Lapset ja saatanallinen meteli heti aamusta

Miedät on opetettu siihen että aamulla pidetään se turpa kiinni. Muutenkin kukaan ei jaksa nousta kovin aikasten, opetat lapset olemaan hiljaa.

Lapsesta saa lähteä ääntä, viikonloppuna voi vaikka mennä uimahalliin tai sisäleikkipaikkaan (näihin on olemassa kausikortti joka on edullinen valinta, joskus käy usein leikkimässä) jos pakkanen ja leikkipuistot ei kiinnosta, energiaa pitää kuluttaa.

Ei ole väärää säätä, vain vääränlainen vaatetus. Lapset ulos leikkimään riehumisleikkejä. Kiitos. Ei tapakasvatus nyt niin vanhanaikainen konsepti voi olla, ja siihen kuuluu myös se miten käyttäydytään sisätiloissa kerrostalossa!

Minulla on yläkerrassa AP:n perheen rauhallisuustasolla varustettu yh perhe. Toisin kuin muiden naapurien lapset, tämän yläkerran rouvan tyttöjä ei pihalla ikinä näy. Myönnetään, kerran räjähdin yläkerran naapurille kun yövuoron jälkeen klo 7.15(!!!) alkoi siellä suunnalla tavaton loikkiminen ja laukkaaminen, juuri makuuhuoneeni yläpuolella.

Selitykseksi keroi tietäväisenä että tämähän on normaalia elämisen ääntä, että kyllä hän ja hänen lapsensa saa, ja sitäpaitsi hänen tyttärensä vain harjoittelevat keppiheppailua (!!??) siellä.

Noin viisi kuukautta sitten, kun oletettavasti rouva oli tuonut uutta miestä kotiin, alkoi lasten laukkaleikkien muassa kuulua aikuisten rähinää ja kiroilua. Tein nimettömän lasun, minkä jälkeen en ole naapurin kanssa puhunut, on vain naama halveksunnasta vääristyneenä kadonnut paikalta jos minä siihen satun samaan aikaan, ja lapset tuijottavat kuin olisin jokin paha noita. Mutta on sentään myös ollut rauhallista :)

 

millaisia leluja? panostakaa sellaisiin joihin voi laittaa kuulokkeet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää ihan älyttömästi vanhemmat, jotka verhoutuvat ties minkä tekosyyn taakse. On meillä muillakin koulu - ja päiväkoti-ikäisiä, on töitä (itse vielä opiskelen kaiken lisäksi), on kotitöitä ja on harrastuksia.

Mikä ero meissä ap on? Minulla on kolme lasta, ja olemme miehen kanssa vain tehneet sitä kasvatustyötä alusta lähtien. Heränneet aamuisin, raahautuneet ulos leikkipuistoihin ja metsiin. Olemme vieneet pyöräilemään, uimaan, kokeilemaan eri harrastuksia. Olemme keksineet virikkeitä kotona, luoneet säännöt joista ei yleensä jousteta (esim. ruutuaika ja pelipäivät) ja opettaneet käytössäännöt. Eikä meille vain popsahtanut kolmea kilttiä lasta, kyllä sitä aika ajoin on joutunut puremaan hammasta ja karjumaan tyynyyn ja menemään itse muualle rauhoittumaan.

Ja nyt kun ne lapset osaa käyttäytyä, niin sinun kaltaiset vanhemmat ajattelette, että lapsemme vain ovat sellaisia. Typerimmät teistä ajattelevat että huh mitä nössöjä, kun eivät huuda ja riehu ja töni toisia ohi mennessään. Ai että miten ärsyttävää. Seuraavaksi sitten puolustellaan että nokusilläonaadeehoodee. Sitä suuremmalla syyllä se aadeehoodee pitää kasvattaa. Joo, ei ole helppoa, mutta ei ole sillä lapsellakaan sitten muiden kanssa myöhemmin.

