Lue keskustelun säännöt.
Ei ole helppoa kiusaajan äitinä
vieraana
26.11.2018 |
Itseäni on kiusattu rajusti koulussa ja pari viikkoa sitten tuli ilmi, että oma lapseni on kiusannut koulussa toisia. Koulusta soitettiin ja pahoitinmieleni niin pahasti, että aloin itkeä samantien siinä puhelimessa. Siis ei toinen kai kuullut, että itki, mutta vettä valui silmistä. Asiasta puhuttiin kotona ja sai rangaistusta jne. Olen aina pelännyt, että omia lapsiani kiusataan, mutta kyllä se näinkin päin oleva kävi koville. Tänään sitten toisesta lapsesta ilmoitus, että oli haukkunut toisten kanssa yhtä lasta ja ei eka kerta tällä joukolla. Ja taas parun. Toki asiaan puututaan, mutta miten ihmeessä kiusaamista voi ehkäistä? Luulen tehneeni kaiken ja koko ajan uudestaan. Tuntuu, että ryhmässä myös tyhmyys tiivistyy ja heikompi saa tästä osansa.
Enkä kai minä heikko olo, mutta tämä kiusaamisasia vaan käy niin minuun ja olen siis tärissyt ja itkenyt(en lasten nähden). Työpaikallakin olin kiusattu itse ja sen vuoksi en ole työkykyinen. Voin kyllä hyvin muuten, mutta saan traumaattisen stressireaktion jos joudun menemään jonnekin työpaikalle.
Kommentit (47)
Kiusaajan äitinä ei kuulukaan olla helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Voin kyllä hyvin muuten, mutta saan traumaattisen stressireaktion jos joudun menemään jonnekin työpaikalle."
Kuinkahan paljon meillä on työttöminä/työkyvyttömyyseläkkeellä näitä tapauksia...
Koeta kestää kouluaika. Myöhemmin lapsestasi tulee menestyjä!
Melkein kaikki nykyjohtajat ja päälliköt ovat entisiä koulukiusaajia. Poliisin ja upseerin ammattiin se on melkein edellytys.
Kiusaava lapsi ei voi henkisesti hyvin, vaan koettaa saavuttaa itselleen parempaa oloa kiusaamalla. Mikä teillä kotona mättää? Selvität ensin sen, laitat asian kuntoon, eikä tarvetta kiusaamiselle enää ole.
Lapsesi kiusaa, ja sinun mielestäsi huomion ja säälin pitää kohdistua sinuun. Otsikkoa myöten.
Et maininnut sanallakaan niitä lapsia, joita oma lapsesi on kiusannut. Mietipä mitä kärsimystä oma lapsesi ja sinun kasvatusvirheesi ovat aiheuttaneet noille pienille kiusaamisen uhreille.
Olisiko valittamisen sijaan aika ryhtyä toimiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi ei kiusaa jos kotona on asiat hyvin.
t. Entinen kiusaaja, joka purki kotona saamaansa ahdistusta koulussa
Kato peiliin! Se että lapsesi ovat täysin aivottomia kiusaajia on täysin oma syysi. Tommonen itsesäälissä kiemurteleva säälittävä yksilö ei pysty muuta kasvattamaan kun kiusaajia.
Kunnon kuri niille pennuille ja selväksi että kerran vielä ku kiusaa on lähtö siperuian työleirille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse AP tapaukseen ottamatta kantaa, haluaisin mainita näille "kotona jotain vialla" kommentoijille, että aina ei ole kyse tästä. Jotkut lapset ovat vain pahoja ja saavat nautintoa toisten kiusaamisesta. Kyse voi olla esim. vallantunteen aiheuttamasta "päihtymyksestä" tai vain sadistisesta nautinnosta. Näitä tulee kriminologian toimissa aika paljon sitten vastaan.
Rangaistus takaa sen, että kiusaa jatkossakin.
Tuollainen ajattelumalli on aiheuttanut sen, että lapsesi kiusaa. Meillä kukaan neljästä lapsesta ei ole koskaan kiusannut ja ristiriitoja selvitetään keskustelemalla ja tunneharjotteilla, jos tarvis. Eipä ole usein ollut edes tarvetta.
Empatia ei rankaisemalla synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oletko koskaan kasvattanut lastasi empatiaan?
Siis siihen, että ”ajattele, miltä se kaverista tuntuu? Miltä sinusta tuntuisi, jos Heikki löisi sinua ilman syytä/sinun tapaasi olla naureskeltaisiin porukassa/sinun piirustustasi haukuttaisiin aina?”
Nyt tiukka keskustelu aiheesta Miksi kiusaat?
Jos on mennyt joukon mukana ts. Tyhmyys tiivistynyt, niin sitten kerrot, miksi niin ei kannata tehdä. Se, että puolustaa kiusattua, on vahvan itsetunnon merkki.
