Oon tylyttänyt suotta ihan hyviä miehiä ja nyt vasta tajusin miksi

Vierailija kirjoitti:

Pyrin siihen, että en olisi tyly peräänkyselijöille, mutta kyllä tämä ketju silti puhuttelee. Naisena saat olla varpaillasi koko ajan - olenko riittävän mukava, etten saa tylyn muijan mainetta, mutta riittävän etäinen, ettei toinen luule olevani kiinnostunut? Se käy raskaaksi pidemmän päälle. Helpointa aikaa oli, kun oli sormus sormessa. Ei tarvinnut miettiä, sai vain olla oma itsensä ja viesti oli silti selvä. Varattu ja piste.

Nyt jälleen rengastamattomana sain muistutuksen, että sitä etäisyyttä on jatkuvasti ylläpidettävä, vaikka olisi parisuhteessa. Sinkkuna sitä malttoi vielä tarkkailla ympäristöään ja pitää etäisyyttä. Uuden kumppanin löydyttyä tiputin epähuomiossa muurin, koska ajatukset oli ymmärrettävästi ihastuksessa, enkä muita nähnytkään. Ja eikös niitä ehdotuksia alkanut taas tulla. 

On tutkittu, että miehet tulkitsevat naisen kiinnostusta aina yläkanttiin, erityisesti, jos he ovat humalassa.  

Sinänsä en nyt koe tulleeni erityisen häirityksi, mutta varsinkin työpaikalla ja harrastuksissa haluaisin viimeiseen asti välttää näitä kyselyitä, kun siitä tulee helposti turhaa nolostelua pitkäksi aikaa. Puntaroin jo tässä, että missä vaiheessa olisi sopiva hetki ehdottaa kihloja...

Eli jos koskaan mietitte, että miksi ne suosituimmat/kauneimmat naiset antavat alussa tylyn ja etäisen vaikutelman, niin tästä syystä.

Tsemppiä muille naisille! Lohdutukseksi, että eiköhän ne vuodet tee tehtävänsä ja sitten jupisemme, kun omanikäiset miehet kuolaa nuorempien perään ja me olemme pelkkää ilmaa.

Minulle teki vuodet tehtävänsä ja olen erittäin tyytyväinen. Voin jutella jos haluan, kukaan ei tuijota, ahdistelija etsii paremman kohteen. Toki olisin mielelläni nuorempana löytänyt kumppanin, mutta kärsin tässä keskustelussa mainitusta ongelmasta. En itse halunnut sanoa rumasti, mutta lopulta en enää käynyt missään, koska suomalainen käytös oli niin sietämätöntä, naisten sekä miesten. Nyt en kaipaa miestä passattavakseni.

Vierailija kirjoitti:

Kieltämättä se tuntuu varsin epämiellyttävälle, kun näin ei-komeana miehenä aloittaa keskustelun naisen kanssa ja tämä käskee minun mennä ja lopettaa itseni. Mutta ihan kiva, että nyt tiedän, että naisilla on oikeus näin minulle puhua, koska joskus joku muu mies on heille ollut epäkohtelias. 

Et tunne mitään myötätuntoa naisia kohtaan, joten itsesäälisi ei tee mitään vaikutusta. Keskity kaikin mokomin jatkossakin vain itseesi.

Vierailija kirjoitti:

Kävin yökerhoissa joskus 20-23 -vuotiaana alle 10 kertaa. Mutta lähes joka kerta kun menin niin joku nuori mies lähestyi jotenkin ikävällä tavalla. Joskus tuli joku täysin tuntematon suoraan sanoen hinkkaamaan itseään minua vasten tanssilattialla takaapäin. Ihan todella sairasta ja outoa ja kiusallista käytöstä. Ei ole hauskaa vaan nöyryyttävää kohtelua.

Jotain idioottieja vissiin naurattaa seksuaalinen häirintä täällä keskustelupalstoilla...

Jos olisin useammin käynyt yökerhossa niin minusta olisi varmaan tullut miesvihaaja. Mutta en tykännyt yökerhoista muutenkaan ja sitten löysinkin rakkaan puolisoni jo 24-vuotiaana. Toisaalta treffipalstoilla, tinderissä ym. tulee samanlaisia "miehiä" vastaan todella paljon, mutta ne saa helposti poistettua napinpainalluksella, harvoin niitä tarvii onneksi normaalielämässä kohdata.

