Lue keskustelun säännöt.
Oliko vuosi 1989 Suomen historian paras?
30.11.2018 |
Työttömyysaste oli kaikkien aikojen matalin, nousukausi kovimmillaan, GPI-indeksi parhaimmillaan, kylmä sota päättyi ja tulevaisuus näytti valoisalta. Mitä muistat tuosta vuodesta?
Kommentit (79)
Miten työtön 1989 kun työpaikat vaihtui lennosta ja töitä löytyi heti toisin kuin nykyään nuorille vaikka muka työvoimapulaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Objektiivisesti ottaen moni asia oli hyvin, mutta muistan että tietynlainen röyhkeys, omahyväisyys ja materialismi nostivat päätään siinä 80-luvun lopulla. Jupit ja city-kulttuurin hehkutus ärsyttivät suunnattomasti, kun en itse asunut suuressa kaupungissa.
1987 oli röyhkein juppivuosi. -86 ja -88 olivat kivoja iloisen kulutuksen vuosia.
Ei minusta.
Viimeistä vuotta amiksessa. Rahat tiukilla ja kauhea ongelma, kun piti miettiä laittaako jakkuun vaan yhdet olkatoppaukset vai kahdet kuten useimmilla oli. Permanenttikin alkoi kasvaa yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoispoikani syntyi. Ceaucescun ja vaimonsa teloitus pyöri uutisissa, istuin telkkarin ääressä imettämässä. Tuntui erityisen kuvottavalta, vaikka en noita ollut seurannut.
Minäkin muistan jotenkin tuon teloituksen, vaikka olin pikkupoika tuohon aikaan.
Hesarissa oli otsikko "jännitysnäytelmä nimeltä uutiset". Ne menivät päivä päivältä hullummiksi. Kommunismin romahti kuin Berliinin muuri, jonka katoa katsottiin melkein suorana tv:stä.
Hs arveli jo pari kuukautta aiemmin, että Romaniassa tapahtuu pian jotain ja paljon. Teloitus ei ollut mielestäni niin paha kuin sittemmin paljastuneet lastenkodit, lue keskitysleirit.
Vierailija kirjoitti:
Itku pitkästä ilosta, sillä vuonna 1991 alkoi Suomen historian pahin talouskriisi.
Joka jatkuu vieläkin. Työttömyys ei ole tuon jälkeen enää palannut normaalille tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta.
Viimeistä vuotta amiksessa. Rahat tiukilla ja kauhea ongelma, kun piti miettiä laittaako jakkuun vaan yhdet olkatoppaukset vai kahdet kuten useimmilla oli. Permanenttikin alkoi kasvaa yli.
No oli sinulla ongelmat. Minäkin kävin amista, mutta mielestäni toppaukset oli jo pois muodista. Sen vuoden juttu oli neonvärit, jotka suorastaan särki silmissä.
Väärin. Suomen paras vuosi ikinä oli 1995.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin Virossa, olin parikymppinen opiskelija. Kaupat olivat tyhjiä, tiskeillä ainoastaan jotain mustekalasäilykkeitä ja sokeroituja karpaloita. Neuvostoliitto pysyi vielä pystyssä, mutta jonkinnäköinen yksityisyrittäjyys oli jo luvallista. Tallinnan torilta ostin nälkään jotain marengintapaista, joka maistui aivan saippualle. Oikeata saippuata eikä hammastahnaa ei saanut mistään. Sokeria ja joitakin muita elintarvikkeita sai vaan kupongeilla. Pahin oli se, että olin ihan nätti, mutta elin koko ajan totaalisessa rakkauden puutteessa ja sielu oli ihan riekaleina. Varmasti kamalin vuosi elämässäni, mutta sisälläni huusin koko ajan Jumalan puoleen ja pikkuhiljaa asiat alkoivatkin muuttua.
Minäkin olin täysin risana, masennuin ja ahdistuin tuona keväänä pitkän stressin ja kodin asioiden takia. Lisäksi ajauduin huonoon suhteeseen Pahinta aikaa kesti vuoden. Olin 16-17.
No enpä ollut ainoa. Mm näyttelijä The Rock vietti saman vuoden saman ikäisenä samalla tavalla: itkemällä.
Vierailija kirjoitti:
Tapasin silloin lasteni isän, joka tuhosi meidän kaikkien elämän.
Vähän sama täälläkin, mutta hän on jo haudassa ja meillä menee hyvin. En muista häntä pahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itku pitkästä ilosta, sillä vuonna 1991 alkoi Suomen historian pahin talouskriisi.
Ihmettelen vieläkin mitä tapahtui. Vielä vuonna 1990 suomalaiset halusivat tehdä töitä elääkseen ja olla nettomaksajia, mutta 1991 ihmiset laiskistuivat, eivät halunneet tehdä tai hakea töitä. Syntyi aivan hirveän karmea työvoimapula.
