78 vuotta sitten Neuvostoliitto ampui Mainialan laukaukset

Elokuussa 1939 Suomen armeija, suojeluskunnat ja AKS järjestivät Karjalan Kannaksella valtiohistoriamme suurimmat sotaharjoitukset, joita seuraamaan kutsuttiin kaikkien mahdollisten valtioiden sotilasasiamiehet Helsingin ja Tukholman lähetystöistä – Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiestä lukuun ottamatta, jota ei kutsuttu – saivat vahvan valtiollisen mielenosoituksen ja provokaation luonteen.

Näillä Karjalan Kannaksen elokuun 1939 suursotaharjoituksillaan Suomi ampui omat "Mainilan laukauksensa" kohti Kremliä - tunnetuin seurauksin!

Puolustusministeri Jussi Niinistö on tavannut 41 kuukauden mittaisen virkakautensa aikana - tasavallan presidentti Sauli Niinistön moitteeksi julkistaman laskuopin mukaan - Ruotsin kuningaskunnan puolustusministerin huikeat 29 kertaa ja Yhdysvaltojen puolustusministerin 24 kertaa muttei kertakaan suuren naapurimaan, Venäjän, puolustusministeriä!

Kun tuota yhteistä maarajaa Suomen valtion kanssa reilut 1300 kilometriä, niin kaikki keinot ovat Venäjälle luvallisia ja tarpeellisia yhteisen maarajan pitämiseksi rauhallisena ja turvallisena.

Mainilan.

Rauhallisena ja turvallisena se pysyy ainoastaan usan ja naton kanssa

Vierailija kirjoitti:

Mainilan.

Kait nyt huomaat että tulee trollitehtaasta

Vierailija kirjoitti:

Elokuussa 1939 Suomen armeija, suojeluskunnat ja AKS järjestivät Karjalan Kannaksella valtiohistoriamme suurimmat sotaharjoitukset, joita seuraamaan kutsuttiin kaikkien mahdollisten valtioiden sotilasasiamiehet Helsingin ja Tukholman lähetystöistä – Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiestä lukuun ottamatta, jota ei kutsuttu – saivat vahvan valtiollisen mielenosoituksen ja provokaation luonteen.

Näillä Karjalan Kannaksen elokuun 1939 suursotaharjoituksillaan Suomi ampui omat "Mainilan laukauksensa" kohti Kremliä - tunnetuin seurauksin!

Puolustusministeri Jussi Niinistö on tavannut 41 kuukauden mittaisen virkakautensa aikana - tasavallan presidentti Sauli Niinistön moitteeksi julkistaman laskuopin mukaan - Ruotsin kuningaskunnan puolustusministerin huikeat 29 kertaa ja Yhdysvaltojen puolustusministerin 24 kertaa muttei kertakaan suuren naapurimaan, Venäjän, puolustusministeriä!

Kun tuota yhteistä maarajaa Suomen valtion kanssa reilut 1300 kilometriä, niin kaikki keinot ovat Venäjälle luvallisia ja tarpeellisia yhteisen maarajan pitämiseksi rauhallisena ja turvallisena.

Onko tämä lainaus Johan Bäckmanin blogista?

Seuratkaapa vaikkapa 30-luvun alusta Euroopan tapahtumia, kuinka natsismi sai jalansijaa Saksassa ja kuinka se ikäänkuin yhteistyössä länsi-Euroopan kanssa alkoi laajenemaan ja tuon laajenevan Saksan karttoihin oli jo painettu nuoli joka osoitti itään jaja se ei ollut ystävyyden nuoli, sillä se sai myöhemmin nimen Barbarossa.