Tuo tosiaan oli aivan sairasta käytöstä. Ja noita miehiä oli niin paljon. Varmaan puolet ikäluokasta. Ja sitä pidettiin ihan normaalina käytöksenä, johon ei naisella ollut mitään oikeutta puuttua. Ilman metoota meno olisi aivan samanlaista.

Mä olen miettinyt vähän samaa. En tarkoita baarituttavuuksia vaan koulusta ja muualta tuttuja poikia, jotka eivät olleet niitä cooleimpia ja komeimpia, mutta kivoja ja ihan ok. Pari ilmaisikin halunsa olla enemmän kuin tuttuja/kavereita.

Muttta mä olin vihainen nuori, mikä ei välttämättä näkynyt vieraammille päällepäin, mutta lähimmille se näkyi ja kuului. Olin pohjimmiltanii ujo ja epävarma, ja hain identiteettiäni. Kerran erehdyin seurustelemaan kiltin miehen kanssa ja olen nyt oikeasti pahoillani siitä miten häntä silloin kohtelin.

Päädyin yhteen toisen yhtä epävakaan kanssa. Olemme edelleen yhdessä vaikka ei ehkä pitäisi olla. Minä olen onnistunut rauhoittumaan ja kasvamaan ihmisenä töiden ja lasten tuoman vastuun myötä. Puolison henkinen kasvu laahaa edelleen perässä. Usein tuntuu, että olen perheen ainoa aikuinen vaikka meitä pitäisi olla kaksi.

Olen jossitellut, olisinko onnellisempi jos olisin sittenkin valinnut jonkun tasaisemman ja tylsemmän. En tiedä. Monesti päädyn pohdinnoissani siihen, että ne järkevät ja tasaiset eivät ehkä olisi kestäneet nuorta minua. Että ehkä kaikki meni kuitenkin niin kuin piti.

Naiset, ryhtykää seurustelemaan ulkomaalaisten kanssa. Menkää naimisiin  ja hankkikaa  heidän kanssaan jälkikasvua, muuten Suomesta loppuu väestö.

Suomalainen mies on ilkeä pelkuriraukka eikä mitään käytöstapoja enää ole, joten on ajanhaaskausta yrittää mitään tuollaisten kanssa.

Geeniperimä ja luonne vahvistuu muutenkin, kun saadaan tänne lapsia jotka ovat kokonaan toista etnistä ryhmää. Olen ihan tosissani. Suomalainen mieshenkilö u l i s k o o n  netin syövereissä omassa rauhassaan kaltaistensa kanssa. Hame päälle neitimiehille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin yökerhoissa joskus 20-23 -vuotiaana alle 10 kertaa. Mutta lähes joka kerta kun menin niin joku nuori mies lähestyi jotenkin ikävällä tavalla. Joskus tuli joku täysin tuntematon suoraan sanoen hinkkaamaan itseään minua vasten tanssilattialla takaapäin. Ihan todella sairasta ja outoa ja kiusallista käytöstä. Ei ole hauskaa vaan nöyryyttävää kohtelua.

Jotain idioottieja vissiin naurattaa seksuaalinen häirintä täällä keskustelupalstoilla...

Jos olisin useammin käynyt yökerhossa niin minusta olisi varmaan tullut miesvihaaja. Mutta en tykännyt yökerhoista muutenkaan ja sitten löysinkin rakkaan puolisoni jo 24-vuotiaana. Toisaalta treffipalstoilla, tinderissä ym. tulee samanlaisia "miehiä" vastaan todella paljon, mutta ne saa helposti poistettua napinpainalluksella, harvoin niitä tarvii onneksi normaalielämässä kohdata.

Minullepa kävi niin että joku ällötys teki noin minulle juurikin yökerhossa, eli tuli hinkuttamaan itseään takaapäin,. Ensin siirryin vain kauemmas ja katsoin pahasti. Toisella kertaa mies teki saman ja kävi rintoihin kiinni myös. No tämämpä näki hänen naisystävänsä, ja meinasin saada köniini jo siinä heti käsilaukusta. Eipä aikaakaan niin tämä nainen ja mihenesä levittelivät minusta sitten paskajuttuja ympäri kylää miten olin yrittänyt hänen miestään pokailla yökerhossa. 