Miksi kukaan poliitikko ei nähnyt, että metsässä on töitä kun sinne katsoo? Miksi he eivät ottaneet ulkomaalaisia tekmään töitä, kun ne eivät suomalaisille kelvanneet? Miksi ei kikytetty pidempiä työaikoja? Miksi ei aktivoitu laiskoja elämäntapatyöttömiä?
Ehkä tilanne oli uusi, eikä oikeistoliberaaleja paraanuskeinoja vain osattu ajatella? Onneksi nykyään valistuneet poliitikot ovat keksineet lääkkeet näihin ongelmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itku pitkästä ilosta, sillä vuonna 1991 alkoi Suomen historian pahin talouskriisi.
Ihmettelen vieläkin mitä tapahtui. Vielä vuonna 1990 suomalaiset halusivat tehdä töitä elääkseen ja olla nettomaksajia, mutta 1991 ihmiset laiskistuivat, eivät halunneet tehdä tai hakea töitä. Syntyi aivan hirveän karmea työvoimapula.
Miksi kukaan poliitikko ei nähnyt, että metsässä on töitä kun sinne katsoo? Miksi he eivät ottaneet ulkomaalaisia tekmään töitä, kun ne eivät suomalaisille kelvanneet? Miksi ei kikytetty pidempiä työaikoja? Miksi ei aktivoitu laiskoja elämäntapatyöttömiä?
Ehkä tilanne oli uusi, eikä oikeistoliberaaleja paraanuskeinoja vain osattu ajatella? Onneksi nykyään valistuneet poliitikot ovat keksineet lääkkeet näihin ongelmiin.
Torvi.
Lama muuten alkoi jo 1990.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pidän enemmän vuotta 1988 suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan huippuvuotena ja perustelen sen sillä, että syyskesällä 1989 eräs työpaikallani ollut nainen suositteli minulle 23-vuotiaalle nuorelle miehelle että kannattaisi liittyä ammattiliittoon, voi olla irtisanomisia edessä. No, minä poika liityin ammattiliittoon, mutta ne irtisanomiset siltä erää peruttiin. Kohtalon hetki koitti sitten keväällä 1991, jolloin minut ja monet muut nuoret irtisanottiin ("Kyllä nuoret töitä löytää"). Vuosi 1989 oli siis jo aikaa jolloin myrskyn merkit olivat ilmassa ja iloiset kulutusbileet loppusuoralla. 1990-luvun lamavuosien jälkeinen aika on ollut jonkinlaista hyvinvointiyhteiskunnan huonontamista. Toki muutamia lyhyitä huippukausia on ollut senkin jälkeen (Nokia-buumi jne.). Itse olen tässä vuosien ollut pääasiassa määräaikaisissa työsuhteissa, kursseilla, työharjoitteluissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itku pitkästä ilosta, sillä vuonna 1991 alkoi Suomen historian pahin talouskriisi.
Ihmettelen vieläkin mitä tapahtui. Vielä vuonna 1990 suomalaiset halusivat tehdä töitä elääkseen ja olla nettomaksajia, mutta 1991 ihmiset laiskistuivat, eivät halunneet tehdä tai hakea töitä. Syntyi aivan hirveän karmea työvoimapula.
Miksi kukaan poliitikko ei nähnyt, että metsässä on töitä kun sinne katsoo? Miksi he eivät ottaneet ulkomaalaisia tekmään töitä, kun ne eivät suomalaisille kelvanneet? Miksi ei kikytetty pidempiä työaikoja? Miksi ei aktivoitu laiskoja elämäntapatyöttömiä?
Ehkä tilanne oli uusi, eikä oikeistoliberaaleja paraanuskeinoja vain osattu ajatella? Onneksi nykyään valistuneet poliitikot ovat keksineet lääkkeet näihin ongelmiin.
Torvi.
Lama muuten alkoi jo 1990.
Ei alkanut vielä -90. Eikös silloin joku poliitikko sanonut ettei mitään lamavaihtoehtoa ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itku pitkästä ilosta, sillä vuonna 1991 alkoi Suomen historian pahin talouskriisi.
Ihmettelen vieläkin mitä tapahtui. Vielä vuonna 1990 suomalaiset halusivat tehdä töitä elääkseen ja olla nettomaksajia, mutta 1991 ihmiset laiskistuivat, eivät halunneet tehdä tai hakea töitä. Syntyi aivan hirveän karmea työvoimapula.
Miksi kukaan poliitikko ei nähnyt, että metsässä on töitä kun sinne katsoo? Miksi he eivät ottaneet ulkomaalaisia tekmään töitä, kun ne eivät suomalaisille kelvanneet? Miksi ei kikytetty pidempiä työaikoja? Miksi ei aktivoitu laiskoja elämäntapatyöttömiä?