Arkistot myös kertoo kuinka Suomi varustautui etenkin poliittisella rintamalla tuohon nuoleen eräänä sen haarana ja siitä kertoo Suomen 30-luvun historia kommunistivainoineen ja fasistisine suuntauksineen, joista on mainittu mm. Lapuan liike, IKL sekä AKS, eräinä merkittävimmistä, tosin siihen liittyi myös eliitin suoranainen natsijärjestö johon kuului lähinnä tieteemme kerma, joka oli yhteistyössä Saksan natsipuolueen kanssa.

Euroopassa solmittiin monenlaisia sopimuksia, mutta oleellisinta on että Saksan vastaista sopimusta ei saatu solmittua, ja sitä ajoi aikaiseksi NL, mutta Englanti lähinnä sen torpedoi ja tuon eurooppalaisen turvajärjestelmän kariutumien sai aikaan sen että NL katsoi parhaaksi turvata oman asemansa omilla järjestelyillään ja eräs sen doktriineista oli että se tulee ottamaan vastaan Saksan tulevan hyökkäyksen mahdollisimman kaukana omilta rajoiltaan ja siihen liittyi Puolan ja Baltian ja myös Suomen tilanne.

Suomihan ei antanut takeita suhtautumisestaan Saksan mahdollisiin toimiin, eli esim. Saksan kauttakulkuun NL kimppuun. Siihen liittyi myös Suomenlahden kuljettavuuden turvaaminen ja se koski niin Baltiaa kuin Suomeakin.

Oma lukunsa on myös Suomen ja NL johdon neuvottelut ja sotaan johtaneet asenteet, Suomen oli pakko saada sota aikaan, kuten myös Balttien ja Saksan suhteet ennen kuin NL hoiti ne, samoin kuin Suomeltakin turvallisuutensa kannalta tarvitsemansa alueet.

Kysymys on siis hieman moni-ilmeisempi kuin pelkkä Ribbentrop-sopimus ja etenkin Suomen fasististen piirien vaikutusta sodan syttymiseen yleensä peitellään valkoisessa historiankirjoituksessa.

Talvisodan syntyhistoria siis liittyy saumattomasti II Maailmansodan syntyhistoriaan ja sillekin synnylle on syynsä.

Manilan laukaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elokuussa 1939 Suomen armeija, suojeluskunnat ja AKS järjestivät Karjalan Kannaksella valtiohistoriamme suurimmat sotaharjoitukset, joita seuraamaan kutsuttiin kaikkien mahdollisten valtioiden sotilasasiamiehet Helsingin ja Tukholman lähetystöistä – Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiestä lukuun ottamatta, jota ei kutsuttu – saivat vahvan valtiollisen mielenosoituksen ja provokaation luonteen.

Näillä Karjalan Kannaksen elokuun 1939 suursotaharjoituksillaan Suomi ampui omat "Mainilan laukauksensa" kohti Kremliä - tunnetuin seurauksin!

Puolustusministeri Jussi Niinistö on tavannut 41 kuukauden mittaisen virkakautensa aikana - tasavallan presidentti Sauli Niinistön moitteeksi julkistaman laskuopin mukaan - Ruotsin kuningaskunnan puolustusministerin huikeat 29 kertaa ja Yhdysvaltojen puolustusministerin 24 kertaa muttei kertakaan suuren naapurimaan, Venäjän, puolustusministeriä!

Kun tuota yhteistä maarajaa Suomen valtion kanssa reilut 1300 kilometriä, niin kaikki keinot ovat Venäjälle luvallisia ja tarpeellisia yhteisen maarajan pitämiseksi rauhallisena ja turvallisena.

Onko tämä lainaus Johan Bäckmanin blogista?

Eilisessä Venäjä-aiheisessa keskustelussa oli sama litania.

Kait maksavat kopeekka/merkki?

Vierailija kirjoitti:

Seuratkaapa vaikkapa 30-luvun alusta Euroopan tapahtumia, kuinka natsismi sai jalansijaa Saksassa ja kuinka se ikäänkuin yhteistyössä länsi-Euroopan kanssa alkoi laajenemaan ja tuon laajenevan Saksan karttoihin oli jo painettu nuoli joka osoitti itään jaja se ei ollut ystävyyden nuoli, sillä se sai myöhemmin nimen Barbarossa.

