensa mielipiteitä ja kirjauksia.
Voi luoja. Koko mielenterveydenhuoltohan perustuu hyvin pitkälle subjektiivisiin asioihin. Olen itse mielenterveydenhoitaja ja kyllä ulkoinen habitus ja pukeutuminen on yhteydessä moniin erilaisiin mielen ongelmiin. Jollei niitä saa millään tavalla kommentoida keskenään hoitohenkilökunnan kanssa, niin aika vaikeaksi menee.
Anna esimerkki. Ei äärilaitoja mutta joku muu kuin että ylilaiha voi olla anorektikko tai ylilihava voi olla sitä ja tätä.
" On yrittänyt meikata mutta itku näköjään tullut. Huomattavan ylipainoinen, vaatteet siistit" Tälläinen kirjaus on minusta muutaman vuoden takaa, en vain ollut itkenyt vaikka masentunut olinkin! Olin vain ajanut pyörällä kovassa tuulessa ja puolessa välissä matkaa kaikki ripsarit valuneet silmien alle, eikä ollut asiaa vessaan jolloin olisin tajunnut panda-lookkini.
Joku potilashan voi puhua esimerkiksi hyvin vakaumuksellisesti uskonnollisista asioista ja puheessa vilisee jeesuksia, tuomiopäivää ja synnintuntoa. Eikö tätäkään saisi kirjata? Herätyksen kokenut lääkärihän voi ajatella, että nämä eivät kerro mielenterveysongelmista, koska Jeesus on todellinen. Toinen lääkäri voi nähdä nämä psykoosin merkkeinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa sitä ettet näyttänyt erityisen laitetulta tai huolitetulta. Tällaiset asiat on tärkeä kirjoittaa ylös jotta huomaa jatkossa mikäli habitus muuttuu esim. masennuksen vuoksi.
Ongelma tässä on, että kyse on SUBJEKTIIVISESTA arviosta. Lääkereillä (kuten meillä kaikilla) on monelaisia toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, mikä on huoliteltu, mikä hompssu ym.
Kirjaamisella ei ole mitään arvoa, kun ja jos potilas menee seuraavan kerran toiselle lääkärille. Jopa asian kirjanneen lääkärin oma mielipide voi muuttua vuosien saatossa.
Lisäksi potilaalla voi olla esim kiireen takia villatakki juoponnapissa yms.
Kommentit ulkomuodosta ovat tökeröitä ja loukkaavia eivätkä auta potilasta.
Ei ne "kommentit ulkonäöstä" ole siellä mitään missikisa-arviota varten, eikä niden ole tarkoituskaan auttaa potilasta, vaan hoitohenkilökuntaa.
Siis mitä?
Lol
Seuraava potilaasta huolehtinut tietää, miltä hän näytti edellisellä kerralla.
ohis
Täällähän juuri on todettu, että kyse on subjektiivisesta arviosta. Toinen sanoo epäsiistiksi, toinen ei. Eivät todellakaan kaikki tulkitse oikein toistensa mielipiteitä ja kirjauksia.
Voi luoja. Koko mielenterveydenhuoltohan perustuu hyvin pitkälle subjektiivisiin asioihin. Olen itse mielenterveydenhoitaja ja kyllä ulkoinen habitus ja pukeutuminen on yhteydessä moniin erilaisiin mielen ongelmiin. Jollei niitä saa millään tavalla kommentoida keskenään hoitohenkilökunnan kanssa, niin aika vaikeaksi menee.
Tässä ketjussa on todettu sekin, etä psykiatrian puolella tilanne on eri kuin muilla lääketieteen aloilla. Ja yleisesti peräänkuulutettu hieman asiallisempaa kuvausta. Olisi osoitettava se, että kuvauksista on todella hyötyä POTILAALLE.
Koska potilaan hyvinvoinnistahan tässä on kyse.
Jopa loukkaaviksi jotkut kokevat tietyt arviot, ja silloin niistä voi olla potilaan voinnille jopa haittaa.
Vierailija kirjoitti:
" On yrittänyt meikata mutta itku näköjään tullut. Huomattavan ylipainoinen, vaatteet siistit" Tälläinen kirjaus on minusta muutaman vuoden takaa, en vain ollut itkenyt vaikka masentunut olinkin! Olin vain ajanut pyörällä kovassa tuulessa ja puolessa välissä matkaa kaikki ripsarit valuneet silmien alle, eikä ollut asiaa vessaan jolloin olisin tajunnut panda-lookkini.
Mielestäni olit reipas, kun pyöräilit paikalle. :)
Pidän pientä peiliä taskussani, koska joudun tiputtamaan silmätippoja päivän aikana enkä halua muistuttaa pandaa. Nenäliinan ja vesipullon avulla silmänymppärykset saa siistittyä.
Vierailija kirjoitti:
Joku potilashan voi puhua esimerkiksi hyvin vakaumuksellisesti uskonnollisista asioista ja puheessa vilisee jeesuksia, tuomiopäivää ja synnintuntoa. Eikö tätäkään saisi kirjata? Herätyksen kokenut lääkärihän voi ajatella, että nämä eivät kerro mielenterveysongelmista, koska Jeesus on todellinen. Toinen lääkäri voi nähdä nämä psykoosin merkkeinä.
Totta. Lääkärit ovat ihmisiä ja erilaisia keskenään. Lausunnot ovat siksi subektiivisia, ja on ihan asiallista kysyä, onko ulkonäön kommentoinnista todellista hyötyä potilaalle.
Seuraava potilaasta huolehtinut tietää, miltä hän näytti edellisellä kerralla.
ohis