Ehkä tilanne oli uusi, eikä oikeistoliberaaleja paraanuskeinoja vain osattu ajatella? Onneksi nykyään valistuneet poliitikot ovat keksineet lääkkeet näihin ongelmiin.
Torvi.
Lama muuten alkoi jo 1990.
En ole torvi. Nykyisten työttömien työttömyys on aivan yhtä paljon oma vika, kuin vuonna 1991 työttömiksi joutuneiden työttömyys.
Voit tulkita tuon lauseen aivan miten haluat.
Olin ala-asteella, inhosin ja pelkäsin käydä koulua. Tähän aikaan vuodesta vuonna 1989 tosin oli kivaa, kun joulu ja joululoma oli tulossa. Tasan 29 vuotta sitten lauantaina tähän aikaan varmaankin piirtelimme siskoni kanssa joulukortteja sukulaisille ja kuuntelimme radiota. Me lapset aloitimme omat jouluvalmistelumme varhain joka vuosi.
Samoin v. 1989 kesäloma oli ihana. Kesäkuussa teimme perheen kanssa ison autoreissun ympäri Suomea. Vietimme paljon aikaa maaseudulla isovanhempiemme luona, ja myös minun ja siskoni kavereita oli mukana siellä harva se viikko.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kesä oli muistaakseni todella lämmin. Autoja myytiin enemmän kuin koskaan ja neonvärisiä vaatteita näkyi kaikkialla.
1989 jäi mieleeni yhtenä parhaista vuosista tähän astisessa elämässäni. Vuosi alkoi edellisenä vuotena aloittamassani asepalveluksessa minulle mieluisena erikoiskoulutuksena ja myöhemmin komennuksena. Kesällä pääsin siviiliin ja tapasin tytön viehkeän mutta ulkomaille lähti hän. Taisin jopa rakastua mutta en ole enää häntä tavannut - ajattelen ja muistelen kuitenkin lähes päivittäin. Loppu vuodesta olin töissä useammallakin työnantajalla - töitä siis tekevälle riitti. Jouduin jopa kieltäytymään parista työpaikasta. Loppu vuodesta pääsin opiskelemaan "unelma ammattiini" Jossa työskentelen vieläkin. Turhat unelmat ovat tosin jo haihtuneet ja harmaa arki tullut hiipien elämään. Eniten harmittaa se että en enää koskaan tavannut tuota kivaa nuorta naista mutta muistot jäivät elämään ja aina kun on ankeaa niin muistelen tuota kesää ja luen joskus piristykseksi jonkun hänen kirjoittamansa kirjeen jotka olen onneksi säilyttänyt "suurena aarteenani"...
SurferBoy89 kirjoitti:
1989 jäi mieleeni yhtenä parhaista vuosista tähän astisessa elämässäni. Vuosi alkoi edellisenä vuotena aloittamassani asepalveluksessa minulle mieluisena erikoiskoulutuksena ja myöhemmin komennuksena. Kesällä pääsin siviiliin ja tapasin tytön viehkeän mutta ulkomaille lähti hän. Taisin jopa rakastua mutta en ole enää häntä tavannut - ajattelen ja muistelen kuitenkin lähes päivittäin. Loppu vuodesta olin töissä useammallakin työnantajalla - töitä siis tekevälle riitti. Jouduin jopa kieltäytymään parista työpaikasta. Loppu vuodesta pääsin opiskelemaan "unelma ammattiini" Jossa työskentelen vieläkin. Turhat unelmat ovat tosin jo haihtuneet ja harmaa arki tullut hiipien elämään. Eniten harmittaa se että en enää koskaan tavannut tuota kivaa nuorta naista mutta muistot jäivät elämään ja aina kun on ankeaa niin muistelen tuota kesää ja luen joskus piristykseksi jonkun hänen kirjoittamansa kirjeen jotka olen onneksi säilyttänyt "suurena aarteenani"...
Ja kesä 1989 kuten aiempikin kesä olivat aurinkoisia ja uimarannallakin tuli aikaa vietettyä..sekä soutelemassa järvellä & picnikillä.
Edellinen vuosi oli mitä mainioin. Tuonna vuonna lähestyttiin jo lamaa. Ei tapahtunut mitään. Ei julkaistu paljon musiikkia, ihmiset eivät käyneet yhteisissä tilaisuuksissa kuten juhannusjuhlilla ( kertoi eräs matkailualan yrittäjä). Elettiin kuin rasvatyynessä.
Wärtsilä Marinen konkurssi odotti nurkan takana.
Euroopassa vuosi oli kaikkea muuta kuin rauhallinen, ja sen tapahtumat loivat levottomuutta tännekin.