Arkistot myös kertoo kuinka Suomi varustautui etenkin poliittisella rintamalla tuohon nuoleen eräänä sen haarana ja siitä kertoo Suomen 30-luvun historia kommunistivainoineen ja fasistisine suuntauksineen, joista on mainittu mm. Lapuan liike, IKL sekä AKS, eräinä merkittävimmistä, tosin siihen liittyi myös eliitin suoranainen natsijärjestö johon kuului lähinnä tieteemme kerma, joka oli yhteistyössä Saksan natsipuolueen kanssa.

Euroopassa solmittiin monenlaisia sopimuksia, mutta oleellisinta on että Saksan vastaista sopimusta ei saatu solmittua, ja sitä ajoi aikaiseksi NL, mutta Englanti lähinnä sen torpedoi ja tuon eurooppalaisen turvajärjestelmän kariutumien sai aikaan sen että NL katsoi parhaaksi turvata oman asemansa omilla järjestelyillään ja eräs sen doktriineista oli että se tulee ottamaan vastaan Saksan tulevan hyökkäyksen mahdollisimman kaukana omilta rajoiltaan ja siihen liittyi Puolan ja Baltian ja myös Suomen tilanne.

Suomihan ei antanut takeita suhtautumisestaan Saksan mahdollisiin toimiin, eli esim. Saksan kauttakulkuun NL kimppuun. Siihen liittyi myös Suomenlahden kuljettavuuden turvaaminen ja se koski niin Baltiaa kuin Suomeakin.

Oma lukunsa on myös Suomen ja NL johdon neuvottelut ja sotaan johtaneet asenteet, Suomen oli pakko saada sota aikaan, kuten myös Balttien ja Saksan suhteet ennen kuin NL hoiti ne, samoin kuin Suomeltakin turvallisuutensa kannalta tarvitsemansa alueet.

Kysymys on siis hieman moni-ilmeisempi kuin pelkkä Ribbentrop-sopimus ja etenkin Suomen fasististen piirien vaikutusta sodan syttymiseen yleensä peitellään valkoisessa historiankirjoituksessa.

Talvisodan syntyhistoria siis liittyy saumattomasti II Maailmansodan syntyhistoriaan ja sillekin synnylle on syynsä.

Mutta milloin natsismi sai jalansijaa Venäjällä? Ylintä johtoa myöten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elokuussa 1939 Suomen armeija, suojeluskunnat ja AKS järjestivät Karjalan Kannaksella valtiohistoriamme suurimmat sotaharjoitukset, joita seuraamaan kutsuttiin kaikkien mahdollisten valtioiden sotilasasiamiehet Helsingin ja Tukholman lähetystöistä – Neuvostoliiton Helsingin sotilasasiamiestä lukuun ottamatta, jota ei kutsuttu – saivat vahvan valtiollisen mielenosoituksen ja provokaation luonteen.

Näillä Karjalan Kannaksen elokuun 1939 suursotaharjoituksillaan Suomi ampui omat "Mainilan laukauksensa" kohti Kremliä - tunnetuin seurauksin!

Puolustusministeri Jussi Niinistö on tavannut 41 kuukauden mittaisen virkakautensa aikana - tasavallan presidentti Sauli Niinistön moitteeksi julkistaman laskuopin mukaan - Ruotsin kuningaskunnan puolustusministerin huikeat 29 kertaa ja Yhdysvaltojen puolustusministerin 24 kertaa muttei kertakaan suuren naapurimaan, Venäjän, puolustusministeriä!

Kun tuota yhteistä maarajaa Suomen valtion kanssa reilut 1300 kilometriä, niin kaikki keinot ovat Venäjälle luvallisia ja tarpeellisia yhteisen maarajan pitämiseksi rauhallisena ja turvallisena.

