Kumpi on mielestänne enemmän rakkaudellinen teko?

B tietysti. Jos puoliso alkaisi osoittaa A:n kaltaisia "rakkaudellisia tekoja", niin voisi suhde tulla aika nopeasti tiensä päähän. Olemme aikuisia, tasa-arvoisia ihmisiä, emme toistemme holhoojia.

Toinen on rajoittamista ja toinen välittämistä. Mieti itse kumpi on kumpi.

Mä jätin vastaamatta koska en todellakaan osaa sanoa. Toivoisin tietty että mies toisi mulle herkkuja. Mutta rakkaudellisempi...? Jos mulla vaikka ois diabetes niin ehdottomasti a. Jos taas tuollaista tapahtuisi kerran pari kuussa niin sehän on ihan ok eli b.

C) Osta itse suklaasi.

Vierailija kirjoitti:

C) Osta itse suklaasi.

C) on musta käytännössä sama kuin A) nätimmin ilmaistuna, jonka siis valitsin.

Mulla mies ei yleensä tuo herkkuja kaupasta, monesti olenkin pyytänyt häntä ettei anna mun ostaa jotakin tiettyä herkkua.

Oisin varmaan lihava jos kantaisi mulle karkkia kaupasta aina kun haluaisin tai on paha mieli.

B tietenkin. Ei ole mitään vikaa siinä, että haluaa joskus suklaata tms. Aikuinen säännöstelee itse herkkujen syömistään.

Lapsen kohdalla tilanne on eri.

Vierailija kirjoitti:

Toinen on rajoittamista ja toinen välittämistä. Mieti itse kumpi on kumpi.

Miksi rajoittaminenkin ei voisi olla välittämistä? Vai hakisitko alkohloistillekin viinaa kun pyytää?

Ei tuohon voi antaa yksiselitteistä vastausta. Se on tilanne - ja tapauskohtaista. Tietenkin.

Sukupuolet vaihtaen, jos mun nainen alkaisi viisastelemaan linjoista ko. tilanteessa, niin menisi loppuilta jäätävässä ilmapiirissä. Onneksi se ei ole tollanen A luokan mulukku. M43

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen on rajoittamista ja toinen välittämistä. Mieti itse kumpi on kumpi.

Miksi rajoittaminenkin ei voisi olla välittämistä? Vai hakisitko alkohloistillekin viinaa kun pyytää?

Jos olisin muutenkin Alkoon menossa niin hakisin. Ei alkoholisti parane sillä, että toinen jättää tuomatta hänelle viinaa.

Fiksuinta olisi että mies toisi vähän jotain herkkuja.

Jos olet aivan kauhean ylipainoinen niin voi vähän rajoittaa. Jos normaalipainoinen niin voi tuoda niin paljon kuin pyydät ja ymmärtää että osaat itse rajoittaa ja se ei ole hänen tehtävänsä.

Mutta rakkaudellinen teko on suhteessa lähtötietoihin. Niitä kun ei tiedä niin vaikea sanoa mikä on rakkautta.

A on piilonarsismia, miehen omien mieltymysten toteuttamista manipuloiden. Sairasta toimintaa. Se on myös peitelty arvostelu - et kelpaa tuollaisena, haluinesi, ja ulkomuotosikin joko on tai voi muuttua arveluttavaksi valintojesi kautta.

A on kuvottava äijä ja totaalisen turn off.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen on rajoittamista ja toinen välittämistä. Mieti itse kumpi on kumpi.

Miksi rajoittaminenkin ei voisi olla välittämistä? Vai hakisitko alkohloistillekin viinaa kun pyytää?

Toki olisi eri asia, jos herkkuja pyytäisi 300-kiloinen ruokariippuvainen. Oletin vain, että nyt on kyseessä normaali ihminen eikä mikään pääsairas ruokaholisti, joka ei pääse edes sängystä ylös kun on niin läski.

Meillä minä käyn 99% kaupassa, mutta viikonloppuna mies kyllä käväisi kaupan ohi mennessä ostamassa minulle leivontakaakaota, joista olin leipomassa mokkapaloja. Eikä hän kettuillut ollenkaan asiasta. Jos olisi kettuillut, niin en olisi ostanut hänelle enää sen koommin hänen tykkäämiä herkkuja. A oli siis suoraa kettuilua, B on meillä oikea vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

A on piilonarsismia, miehen omien mieltymysten toteuttamista manipuloiden. Sairasta toimintaa. Se on myös peitelty arvostelu - et kelpaa tuollaisena, haluinesi, ja ulkomuotosikin joko on tai voi muuttua arveluttavaksi valintojesi kautta.

A on kuvottava äijä ja totaalisen turn off.

Näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen on rajoittamista ja toinen välittämistä. Mieti itse kumpi on kumpi.

Miksi rajoittaminenkin ei voisi olla välittämistä? Vai hakisitko alkohloistillekin viinaa kun pyytää?

Viina ja suklaa on aavistus eri juttu. Sinulla ei taida olla ystäviä? Miestä ei ainakaan ole.

Että sä viittit tälläsesta aiheesta raapustaa noin pitkän alotuksen. Varmaan naama yhtä rasvasena kun näppis🍫🍬🍭 Anna mennä rouskunrouskun🍨🍧🍦🐷🐖🐄

Ei siinä ole aikaa halailuun kun av-matami tarvii herkkunsa. Kyllä aitoa rakkautta on se että mies on jo autossa eikä jää sohvalle kiehnäämään ja kyselemään.

A osoittaa sellaista älyllistä vammaisuutta eli typeryyttä, että mielikuvakin noin daijusta miehestä halaamassa minua on ällöttävä.

Mies voi puhua tunnesyömisen haitoista, ehdottaa muita vaihtoehtoja ja kieltäytyä tuomasta suklaata, mutta jos hän selittää valintansa jollain linjojen pilautumisella ja ehdottaa terveellisyyden nimissä tilalle voileipää, niin mies on yksinkertaisesti vtun tyhmä aasi jolta en kuuntelisi mitään tai koskisi koko vatipäähän.

Tämä mies varmaan itse lihoisi ja ihmettelisi paskamahaansa, koska ”minä syön vain kotiruokaa enkä herkuttele”.

B tukee huonoja valintoja, mutta ei ainakaan mussuta pascaa eli on rakastettavampi kuin A eli kykenee myös tekemään rakkaudellisen teon eli B joo.

Riippuu täysin ihmisistä. Minulle tunnesyöminen on ongelma ja olenkin puhunut siitä läheisilleni, osa toimiikin vaihtoehto A:an tavoin. Olen siitä onnellinen, mutta sellainen toiminta vaatii rautaista luottamusta ja toisen tuntemista molemminpuolin. Mielestäni toisen syömistä ei saa missään nimessä yrittää kontroloida, ellei toinen sitä pyydä, silloinkin vain pienissä, yhdessä sovituissa asioissa.