Mikä on syysi sille, ettet halua lapsia?
Minulla on kyse elämäntapavalinnasta. Haluan elämäni olevan vapaata, leppoisa, spontaania ja antoisaa, ja lapsen hankkiminen sotisi kaikkia näitä tavoitteita vastaan.
Mites muut?
Kommentit (65)
En yksinkertaisesti tykkää lapsista. Ne on aivottomia, mekastaam kiljuu ja haisee. En ole kiinnostunut itseni monistamisesta ja siitä että pitää sitten stressata 18 vuotta kunnes kakaran voi potkaista omasta kodista helvettiin. Paljonko siihen menee rahaa tuona aikana? 300000 vähintään. Maailmassa on ihan tarpeeksi jo lapsia ja niitäkin kuolee nälkään yksi joka kolmas sekunti. Koiranpentu on söpö. Vauva on lähinnä kuvottava.
N57 ja valitsin lapsettomuuden enkä ole kertaakaan katunut. Elämäntapavalinta eli vapaus, mahdollisuus toteuttaa itseäni ym. ja myös tiedän etten olisi ollut hyvä äiti. Onneksi ei ole ollut ongelma miehelleni.
Parisuhde on minulle hyvin tärkeä asia, ja lapsi heikentäisi sitä. Nautin mieluummin kahden aikuisen suhteesta, jossa on riittävästi aikaa keskinäiseen hemmotteluun.
Synnyin lapsettomana. Lasten hankkiminen kaipaa syitä, ei lapsettomuus, ihmisen luonnollinen tila.
Ajatus raskaudesta ja synnyttämisestä kammottaa minua. Ja vaikka sen lapsen jotenkin maagisesti vain saisi ilman että pitäisi käydä noita kahta asiaa läpi en siltikään vain yksinkertaisesti halua. Lähipiirissä on paljon lapsia jotka ovat ihania ja rakkaita, mutta en ole koskaan kokenut tarvetta omaan ja lähinnä jokaisen tapaamisen jälkeen on uupunut olo enkä ymmärrä miten joku jaksaa sitä päivästä toiseen useita vuosia.
Tavallaan hyvä, ettette ymmärrä, mistä jäätte paitsi! Mutta sen sanon, että perustelunne kuulostavat kyllä melkoiselta selitrelyltä. Kenties vauvakuumeen ensioireilta?
Oma ikä, tukiverkon puutteet, mm ikääntyvät vanhempani, jotka jo tarvitsevat apuani sekä lapsettomat, lapsivihamieliset, keski-ikäistyvät, mutta ikuista nuoruttaan yhä elävät ja minusta vieraantuvat sukulaiset. He eivät osoita hyväksyntää lapsillemme, eivätkä siten edes hetkellisesti jotenkin tue jaksamistani.
En voi venyttää lasten ikäeroja, koska ikäni ja juuri nyt en jaksa enempää lapsia. Toivoin ennen kokemusta lapsista 2-4 lasta ja tyydyin kolmeen, joten hyvin on mennyt silti. Suku jatkuu vain kauttani.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan hyvä, ettette ymmärrä, mistä jäätte paitsi! Mutta sen sanon, että perustelunne kuulostavat kyllä melkoiselta selitrelyltä. Kenties vauvakuumeen ensioireilta?
Miksi huutomerkki?
Vierailija kirjoitti:
Oma ikä, tukiverkon puutteet, mm ikääntyvät vanhempani, jotka jo tarvitsevat apuani sekä lapsettomat, lapsivihamieliset, keski-ikäistyvät, mutta ikuista nuoruttaan yhä elävät ja minusta vieraantuvat sukulaiset. He eivät osoita hyväksyntää lapsillemme, eivätkä siten edes hetkellisesti jotenkin tue jaksamistani.
En voi venyttää lasten ikäeroja, koska ikäni ja juuri nyt en jaksa enempää lapsia. Toivoin ennen kokemusta lapsista 2-4 lasta ja tyydyin kolmeen, joten hyvin on mennyt silti. Suku jatkuu vain kauttani.
puuttuuko lisääntyjiltä sisälukutaito?
Lapset ovat vilkkaita, huomionkipeitä ja äärettömän äänekkäitä. Mun psyyke varmaan hajoaisi jos joutuisin elämään sellaisen sirkuksen keskellä. Pidän hiljaisuudesta ja nautin kun saan keskittyä omiin mielenkiinnonkohteisiini. En kestä kiirettä ja pelkkä ajatus siitä, että pitäisi viettää 15 vuotta elämästä noudattaen minuuttiaikataulua ainaisen hälyn ja kiljumisen keskellä on musertava.
Toki olen muutaman rauhallisen ja hyväkäytöksisen lapsen tavannut, mutta valitettavan suuri osa on jotain ihan muuta. Jos voisi jotenkin varmistaa sen, että perhe-elämä menisi parhaalla mahdollisella tavalla, mies olisi hyvä ja omistautuva ja ennen kaikkea vastuullinen isä ja kunnioittava puoliso, lapsista tulisi rauhallisia ja fiksuja ja oma pää ei menisi hormoonikuormituksesta sekaisin, niin ehkä voisin harkita.
Useammin tuntuu vain menevän, että mamma sekoaa äitiydestä, mies taantuu lapseksi kunnes katoaa kuviosta ja kaikilla lapsilla todetaan vähintään yksi aakkosyhdistelmä. Ei kiitos, liikaa riskejä.
Osaan lukea. En siis tahdo neljättä lasta. Saahan tähän vastata lapsia saaneet, mutta ei lasta haluavat!
9.
Ei mulla olis sille oikein mitään annettavaa. Voin kehittää itseäni enkä alkaa elää lapsen kautta.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan hyvä, ettette ymmärrä, mistä jäätte paitsi! Mutta sen sanon, että perustelunne kuulostavat kyllä melkoiselta selitrelyltä. Kenties vauvakuumeen ensioireilta?
Oletko omasta mielestäsi niin onnistunut ja erinomainen yksilö, että sinun oli ihan pakko monistaa geenisi?
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan hyvä, ettette ymmärrä, mistä jäätte paitsi! Mutta sen sanon, että perustelunne kuulostavat kyllä melkoiselta selitrelyltä. Kenties vauvakuumeen ensioireilta?
Eihän tää aloitus koske sinua millään tavalla.
Lapsiperhe-elämä vaikuttaa kauhean tylsältä.
Mä voisin kyllä sopeutua lapsiperhearkeen ja kenties pitääkin siitä, mutta raskautta ja synnytystä en halua kokea. Myös kaiken yksityisyyden menettäminen on liian kova hinta. Vauvoista en pidä.
En halua juosta pill* ronkittavana erilaisissa tarkastuksissa ja revityttää alapäätäni synnytyksessä, en pilata vartaloani ja elämääni edes hetkellisesti raskauden takia, en elää vauvan kanssa... Parivuotias lapsi sen sijaan jo kävisi.
Jos olisin mies tai lesbo, voisin kyllä hankkia lapsen kunhan päävastuu siitä on toisella aikuisella. Itse poimisin kirsikat kakusta. Jos vauvakuume jostain syystä puhkeaisi, suunnitelmana onkin iskeä joku epätoivoinen lepakko ja hankkia sen kanssa biolapsi.
t: kaunis nainen
En pidä lapsista. En pidä koiristakaan, ja siksi minulla ei ole koiraa. Sama logiikka.