Onko tämä lainaus Johan Bäckmanin blogista?

Eilisessä Venäjä-aiheisessa keskustelussa oli sama litania.

Kait maksavat kopeekka/merkki?

*

Ostakaa samppanjaaaaaaa,

sitä saa Moskovastaaaaaaaa.

Kopeekalla peltitarjottimii ja 

takanreunalle maaaatuskii.

*

Aloittaja, miksi teitä venäläisiä on niin paljon Suomessa?

Eikö olisi mukavampaa ja turvallisempaa asua kotimaassa?

Vierailija kirjoitti:

Seuratkaapa vaikkapa 30-luvun alusta Euroopan tapahtumia, kuinka natsismi sai jalansijaa Saksassa ja kuinka se ikäänkuin yhteistyössä länsi-Euroopan kanssa alkoi laajenemaan ja tuon laajenevan Saksan karttoihin oli jo painettu nuoli joka osoitti itään jaja se ei ollut ystävyyden nuoli, sillä se sai myöhemmin nimen Barbarossa.

Arkistot myös kertoo kuinka Suomi varustautui etenkin poliittisella rintamalla tuohon nuoleen eräänä sen haarana ja siitä kertoo Suomen 30-luvun historia kommunistivainoineen ja fasistisine suuntauksineen, joista on mainittu mm. Lapuan liike, IKL sekä AKS, eräinä merkittävimmistä, tosin siihen liittyi myös eliitin suoranainen natsijärjestö johon kuului lähinnä tieteemme kerma, joka oli yhteistyössä Saksan natsipuolueen kanssa.

Euroopassa solmittiin monenlaisia sopimuksia, mutta oleellisinta on että Saksan vastaista sopimusta ei saatu solmittua, ja sitä ajoi aikaiseksi NL, mutta Englanti lähinnä sen torpedoi ja tuon eurooppalaisen turvajärjestelmän kariutumien sai aikaan sen että NL katsoi parhaaksi turvata oman asemansa omilla järjestelyillään ja eräs sen doktriineista oli että se tulee ottamaan vastaan Saksan tulevan hyökkäyksen mahdollisimman kaukana omilta rajoiltaan ja siihen liittyi Puolan ja Baltian ja myös Suomen tilanne.

Suomihan ei antanut takeita suhtautumisestaan Saksan mahdollisiin toimiin, eli esim. Saksan kauttakulkuun NL kimppuun. Siihen liittyi myös Suomenlahden kuljettavuuden turvaaminen ja se koski niin Baltiaa kuin Suomeakin.

Oma lukunsa on myös Suomen ja NL johdon neuvottelut ja sotaan johtaneet asenteet, Suomen oli pakko saada sota aikaan, kuten myös Balttien ja Saksan suhteet ennen kuin NL hoiti ne, samoin kuin Suomeltakin turvallisuutensa kannalta tarvitsemansa alueet.

Kysymys on siis hieman moni-ilmeisempi kuin pelkkä Ribbentrop-sopimus ja etenkin Suomen fasististen piirien vaikutusta sodan syttymiseen yleensä peitellään valkoisessa historiankirjoituksessa.

Talvisodan syntyhistoria siis liittyy saumattomasti II Maailmansodan syntyhistoriaan ja sillekin synnylle on syynsä.

Väitätkö, että nyky-Venäjä edustaa jotenkin enemmän punaista kuin valkoista henkistä perintöä?

Huomatkaa että tällä vauva-palstallakin on silloin tällöin mielipidevaikuttamista Pietarin ns. trollitehtaalta. He mm. yrittävät syyttää Suomea virheellisesti monista asioista, jotta saavat syyn käyttäytyä huonosti maatamme kohtaan. Se on Venäjän epäreilu tapa toimia.

AP ampuu omia sotaa provosoivia aloituksiaan ja syyttää niistä muita.