Kerro myös, että koulukiusaaminen aiheuttaa vielä aikuisenakin ahdistusta ja jopa itsemurhia - haluaisitko olla osallisena sellaiseen?
Ja vaadi, että kiusaaminen loppuu. Jos kuulet siitä vielä, tulee rangaistus X. Ja pakotat lastasi pyytämään anteeksi kiusatulta.
Kiinnitin huomiota tuohon, että et itkenyt lastesi nähden. Teeppä se heidän nähtensä kun tästä puhutte, sillä voi olla ehkä suurempi vaikutus kun sillä että kylmästi otat pleikkarin viikoksi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä nyt viimein on hyvä aika kohdata oma kiusaaminen ja käsitellä se? Eikä se haittaa jos oma lapsi näkee että itkettää.
Ap, jos sinua on kiusattu, tiedät miltä se tuntuu. Anna lasten nähdä itkusi ja kuulla koko tarinasi niitä hirveimpiä yksityiskohtia myöten. Kerro, miten kiusaaminen on tehnyt sinusta aikuisena työkyvyttömän; kerro, miten se vieläkin vaikuttaa sinuun koko ajan ja on rikkonut sinut. Varmasti kiusaamisen ja työkyvyttömyytesi takia teidän tulotaso on vaatimaton, joten ehkä lapsesi tajuavat kiusaamisen seuraukset ainakin sitten, kun kerrot, että heilläkin olisi enemmän harrastuksia yms., mikäli heidän äitiään ei olisi aikoinaan kiusattu.
Älä kerjää täältä sääliä. Älä uhriudu. Sinä et ole nyt uhri. Olet kiusaajien äiti. TOIMI. Ja tärkeää on, että otat yhteyttä niihin todellisiin uhreihin ja pyydätte anteeksi. TOIMI, tee se, älä lamaannu. Ole muutos. Kiusaaminen ei lopu, ennen kuin aikuiset uskaltavat puuttua. Uskalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Voin kyllä hyvin muuten, mutta saan traumaattisen stressireaktion jos joudun menemään jonnekin työpaikalle."
Kuinkahan paljon meillä on työttöminä/työkyvyttömyyseläkkeellä näitä tapauksia...
Mitä sitten, aiheestahan nuo olisivat työkyvyttömyyseläkkeellä.
Traumaattisen stressireaktion pahimmat aiheuttajat taisivat olla
1. Kidutus
2. Raiskaus
3. Sota
Tutkimusten mukaan raiskaus on pahempi trauma kuin sotatrauma. Raiskaustrauman edelle ei mene kuin kidutustrauma. Näin ovat amatgilaiset kirjoittaneet ja kertoneet.
Eli kyllä raiskaus voi aiheuttaa, esim. lapsuuden traumojen lisäksi, todellakin pysyvän työkyvyttömyyden.
Vierailija kirjoitti:
Koeta kestää kouluaika. Myöhemmin lapsestasi tulee menestyjä!
Melkein kaikki nykyjohtajat ja päälliköt ovat entisiä koulukiusaajia. Poliisin ja upseerin ammattiin se on melkein edellytys.
Olet täysi ka-ke-li
Vierailija kirjoitti:
"Voin kyllä hyvin muuten, mutta saan traumaattisen stressireaktion jos joudun menemään jonnekin työpaikalle."
Kuinkahan paljon meillä on työttöminä/työkyvyttömyyseläkkeellä näitä tapauksia...
Ja mikä kysymys tuo oli olevinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koeta kestää kouluaika. Myöhemmin lapsestasi tulee menestyjä!
Melkein kaikki nykyjohtajat ja päälliköt ovat entisiä koulukiusaajia. Poliisin ja upseerin ammattiin se on melkein edellytys.
Olet täysi ka-ke-li
Noin typerän takia puhelinkin kirjoittaa mitä sattuu.
Olet täysi ka-he-li.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi ei kiusaa jos kotona on asiat hyvin.
t. Entinen kiusaaja, joka purki kotona saamaansa ahdistusta koulussa
Juuri näin. Jos ihminen voi HYVIN niin ei ole mitää tarvetta olla ilkeä toisille. Tämä koskee myös aikuisia. Jos on pas.ka tyyppi niin todennäköisesti on huono olla.
Totta kai reagoit noin, kun kuulet kiusaamisesta ja sinussa herää henkiin se pikkutyttö, jota aikanaan kiusattiin. Ja kun oma lapsesi on kiusaaja, niin sen kiusatun pikkutytön eli sinun silmissä oma lapsi = pahuus. Aika paha ristiriita.
Olet tainnut kasvatuksessa ylikompensoida omia traumojasi. Perheterapiaan vaan koko sakki!