mies käski mun lopettaa ainaisen ivailun ja puhua asiallisesti.
tapahtui tänään aamupäivällä hetki sen jälkeen kun olin huomannut hänen kaataneen viimeiset kahvit kuppiinsa ja jättäneen keittimen tyhjänä päälle. sanoin miehelle rauhallisesti että " eino, kahvinkeitintä ei kannata pitää tyhjiltään päällä, se pannu kuumenee kauheasti eikä se ole sille hyväksi" . miehen mielestä mun ois pitänyt sanoa mieluummin että " olet unohtanut keittimen päälle" , sen mielestä mun tapa puhua on rasittava ja vittumainen. meinasin sanoa että jos et jättäis kahvinkeitintä tyhjänä päälle niin mä ensanois yhtään mitään, mutta en sanonut.
rupes vaan tässä huolestuttamaan että osaanko mä ylipäätään puhua sillä lailla asiallisesti kuin mies nyt haluaisi mun puhuvan. mun mielestä ois tavallaan ollut siinäkin tilanteessa turhaa lätinää sanoa että " olet jättänyt keittimen päälle" , senhän mä olin jo siinä kohtaa itsekseni todennut, enkä mä ymmärrä mikä hyöty siitä olisi koitunut vaikka olisinkin todennut asiantilan ääneen. sen sijaan mun mielestä vaikutti hyödylliseltä sanoa miehelle ettei keitintä kannata niin jättää. ..hmm.. joo.
mulla on nyt sitten vissiin semmoinen ongelma että puhun ilkeästi. onko kohtalotovereita ja miten ootte onnistuneet parantamaan tapojanne vai ootteko?
Kommentit (64)
varmaan polttaisin hihani, jos mieheni tekisi tuollaista.
Huonomuistinen olen eikä muistini siitä parane vaikka yritettäisiin kouluttaa kuin koiraa.
Meillä toimii ihan hyvin se kun toinen vaan toteaa, että " taisit unohtaa..."
unohti lainata sen Furmanin sanattoman viestinnän ohjeen ;)
Siis sen, " vie miehesi kahvinkeittimen luokse..."
exälle ei tuommoiset toiminu.
Tosin en kahta viikkoa kauempaa viitsinyt kokeilla että oppiiko korjaamaan jälkiään.
Ehkä muutaman kuukauden tai vuoden koulutus olisi tuottanut tulosta.
Vierailija:
kokeile näitä edes kerran ja katso mitä tapahtuu:- jätä miehesi likaiset astiat pöydälle, mutta siivoa omasi pois. katso missä vaiheessa margariini alkaa maistua eltaantuneelta, miehesi mielestä
- anna kahvinkeitin on päällä sitten vaikka maailman tappiin ja katso ketä miehesi syyttää kun se hajoaa
- jätä miehesi tiputtelemat vaatteet tasan niille sijoilleen mihin hän ne jättää ja katso mitä tapahtuu kun hän etsii niitäET ole miehesi äiti, vaan VAIMO!
ei tuollaiset parisuhteet ole mistään kotoisin jos ei rakentavasti pystytä keskustelemaan kotitöistä ja jakamaan niitä niin ei tuollaista kannata jatkaakaan.. Tehän tapatte toisenne henkisesti.. vai onko tämä sitä duunariperheiden arkea, kun ei paremmasta tiedetä