Aikaa on kylläkin mennyt 79 vuotta ei 78.

Vierailija kirjoitti:

Seuratkaapa vaikkapa 30-luvun alusta Euroopan tapahtumia, kuinka natsismi sai jalansijaa Saksassa ja kuinka se ikäänkuin yhteistyössä länsi-Euroopan kanssa alkoi laajenemaan ja tuon laajenevan Saksan karttoihin oli jo painettu nuoli joka osoitti itään jaja se ei ollut ystävyyden nuoli, sillä se sai myöhemmin nimen Barbarossa.

Arkistot myös kertoo kuinka Suomi varustautui etenkin poliittisella rintamalla tuohon nuoleen eräänä sen haarana ja siitä kertoo Suomen 30-luvun historia kommunistivainoineen ja fasistisine suuntauksineen, joista on mainittu mm. Lapuan liike, IKL sekä AKS, eräinä merkittävimmistä, tosin siihen liittyi myös eliitin suoranainen natsijärjestö johon kuului lähinnä tieteemme kerma, joka oli yhteistyössä Saksan natsipuolueen kanssa.

Euroopassa solmittiin monenlaisia sopimuksia, mutta oleellisinta on että Saksan vastaista sopimusta ei saatu solmittua, ja sitä ajoi aikaiseksi NL, mutta Englanti lähinnä sen torpedoi ja tuon eurooppalaisen turvajärjestelmän kariutumien sai aikaan sen että NL katsoi parhaaksi turvata oman asemansa omilla järjestelyillään ja eräs sen doktriineista oli että se tulee ottamaan vastaan Saksan tulevan hyökkäyksen mahdollisimman kaukana omilta rajoiltaan ja siihen liittyi Puolan ja Baltian ja myös Suomen tilanne.

Suomihan ei antanut takeita suhtautumisestaan Saksan mahdollisiin toimiin, eli esim. Saksan kauttakulkuun NL kimppuun. Siihen liittyi myös Suomenlahden kuljettavuuden turvaaminen ja se koski niin Baltiaa kuin Suomeakin.

Oma lukunsa on myös Suomen ja NL johdon neuvottelut ja sotaan johtaneet asenteet, Suomen oli pakko saada sota aikaan, kuten myös Balttien ja Saksan suhteet ennen kuin NL hoiti ne, samoin kuin Suomeltakin turvallisuutensa kannalta tarvitsemansa alueet.

Kysymys on siis hieman moni-ilmeisempi kuin pelkkä Ribbentrop-sopimus ja etenkin Suomen fasististen piirien vaikutusta sodan syttymiseen yleensä peitellään valkoisessa historiankirjoituksessa.

Talvisodan syntyhistoria siis liittyy saumattomasti II Maailmansodan syntyhistoriaan ja sillekin synnylle on syynsä.

NL:n aluevaatimuksiin ei todellakaan olisi pitänyt suostua. Ensinnäkin NL:n aluevaatimus kannaksella olisi jättänyt huomattavan osan Mannerheim-linjaa NL:n puolelle. Se olisi tehnyt talvisodan kaltaisen puolustustaistelun hyvin vaikeaksi. Toiseksi Baltian maidenkin kohdalla nähtiin, että sotilastukikohta ja vapaa oikeus kuljettaa joukkoja sotilastukikohtaan tarkoittivat käytännössä sitä, että neuvostojoukot saivat esteettä ottaa Baltian maiden pääkaupungit haltuunsa. Virallisestihan nämä joukot olivat vain kauttakulkumatkalla tukikohtiinsa, kun Baltian maiden parlamentit ”vapaaehtoisesti” ase ohimolla anoivat Neuvostoliiton jäsenyyttä.