Eilen mies oli 2h metsäretkellä lasten kanssa, kun tulivat kotiin niin  3v alkoi vetää potkumopolla patteria päin karjuen kurkku suorana " RYHMÄ HAU ! RYHMÄ HAU ! JÄLLEEN VAUHTI PÄÄLLÄ! " ja 5v meni hyppimään sänkyymme niin että tyynyt lenteli lattialle. Kun sain komennettua ruokapöytään,  alkoivat molemmat kailottaa "PUUHA PETE KAIKEN RIKKOO ! PUUHA PETE !" ja läpsyttää pöytää  eikä syömisestä tullut mitään.  Lopulta sitten karjui mieskin ,että joutuvat parvekkeelle jäähylle jos eivät lopeta.

Tuntuu, että kun käytät noita jossain  leikkipuistossa tai metsäretkellä niin villiintyvät vain pahemmin..

EEEIIIIIHHHHHH VVTTTTUUUUUU ! ! ! ! !

Kyllä tuollaiselle apinalaumalle pitää sotkea aamupuuroon nyrkillinen Pameja, toinen jotain fentanyyliä, kolmas vaikka herskaa tai kokkelia, neljäs unilääkkeitä sekä lihasrelaksantteja ja jälkiruuaksi ottaa nokasta kiinni ja juottaa pikku-kossu per kersa että asettuvat. Ei ne taju kankaalla kovin hirveästi pysty eikä jaksa älämölöä pitää. Jos eivät vielä noilla asetu, niin heymaker leukaperään per kersa, niin varmasti nukkuu vähän aikaa ja on taas rauha maassa.

Vierailija kirjoitti:

Eilen mies oli 2h metsäretkellä lasten kanssa, kun tulivat kotiin niin  3v alkoi vetää potkumopolla patteria päin karjuen kurkku suorana " RYHMÄ HAU ! RYHMÄ HAU ! JÄLLEEN VAUHTI PÄÄLLÄ! " ja 5v meni hyppimään sänkyymme niin että tyynyt lenteli lattialle. Kun sain komennettua ruokapöytään,  alkoivat molemmat kailottaa "PUUHA PETE KAIKEN RIKKOO ! PUUHA PETE !" ja läpsyttää pöytää  eikä syömisestä tullut mitään.  Lopulta sitten karjui mieskin ,että joutuvat parvekkeelle jäähylle jos eivät lopeta.

Tuntuu, että kun käytät noita jossain  leikkipuistossa tai metsäretkellä niin villiintyvät vain pahemmin..

Selvästi katsovat liikaa televisiota kun eivät muuta osaa huutaa kuin lastenohjelmien tunnareita. Eihän 3- vuotiaan pitäisi katsoa ollenkaan televisiota ja sen viisi vuotiaankin vain silloin tällöin vanhemman seurassa. Kirjastosta muuten saa lainattua kirjoja jos ei ole varaa ostaa omia.

Eikö teillä muuten ole parempia kasvatuskeinoja kuin kylmälle parvekkeelle laittamisella uhkaaminen ja vieläpä karjumalla?

P.s LaSu:n voi tehdä myös itsestä ja puolisostaan jos ei oikeasti ymmärrä mitään vanhemmuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Metelöiminen aikaisin aamulla kerrostalossa ei todellakaan kuulu asiaan edes lapsilta, ap on ihan oikeassa kun kyselee neuvoja. Lapsille ei ole hyväksi saada riehua koko valveillaoloaika, koska kasvavat ja kehittyvät aivot täytyy opettaa myös rauhoittumaan. Välillä pitää olla tylsää, ja siihen täytyy lapsenkin tottua ilman riehumista. Muuten tulee ongelmia aikuisena.

Joku jo edellä totesikin, että lasten laittaminen nukkumaan vasta yhdeksän aikaan voisi auttaa. Iltapala ennen iltatoimia, esim. jogurttia taikka ihan puuroa voisi myös auttaa, niin verensokeri pysyy tasaisena aamupalaan saakka. Aamuisin sitten voisi kokeilla vaikka kuunnella musiikkia, jos se vaikka rauhoittaisi lapsia ja ainakin meteli ei tuntuisi niin häiritsevältä, kun olisi muutakin ääntä.