Silloin ei ollut puhettakaan mistään metoosta, eikä mitään jakoa mennä poliisille itkemään että kunniaani on loukattu, pihalle olisivat nauraneet sieltä. Vielä vuosia myöhemmin eräs uusi tuttavuus ihmetteli että olenkin ihan mukava, että hän oli kuullut että olen hirveä hyöravamppi joka pokaa toisten miehiä. 

Eikä tässäkään vielä kaikki. Myös LAPSELLENI oli tultu mussuttamaan tätä samaa tarinaa kun hän oli ollut baarissa 18v täytettyään. Kun tuo ahdistelu tapahtui olin  jo 5-vuotiaan lapsen äiti siis, ja ysätävn synttäreitä juhlimassa siellä ravintolassa. Monenteenkohan polveen minun ja jälkijkasvuni tulee kärsiä siitä että kävin kerran yökerhossa, enkä tehnyt mitään väärää tai pahaa kenellekään???

Naiset on kuin busseja, odotat pysäkillä ja hyppäät kyytiin.

Nautit aikasi kyydistä ja hyppäät pois pysäkillä.

Aina tulee uusi bussi.

Men go their own way

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin yökerhoissa joskus 20-23 -vuotiaana alle 10 kertaa. Mutta lähes joka kerta kun menin niin joku nuori mies lähestyi jotenkin ikävällä tavalla. Joskus tuli joku täysin tuntematon suoraan sanoen hinkkaamaan itseään minua vasten tanssilattialla takaapäin. Ihan todella sairasta ja outoa ja kiusallista käytöstä. Ei ole hauskaa vaan nöyryyttävää kohtelua.

Jotain idioottieja vissiin naurattaa seksuaalinen häirintä täällä keskustelupalstoilla...

Jos olisin useammin käynyt yökerhossa niin minusta olisi varmaan tullut miesvihaaja. Mutta en tykännyt yökerhoista muutenkaan ja sitten löysinkin rakkaan puolisoni jo 24-vuotiaana. Toisaalta treffipalstoilla, tinderissä ym. tulee samanlaisia "miehiä" vastaan todella paljon, mutta ne saa helposti poistettua napinpainalluksella, harvoin niitä tarvii onneksi normaalielämässä kohdata.

Minullepa kävi niin että joku ällötys teki noin minulle juurikin yökerhossa, eli tuli hinkuttamaan itseään takaapäin,. Ensin siirryin vain kauemmas ja katsoin pahasti. Toisella kertaa mies teki saman ja kävi rintoihin kiinni myös. No tämämpä näki hänen naisystävänsä, ja meinasin saada köniini jo siinä heti käsilaukusta. Eipä aikaakaan niin tämä nainen ja mihenesä levittelivät minusta sitten paskajuttuja ympäri kylää miten olin yrittänyt hänen miestään pokailla yökerhossa. 

Silloin ei ollut puhettakaan mistään metoosta, eikä mitään jakoa mennä poliisille itkemään että kunniaani on loukattu, pihalle olisivat nauraneet sieltä. Vielä vuosia myöhemmin eräs uusi tuttavuus ihmetteli että olenkin ihan mukava, että hän oli kuullut että olen hirveä hyöravamppi joka pokaa toisten miehiä. 

Eikä tässäkään vielä kaikki. Myös LAPSELLENI oli tultu mussuttamaan tätä samaa tarinaa kun hän oli ollut baarissa 18v täytettyään. Kun tuo ahdistelu tapahtui olin  jo 5-vuotiaan lapsen äiti siis, ja ysätävn synttäreitä juhlimassa siellä ravintolassa. Monenteenkohan polveen minun ja jälkijkasvuni tulee kärsiä siitä että kävin kerran yökerhossa, enkä tehnyt mitään väärää tai pahaa kenellekään???

Avian hirveää kohtelua. Olen järkyttynyt.

Vierailija kirjoitti:

Eli oot ollut miehille törkeä koko elämäsi ja lutkannut tuolla menemään ja jaellut litsareita vähemmän kiinnostavammille, muuten oot ollut jakorasi a ja nyt 35 vuotiaana haluatkin perheen ja lapsia ja syyllistät miehiä. Hohhoijaa.