Stalin kyllä haaveili myös Amerikkalaisten nopeaa lähtöä Aasiaan ja sitten etenemistä Pariisiin saakka.Pelkästään britit tulivat pelastamaan Tanskaa kun aavistivat aikeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuratkaapa vaikkapa 30-luvun alusta Euroopan tapahtumia, kuinka natsismi sai jalansijaa Saksassa ja kuinka se ikäänkuin yhteistyössä länsi-Euroopan kanssa alkoi laajenemaan ja tuon laajenevan Saksan karttoihin oli jo painettu nuoli joka osoitti itään jaja se ei ollut ystävyyden nuoli, sillä se sai myöhemmin nimen Barbarossa.

Arkistot myös kertoo kuinka Suomi varustautui etenkin poliittisella rintamalla tuohon nuoleen eräänä sen haarana ja siitä kertoo Suomen 30-luvun historia kommunistivainoineen ja fasistisine suuntauksineen, joista on mainittu mm. Lapuan liike, IKL sekä AKS, eräinä merkittävimmistä, tosin siihen liittyi myös eliitin suoranainen natsijärjestö johon kuului lähinnä tieteemme kerma, joka oli yhteistyössä Saksan natsipuolueen kanssa.

Euroopassa solmittiin monenlaisia sopimuksia, mutta oleellisinta on että Saksan vastaista sopimusta ei saatu solmittua, ja sitä ajoi aikaiseksi NL, mutta Englanti lähinnä sen torpedoi ja tuon eurooppalaisen turvajärjestelmän kariutumien sai aikaan sen että NL katsoi parhaaksi turvata oman asemansa omilla järjestelyillään ja eräs sen doktriineista oli että se tulee ottamaan vastaan Saksan tulevan hyökkäyksen mahdollisimman kaukana omilta rajoiltaan ja siihen liittyi Puolan ja Baltian ja myös Suomen tilanne.

Suomihan ei antanut takeita suhtautumisestaan Saksan mahdollisiin toimiin, eli esim. Saksan kauttakulkuun NL kimppuun. Siihen liittyi myös Suomenlahden kuljettavuuden turvaaminen ja se koski niin Baltiaa kuin Suomeakin.

Oma lukunsa on myös Suomen ja NL johdon neuvottelut ja sotaan johtaneet asenteet, Suomen oli pakko saada sota aikaan, kuten myös Balttien ja Saksan suhteet ennen kuin NL hoiti ne, samoin kuin Suomeltakin turvallisuutensa kannalta tarvitsemansa alueet.

Kysymys on siis hieman moni-ilmeisempi kuin pelkkä Ribbentrop-sopimus ja etenkin Suomen fasististen piirien vaikutusta sodan syttymiseen yleensä peitellään valkoisessa historiankirjoituksessa.

Talvisodan syntyhistoria siis liittyy saumattomasti II Maailmansodan syntyhistoriaan ja sillekin synnylle on syynsä.

NL:n aluevaatimuksiin ei todellakaan olisi pitänyt suostua. Ensinnäkin NL:n aluevaatimus kannaksella olisi jättänyt huomattavan osan Mannerheim-linjaa NL:n puolelle. Se olisi tehnyt talvisodan kaltaisen puolustustaistelun hyvin vaikeaksi. Toiseksi Baltian maidenkin kohdalla nähtiin, että sotilastukikohta ja vapaa oikeus kuljettaa joukkoja sotilastukikohtaan tarkoittivat käytännössä sitä, että neuvostojoukot saivat esteettä ottaa Baltian maiden pääkaupungit haltuunsa. Virallisestihan nämä joukot olivat vain kauttakulkumatkalla tukikohtiinsa, kun Baltian maiden parlamentit ”vapaaehtoisesti” ase ohimolla anoivat Neuvostoliiton jäsenyyttä.

Mikäli olet vähääkään tutustunut historiaan, sieltä ilmenee ettei Suomen sotilaallinen johto edes kuvitellut Suomen kykenevän sotimaan NL:toa vastaan kuin muutaman kuukauden. Sen sijaan esim. ministeri Niukkanen oli hurmoksessa ja laskelmoi vaihtoehdoilla kuinka voisimme lyödä NL sotilaallisesti.