Luulin, että iltapalan antaminen lapsille on itsestäänselvää kaikille. Siis eivätkö kaikki anna iltapalaakaan?

Tuskin teint keinuhevosella kenuu puistossatai laskevat lukumäkeä. 

Kukaan ei jaksa valvoa kauan. Voitsaada burnoutin, jos et saaitse levättyä je pesuettasi kuriin. Ota osaa,olenasunut railakkaiden/riehuvien ryyppyporukoiden naapurissa, joten tiedänoman levon tarpeellisuuden.

Miten monta vuotta sitä pitäisi jaksaa  hokea ettei saa huutaa, eikä juosta? Meillä pojat 9v ja 7v,  JOKA hel""in aamu jumalaton älömölö. Viikonloput alkoivat ennen leikkimällä jotain mahdollisemman ääenkästä, nykyään ne alkavat tappelemalla ! Ja arkiaamuisin ulistaan sitten kun ei haluta kouluun.

Kun saisi joskus juoda aamukahvin ilman, että joku kiljuu samassa tai viereisessä huoneessa!

Vierailija kirjoitti:

Miten monta vuotta sitä pitäisi jaksaa  hokea ettei saa huutaa, eikä juosta? Meillä pojat 9v ja 7v,  JOKA hel""in aamu jumalaton älömölö. Viikonloput alkoivat ennen leikkimällä jotain mahdollisemman ääenkästä, nykyään ne alkavat tappelemalla ! Ja arkiaamuisin ulistaan sitten kun ei haluta kouluun.

Kun saisi joskus juoda aamukahvin ilman, että joku kiljuu samassa tai viereisessä huoneessa!

Olisit saanut ihan kaikkina aamuina jollet olisi niitä muksuja vääntänyt. Nyt joudut odottamaan about 10 vuotta vielä hiljaista aamukahvihetkeä.

Sanokaa nyt sitten viisaammat, miten minä enää tuota lasta kasvatan?!

Lauantai-aamu, klo 7 alkaa patjalla pomppiminen "äiti, äiti herää". Koetan ottaa kainaloon että katsotaanko vaikka tätä kirjaa ja pötkötellään" pam , lapsi lyö kirjalla naamaan. Sitten juoksee hakemaan pomppuponinsa  ja pomppii ympäriinsä " jEEEHUUÖÖÖMMÖÖÖÖÖH!"  Menen selittämään, että nyt pitää olla  hiljaa ja laitan lastenohjelmat päälle, lasta ei kiinnosta. Menen laittamaan kahvia ja puuroa, lapsi vetää  ottaa pikkarit pis ja heittää naamalleni "äiti kato !"  Juon kahvia, lapsi menee huoneeseensa ja laittaa Hevisauruksen cd:n päälle nupit kaakossa. Sitten kaadetaan kaikki legot lattialle ja kiljutaan tuuletusikkunasta 

Ehdotan puistoon menoa, sukat ovat tyhmät ja lempipusero pesussa joten ei  suostu lähtemään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole väärää säätä, vain vääränlainen vaatetus. Lapset ulos leikkimään riehumisleikkejä. Kiitos. Ei tapakasvatus nyt niin vanhanaikainen konsepti voi olla, ja siihen kuuluu myös se miten käyttäydytään sisätiloissa kerrostalossa!

Minulla on yläkerrassa AP:n perheen rauhallisuustasolla varustettu yh perhe. Toisin kuin muiden naapurien lapset, tämän yläkerran rouvan tyttöjä ei pihalla ikinä näy. Myönnetään, kerran räjähdin yläkerran naapurille kun yövuoron jälkeen klo 7.15(!!!) alkoi siellä suunnalla tavaton loikkiminen ja laukkaaminen, juuri makuuhuoneeni yläpuolella.