Tämä sama tuli itsellekin mieleen. Siis mikä se ap:n kirjoituksen ydin nyt oikein oli? Niin joo, jotain jargonia omasta huonosta käytöksestä joka olikin miesten vika, yllättäen. Jooh.

Mikä siinä on, että sinne yökerhoon pitää mennä ketkuttelemaan tanssilattialle puolialasti ja sitten kun tavismiehet lähestyvät niin ovat inhottavia sikoja...? Kannattaa opetella avaamaan suu ja sanomaan kohteliaasti mutta jämäkästi "Ei kiitos, en ole kiinnostunut.".

Vierailija kirjoitti:

Tuo tosiaan oli aivan sairasta käytöstä. Ja noita miehiä oli niin paljon. Varmaan puolet ikäluokasta. Ja sitä pidettiin ihan normaalina käytöksenä, johon ei naisella ollut mitään oikeutta puuttua. Ilman metoota meno olisi aivan samanlaista.

Enempi epäilen, että _puolet_ mistään miesten ikäluokasta edes satunnaisesti käy yökerhoissa. Väitän, että ehkä 20%, joka sekin on toki paljon - enemmän kuin naisista samassa ikäluokassa.

Omassa kaveripiirissäni (n. 20-30 hlö) kaikki pariutuivat 22-27v -ikäisenä suurinpiirein (+-5v) samanikäisten naisten kanssa ja 80% on edelleen (onnellisesti) yhdessä ja lapsiakin heillä on.

Varmaan etelän hapatuksia.

m48, Kajaani

Vierailija kirjoitti:

Mä olen miettinyt vähän samaa. En tarkoita baarituttavuuksia vaan koulusta ja muualta tuttuja poikia, jotka eivät olleet niitä cooleimpia ja komeimpia, mutta kivoja ja ihan ok. Pari ilmaisikin halunsa olla enemmän kuin tuttuja/kavereita.

Muttta mä olin vihainen nuori, mikä ei välttämättä näkynyt vieraammille päällepäin, mutta lähimmille se näkyi ja kuului. Olin pohjimmiltanii ujo ja epävarma, ja hain identiteettiäni. Kerran erehdyin seurustelemaan kiltin miehen kanssa ja olen nyt oikeasti pahoillani siitä miten häntä silloin kohtelin.

Päädyin yhteen toisen yhtä epävakaan kanssa. Olemme edelleen yhdessä vaikka ei ehkä pitäisi olla. Minä olen onnistunut rauhoittumaan ja kasvamaan ihmisenä töiden ja lasten tuoman vastuun myötä. Puolison henkinen kasvu laahaa edelleen perässä. Usein tuntuu, että olen perheen ainoa aikuinen vaikka meitä pitäisi olla kaksi.

Olen jossitellut, olisinko onnellisempi jos olisin sittenkin valinnut jonkun tasaisemman ja tylsemmän. En tiedä. Monesti päädyn pohdinnoissani siihen, että ne järkevät ja tasaiset eivät ehkä olisi kestäneet nuorta minua. Että ehkä kaikki meni kuitenkin niin kuin piti.

Se että päädyit yhteen toisen epävakaan ihmisen kanssa, oli todennäköisesti paras mahdollinen lopputulos kaikille.

Te epävakaat ihmiset kuitenkin jollain tasolla ymmärrätte toistenne sielunelämää ja käytöstä, hiljaisempi ja kiltimpi mies olisi todennäköisesti ihan pulassa sinun kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Tosi ikävää että nämä asiat kaatuvat niin usein käytöstapojen puutteeseen.

Eikö ole hyvä että ihminen paljastaa hyvien tapojen puutteensa jo näin kättelyssä.

Voi kultaseni, 5 vuotta sittenkö sinä tuon jo tajusit, etkä ole minulle kertonut mitään. Minulla on jo kolmas vaimo meneillään tuon surkeasti päättyneen suhteemme jälkeen, joten en ole enää käytettävissäsi.