Myös Mannerheim oli sitä mieltä että Suomen on edullisinta suostua NL vaatimuksiin ja välttää konflikti, koska NL aluevaatimukset olivat hänen mielestään merkityksettömiä Suomelle ja hän jopa lupasi laittaa arvovaltansa peliin mikäli sen kansalaiskäsittelyssä tulisi ongelmia.

Ei siten voi välttyä ajatukselta että Suomen porvaristo faististen piirien johdolla haki todellakin sotaa, eikä siten katsonut tarpeelliseksi ottaa eri asennetta Mainilan laukausten jälkeenkään, joka olisi suonut siihen mahdollisuudet, mikäli ne olivat NL ampumia, kuin varoitukseksi siitä että he ovat tosissaan ja vielä on aikaa ottaa uusi asenne, mutta Suomi vain lisäsi löylyä ja jatkoi uhkailua oikeudellisilla toimilla ja tutkimuksilla.

Ei siten nähty tarpeelliseksi välttää sotaa.

Näistä Mainilan tapahtumista on aina Suomessa leivottu sellainen asia, joka tuli täysin yllättäen eikä Suomella ollut mahdollisuutta reagoida. Kuitenkin Suomessa oli täysi liikekannallepano ja suursotaharjoitukset ja jo syksyllä 39 oltiin julkisesti menossa ryssää vastaan. Kerään toisen maailmansodan kenttäpostia, ja sieltä kyllä löytää kansan ja sotilaiden tuntoja tuolta ajalta. Yhdessäkin ennen talvisotaa sotaharjoituksista lähetetyssä kirjeessä rehvastellaan, että mennään Uraalille ryssiä ampumaan. Olihan Suomen joukot jo asemissa silloin kun Mainilan laukaukset ammuttiin, joten kaikille oli tietysti ihan selvä, että sota tulee, ei se mikään yllätys ollut, eikä kaikkien mielestä edes huono asia. Koko 30-luku oli sellaista ryssittelyä, että osa suomalaisista ihan oikeasti uskoi, että tuosta vaan valloitetaan suur-Suomi.

Pelottava asia on se, että nykyään on puheissa vähän samaa sävyä. Samat sanat ja retoriikka palannut tavallisten ihmisten kirjoituksiin, ja pikkuhiljaa myös poliitikkojen puheisiin. Pitkään on jo lehdissä peloteltu ja halveksittu. Siitä se lähtee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuratkaapa vaikkapa 30-luvun alusta Euroopan tapahtumia, kuinka natsismi sai jalansijaa Saksassa ja kuinka se ikäänkuin yhteistyössä länsi-Euroopan kanssa alkoi laajenemaan ja tuon laajenevan Saksan karttoihin oli jo painettu nuoli joka osoitti itään jaja se ei ollut ystävyyden nuoli, sillä se sai myöhemmin nimen Barbarossa.

Arkistot myös kertoo kuinka Suomi varustautui etenkin poliittisella rintamalla tuohon nuoleen eräänä sen haarana ja siitä kertoo Suomen 30-luvun historia kommunistivainoineen ja fasistisine suuntauksineen, joista on mainittu mm. Lapuan liike, IKL sekä AKS, eräinä merkittävimmistä, tosin siihen liittyi myös eliitin suoranainen natsijärjestö johon kuului lähinnä tieteemme kerma, joka oli yhteistyössä Saksan natsipuolueen kanssa.

Euroopassa solmittiin monenlaisia sopimuksia, mutta oleellisinta on että Saksan vastaista sopimusta ei saatu solmittua, ja sitä ajoi aikaiseksi NL, mutta Englanti lähinnä sen torpedoi ja tuon eurooppalaisen turvajärjestelmän kariutumien sai aikaan sen että NL katsoi parhaaksi turvata oman asemansa omilla järjestelyillään ja eräs sen doktriineista oli että se tulee ottamaan vastaan Saksan tulevan hyökkäyksen mahdollisimman kaukana omilta rajoiltaan ja siihen liittyi Puolan ja Baltian ja myös Suomen tilanne.