Selitykseksi keroi tietäväisenä että tämähän on normaalia elämisen ääntä, että kyllä hän ja hänen lapsensa saa, ja sitäpaitsi hänen tyttärensä vain harjoittelevat keppiheppailua (!!??) siellä.

Noin viisi kuukautta sitten, kun oletettavasti rouva oli tuonut uutta miestä kotiin, alkoi lasten laukkaleikkien muassa kuulua aikuisten rähinää ja kiroilua. Tein nimettömän lasun, minkä jälkeen en ole naapurin kanssa puhunut, on vain naama halveksunnasta vääristyneenä kadonnut paikalta jos minä siihen satun samaan aikaan, ja lapset tuijottavat kuin olisin jokin paha noita. Mutta on sentään myös ollut rauhallista :)

 

Räjähdit siitä, että lapsi on hyppinyt kotonaan klo 7:15 eli "päiväsaikaan"? Voi jessus teidän kanssa. Syytön se lapsi sinun vuorotyöhösi on, käytä korvatulppia tai muuta metsään.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt sitten viisaammat, miten minä enää tuota lasta kasvatan?!

Lauantai-aamu, klo 7 alkaa patjalla pomppiminen "äiti, äiti herää". Koetan ottaa kainaloon että katsotaanko vaikka tätä kirjaa ja pötkötellään" pam , lapsi lyö kirjalla naamaan. Sitten juoksee hakemaan pomppuponinsa  ja pomppii ympäriinsä " jEEEHUUÖÖÖMMÖÖÖÖÖH!"  Menen selittämään, että nyt pitää olla  hiljaa ja laitan lastenohjelmat päälle, lasta ei kiinnosta. Menen laittamaan kahvia ja puuroa, lapsi vetää  ottaa pikkarit pis ja heittää naamalleni "äiti kato !"  Juon kahvia, lapsi menee huoneeseensa ja laittaa Hevisauruksen cd:n päälle nupit kaakossa. Sitten kaadetaan kaikki legot lattialle ja kiljutaan tuuletusikkunasta 

Ehdotan puistoon menoa, sukat ovat tyhmät ja lempipusero pesussa joten ei  suostu lähtemään mihinkään.

Vaikea sanoa ilman lapsen ikää. Ainakin poistat väliaikaisesti käytöstä kaikki lelut ja tarvikkeet joita lapsi kehotuksesta huolimatta käyttää väärin/väärään aikaan (pomppuponi, cd-soitin). Sitten lakkaat ehdottamasta ulkoilua ja ilmoitat että nyt ulkoillaan. Ja kun olet kömpinyt pystyyn, annat lapselle huomiota pienen hetken ilman että tarttee heitellä sua pikkareilla tai jos lapsi on riittävän iso niin selität miksi sitä huomiota joutuu odottamaan (itse olen aamu-uninen enkä yhtään jaksaisi kontaktia heti pystyyn kömmittyäni, joskus auttaa se kun lupaan että aamupalan jälkeen äiti katsoo, tekee, ottaa syliin ja vaikka mitä, mutta ensin aamupala).

Miten sinä reagoit noihin huutoihin ja härkkimisiin? Pysäytätkö lapsen sen asian äärelle? Ihan konkreettinen pysäytys, tarvittaessa (satuttamatta) kiinni pitäen ja puhutaan vasta kun lapsi malttaa keskittyä. "Hei, huomasitko että se kirja osui äitiä naamaan? Sattui ihan kunnolla. Et voi riehua kirjan kanssa niin että se osuu muihin, se ei käy. Ymmärrätkö?" Ja lapsi pääsee eteenpäin vasta kun tuntuu että olet saanut häneen oikeasti kontaktin ja sanomasi on oikeasti mennyt perille. Loppuun vielä joku ohje mitä saa tehdä. "Nyt voit mennä omaan huoneeseen ja leikkiä jotain _hiljaista_ leikkiä [ohjeen tarkkuus lapsen iän mukaan]."