Kun on tullut varallisuutta ja annan sen näkyä, tulee vaikka minkälaista pyydystä haaveinaan se kotiäidin rooli ilman työvelvoitetta. Annan monesti ymmärtää että ehkä. Todellisuudessa vedän viikseen ja aamulla laitan kiertoon. Itse en enää lähesty. 

Aloitus on vanha mutta niin totta tänäkin päivänä, jos ei vielä pahempaa.

Muistan itse miten nuorena murrosiästä juuri ohi päässeenä sai niin kamalaa kohtelua että aivan takuulla mielenkiinto yhtäkään miestä kohtaan kuoli siihen paikkaan. 

Muistan  ensimmäisen kerran kun törmäsin tällaiseen kohteluun, ja se oli todella traumaattinen. Oltiin menossa siskoni ja siskon kavereittten kanssa elokuviin. Tämä tapahtui Hämeensillalla Tampereella.  Tuli vastaan kolme meitä vanhemman miehen joukko, sellaisia jo aikuisia kaksikymmentä ylittäneitä. Minä 16, toiset tytöt hieman vanhempia.

Nämä miehet kävivät meihin käsiksi, täysin avoimesti siinä keskellä katua.  Toiset ehtivät väistää, yksi tarttui minuun takaapäin ja kun rimpulin irti päästäkseni ja siinä jotenkin häntä tönäisin hän löi minua nyrkillä kasvoihin. En muista muuta kuin että lensin sillankaidetta vasten ja sen että sitten jiostiin ja se elokuvailta oli kyllä hyvin sekava ja järkytyksen täyttämä. Kasvoissa punainen jälki pitkään, eis entään mustelmaa tullut.

Arvata saattaa kuinka paljon luottamus miehiin romahti. Tämän jälkeen sitten on ollut jopa koulukaverini isän taholta härskejä puheita ja ehdotuksia, erinäisten tyyppien kourimisyrityksiä. Ja nämä siis aikuisia, ei mitään pojankloppeja.

On tultu tarjoamaan rahaa jos lähden mukaan. Ällötys on kasvanut suureksi ja rima alkaa mihinkään yhdenkään miehen kanssa on nostanut korkeutta. Kun on kohdeltu kuin roskaa ja jätettä, ei houkuta joutua samalle alttiiksi yhtään vaikka kuinka tietäisi että "ei kaikki miehet" jne.  Kokemukset jättää jälkensä, vääjäämättä.

Nyt kun lukee tämäntapaisia palstoja ja vaikka tietää että näille kerääntyy juuri se aines jotka noita asioita jo silloin minun nuoruudessani tekivät, eivät normaalit miehet, se mitä täältä saa lukea ei kokemusta yhtään vääremmäksi muuta. Maailma ei ole muuttunut, Eskoseni.

Ps. ja koska luottamus sai kuoliniskunsa jo silloin, olen elänyt sinkkuna ja jatkan elämääni sinkkuna.

Itselleni ei tulisi mieleenikään tehdä ap:n kuvailemia asioita, tissien puristelua, seksin ehdotteluja jne. Omaan kaveri piiriinikään ei kuulu yhtään tuommoisia miehiä, jotka harrastavat ed. mainittuja asioita. Muuten olisin autuaan tietämätön törkyviesteistä ja käyttäytymisestä, mutta joskus naispuolinen kaverini kertoi saamistaan törkyviesteistään eri viestintä alustoilta, rupesi jo hävettämään omastanikin puolesta, että minkälaisia idioottimiehiä maa päällään kantaa.

Ymmärrän kyllä naisia, miksi suhtautuvat varautuneesti miehiä kohtaan, jos usein kokevat tuommoista käyttäytymistä osakseen. Sen olen ainakin huomannut, että mitä paljastavammin pukeutuu, niin sitä todennäköisemmin saa ainakin ääliö miehiltä ei-toivottua huomiota osakseen. Mutta ei sekään kaikkea ei-toivottua lähestymistä estä, enkä usko että ap:n osalta syyn johtuneen tästä.

En tiedä mikä niiden miesten motiivina on, jotka yrittävät naisia "iskeä" noilla keinoilla, kun en usko että se on kehenkään naiseen tepsinyt. Onko lie epätoivo, vai puutteellinen älyn/sosiaalisen käyttäytymisen taidot vai kaikkia näitä, mene ja tiedä.