Suomihan ei antanut takeita suhtautumisestaan Saksan mahdollisiin toimiin, eli esim. Saksan kauttakulkuun NL kimppuun. Siihen liittyi myös Suomenlahden kuljettavuuden turvaaminen ja se koski niin Baltiaa kuin Suomeakin.

Oma lukunsa on myös Suomen ja NL johdon neuvottelut ja sotaan johtaneet asenteet, Suomen oli pakko saada sota aikaan, kuten myös Balttien ja Saksan suhteet ennen kuin NL hoiti ne, samoin kuin Suomeltakin turvallisuutensa kannalta tarvitsemansa alueet.

Kysymys on siis hieman moni-ilmeisempi kuin pelkkä Ribbentrop-sopimus ja etenkin Suomen fasististen piirien vaikutusta sodan syttymiseen yleensä peitellään valkoisessa historiankirjoituksessa.

Talvisodan syntyhistoria siis liittyy saumattomasti II Maailmansodan syntyhistoriaan ja sillekin synnylle on syynsä.

NL:n aluevaatimuksiin ei todellakaan olisi pitänyt suostua. Ensinnäkin NL:n aluevaatimus kannaksella olisi jättänyt huomattavan osan Mannerheim-linjaa NL:n puolelle. Se olisi tehnyt talvisodan kaltaisen puolustustaistelun hyvin vaikeaksi. Toiseksi Baltian maidenkin kohdalla nähtiin, että sotilastukikohta ja vapaa oikeus kuljettaa joukkoja sotilastukikohtaan tarkoittivat käytännössä sitä, että neuvostojoukot saivat esteettä ottaa Baltian maiden pääkaupungit haltuunsa. Virallisestihan nämä joukot olivat vain kauttakulkumatkalla tukikohtiinsa, kun Baltian maiden parlamentit ”vapaaehtoisesti” ase ohimolla anoivat Neuvostoliiton jäsenyyttä.

Mikäli olet vähääkään tutustunut historiaan, sieltä ilmenee ettei Suomen sotilaallinen johto edes kuvitellut Suomen kykenevän sotimaan NL:toa vastaan kuin muutaman kuukauden. Sen sijaan esim. ministeri Niukkanen oli hurmoksessa ja laskelmoi vaihtoehdoilla kuinka voisimme lyödä NL sotilaallisesti.

Myös Mannerheim oli sitä mieltä että Suomen on edullisinta suostua NL vaatimuksiin ja välttää konflikti, koska NL aluevaatimukset olivat hänen mielestään merkityksettömiä Suomelle ja hän jopa lupasi laittaa arvovaltansa peliin mikäli sen kansalaiskäsittelyssä tulisi ongelmia.

Ei siten voi välttyä ajatukselta että Suomen porvaristo faististen piirien johdolla haki todellakin sotaa, eikä siten katsonut tarpeelliseksi ottaa eri asennetta Mainilan laukausten jälkeenkään, joka olisi suonut siihen mahdollisuudet, mikäli ne olivat NL ampumia, kuin varoitukseksi siitä että he ovat tosissaan ja vielä on aikaa ottaa uusi asenne, mutta Suomi vain lisäsi löylyä ja jatkoi uhkailua oikeudellisilla toimilla ja tutkimuksilla.

Ei siten nähty tarpeelliseksi välttää sotaa.

Ja NL olisi tietysti jättäny vaatimuksensa siihen, jos niihin olisi suostuttu? Ainiin, tietysti olisi, koska Neuvostoliiton suuri johtaja Stalin oli humaani johtaja ja RAKASTI rauhaa!