Minun kokemuksella nämä ohjeistukset menee paremmin perille silloin kun tilanne ei ole päällä, ts. illalla juttelee lapsen kanssa että "Huomenna on lauantaiaamu, ja lauantaina voidaankin tehdä kivoja juttuja X, Y ja W. Jotta äitikin jaksaa niitä juttuja, niin on tosi tärkeä että on saanut nukkua tarpeeksi, eikö niin? Sovitaanko näin, että jos sinä heräät ennen äitiä, niin teet juttuja A, B ja C, jätetään nämä tarvikkeet vaikka tähän sohvapöydälle valmiiksi, kummanko värityskirjan haluat? Ja jos tulee joku tärkeä asia, niin äitin saa tietysti silloin herättää, mutta on mukavampi herätä vaikka silitykseen ja kuiskutukseen, jos herää siihen että joku hyppää päälle niin siihen ihan säikähtää. Niin että jos tulee asiaa, niin tule kertomaan, mutta ei saa hyppiä tai huutaa. Kokeillaanko tällaista? Minä luulen että sinä osaat jo!"

Ja katsekontakti ja viestiä tukevat ilmeet aina ohjeistaessa, moittiessa, kiittäessä. Pitäisi olla itsestäänselvää mutta kuka sen aina muistaa, helposti menee viereisestä huoneesta huuteluksi tai olan yli ohjeistukseksi.

Naapuri lasten leikkien ääni ei minua haittaa. Sensijaan toisen sinkkunaapurin melu yöllä häiritsee. Kännätään, kiistellään pulloja, paiskotaan ovia, vedetään vessa tai jopa suihkussa käyntiä klo 22 jälkeen jolloin on hiljaisuus! Lapset heräävät kuitenkin vasta aamulla jolloin on ihan ok jo herätäkkin. Älkää syyllistäkö melusta lapsia!

Vierailija kirjoitti:

Naapuri lasten leikkien ääni ei minua haittaa. Sensijaan toisen sinkkunaapurin melu yöllä häiritsee. Kännätään, kiistellään pulloja, paiskotaan ovia, vedetään vessa tai jopa suihkussa käyntiä klo 22 jälkeen jolloin on hiljaisuus! Lapset heräävät kuitenkin vasta aamulla jolloin on ihan ok jo herätäkkin. Älkää syyllistäkö melusta lapsia!

Vastaan varmaan trollille mutta suihkussa saa käydä vaikka kolmeltä yöllä jos haluaa, ei kuulu siihen hiljaisuuden piiriin vessan vedot ja suihkuamiset ja noiden kyttääminen kertoo kyllä sinusta itsestäsi. Lasten kiljunta ja möly taas on semmosia ääniä jotka on aivan eri luokkaa kuin putkien suhina yhtään mihinkään kellonaikaan. Mua ainakin nyppii ihan silmittömästi kakaroiden möykkääminen, töminä ja huuto yläpuolella kun se jatkuu useita tunteja on lähinnä ainaista tappelua joka asiasta. Päättyy siihen että vanhempi huutaa ja homma alkaa uudestaan pian sen jälkeen. Ymmärrän että varmasti uhmaikästen kans on hankalaa eikä lapsi toimi napista painamalla. Mutta siitä nimenomaan pitää valittaa siinä kohtaa jos homma on aivan päätöntä ja haittaa kaikkien elämää. Vanhemmat niistä pennuistaan on vastuussa eikä naapurit.

Opettaja, kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eilen mies oli 2h metsäretkellä lasten kanssa, kun tulivat kotiin niin  3v alkoi vetää potkumopolla patteria päin karjuen kurkku suorana " RYHMÄ HAU ! RYHMÄ HAU ! JÄLLEEN VAUHTI PÄÄLLÄ! " ja 5v meni hyppimään sänkyymme niin että tyynyt lenteli lattialle. Kun sain komennettua ruokapöytään,  alkoivat molemmat kailottaa "PUUHA PETE KAIKEN RIKKOO ! PUUHA PETE !" ja läpsyttää pöytää  eikä syömisestä tullut mitään.  Lopulta sitten karjui mieskin ,että joutuvat parvekkeelle jäähylle jos eivät lopeta.

Tuntuu, että kun käytät noita jossain  leikkipuistossa tai metsäretkellä niin villiintyvät vain pahemmin..

Selvästi katsovat liikaa televisiota kun eivät muuta osaa huutaa kuin lastenohjelmien tunnareita. Eihän 3- vuotiaan pitäisi katsoa ollenkaan televisiota ja sen viisi vuotiaankin vain silloin tällöin vanhemman seurassa. Kirjastosta muuten saa lainattua kirjoja jos ei ole varaa ostaa omia.

Eikö teillä muuten ole parempia kasvatuskeinoja kuin kylmälle parvekkeelle laittamisella uhkaaminen ja vieläpä karjumalla?

P.s LaSu:n voi tehdä myös itsestä ja puolisostaan jos ei oikeasti ymmärrä mitään vanhemmuudesta.

Yksi kysymys:Mitä metsätetkellä oli eväänä? Jotain makeaa ilmeisesti, kun lapset riehaantuivat kotiin tullessaan JA ruoka ei maistunut.

Yleensä ulkoilun älkeen ruoka maistuu ja tuon ikäisille ulkoilun ja ruuan jälkeen unikin.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa nyt sitten viisaammat, miten minä enää tuota lasta kasvatan?!

Lauantai-aamu, klo 7 alkaa patjalla pomppiminen "äiti, äiti herää". Koetan ottaa kainaloon että katsotaanko vaikka tätä kirjaa ja pötkötellään" pam , lapsi lyö kirjalla naamaan. Sitten juoksee hakemaan pomppuponinsa  ja pomppii ympäriinsä " jEEEHUUÖÖÖMMÖÖÖÖÖH!"  Menen selittämään, että nyt pitää olla  hiljaa ja laitan lastenohjelmat päälle, lasta ei kiinnosta. Menen laittamaan kahvia ja puuroa, lapsi vetää  ottaa pikkarit pis ja heittää naamalleni "äiti kato !"  Juon kahvia, lapsi menee huoneeseensa ja laittaa Hevisauruksen cd:n päälle nupit kaakossa. Sitten kaadetaan kaikki legot lattialle ja kiljutaan tuuletusikkunasta 

Ehdotan puistoon menoa, sukat ovat tyhmät ja lempipusero pesussa joten ei  suostu lähtemään mihinkään.

Herää, ole läsnä lapselle, syökää aamupala yhdessä.

Meillä mies tai minä olemme heränneet vauvan ja lasten kanssa ja mitään aamuriehumista ei ole koskaan ollut. Eskari-iässä lapset halusivat olla ja leikkiä keskenään ilman vanhempien valvovaa silmää aamuisin. Kun perusturvallisuus on kerran luotu jatkossa on helpompaa.

Muistakaa ehkäisy. Miksi teitte monta,???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää ihan älyttömästi vanhemmat, jotka verhoutuvat ties minkä tekosyyn taakse. On meillä muillakin koulu - ja päiväkoti-ikäisiä, on töitä (itse vielä opiskelen kaiken lisäksi), on kotitöitä ja on harrastuksia.

Mikä ero meissä ap on? Minulla on kolme lasta, ja olemme miehen kanssa vain tehneet sitä kasvatustyötä alusta lähtien. Heränneet aamuisin, raahautuneet ulos leikkipuistoihin ja metsiin. Olemme vieneet pyöräilemään, uimaan, kokeilemaan eri harrastuksia. Olemme keksineet virikkeitä kotona, luoneet säännöt joista ei yleensä jousteta (esim. ruutuaika ja pelipäivät) ja opettaneet käytössäännöt. Eikä meille vain popsahtanut kolmea kilttiä lasta, kyllä sitä aika ajoin on joutunut puremaan hammasta ja karjumaan tyynyyn ja menemään itse muualle rauhoittumaan.

Ja nyt kun ne lapset osaa käyttäytyä, niin s

Laittakaa lastenkotiin vai tukien takiako niitä lapsia teette???