Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Jälleen pettyminen tapailukumppanin kans

Vierailija
24.11.2018 |

Mikä siinä on? :(

Tapailua useampi kuukausi takana, erittäin lupaavan oloista vieläpä. Molemmat tuntui tykkäävän toisista, yhdessäolo oli mukavaa ja helppoa.
Viimeisen tapaamisen jälkeen, ykskaks kaikki muuttui. Ei ottanut enää yhteyttä, vältteli aiheesta puhumista. Nyt meinasi, että voidaan kyllä nähdä joskus, mutta ei osaa yhtään sanoa milloin.
Ja tämä ei tosiaan ensimmäinen pettymys miesten suhteen.

Miten tässä enää uskaltaa mitään yrittää, kun aina saa pettyä?
On todella rikottu olo.

Kommentit (73)

Vierailija
61/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän deittailu on vaan vähän tämmöistä, lennosta vaihdetaan toiseen :/

Eiköhän toi ole ollut tota maailmansivu? Tuskin mikään nykypäivän ilmiö.

Ennen ei ollut mahdollista saada yhteys niin moneen, joten ei tietenkään ollut samalla tavalla totta. Internet eli apit puhelimessa ovat tuoneet tämänkin ilmiön aivan uudelle tasolle.

Eikös tämä ole kuitenkin myös hyvä asia. Ennen oli tosiaan pakko tyytyä niihin mitä naapurikylästä löytyi ja moni "sielunkumppani" jäi löytymättä.

Varmasti joo, mutta miksei silti voi suoraselkäisesti kertoa toiselle, että ei koe tästä tulevan mitään, jatketaan siis eri suuntiin ja toivotan sulle hyvää elämää? Tässä taitaa ap:ta (ja lukuisia kohtalotovereitaan, miehiä ja naisia) kismittää se, kun nykyään vain vaietaan ja paetaan, jos alkaa ahistaa tai löytyy se parempi kumppaniehdokas. Että miksei piru vie voi PUHUA asioista, eikä vaan feidata. No, itse uskon karmaan tässäkin.

Ja millähän vuosikymmenellä näin EI olisi tehty? Ei mulla (1970- ja 1980-luvuilla) ollut yhtäkään muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kestänyttä suhdetta, jossa mies olisi antanut jonkun meriselityksen, miksi en enää kiinnosta. Onhan se tietysti kurjaa tulla dumpatuksi, mutta sellaista elämä nyt vaan on. 

Dumpatuksi tuleminen on elämää, tietysti. Mutta onko meidän kerta kaikkiaan oltava ihan sujut sen kanssa, että ihmisiä kohdellaan miten sattuu. Viis tunteistaan. Tässä tarkoitan tuota katoamista, pakoilua. Sanokoon dumppaaja mielummin vaikka minkä selityksen, kunhan sanoo jotain. Miksi me toimimme näin? Tiedämme moni itsekin, ettei se kivalta tunnu, jos joku vaan häviää kuin suolikaasu aavikolle lyhyen tapailun jälkeen. Itselleni riittäisi pelkkä "sori, en pystykään tähän." ja olisin sen kanssa ok. Nyt ei natsannut sitten.

Mä luulen, että moni pelkää kysymyksiä. Siis ettei toiselle riitäkään vain "sori, en pystykään tähän" vaan alkaa tulla kysymyksiä, miksi et pysty. Sitten joudut keksimään jonkin diplomaattisen valheen, jolla päästä eroon kiusallisesta tilanteesta. Tosiasiassahan dumppaamisen syyt ovat yleensä:

- löysin paremman

- haluan paremman

- sain jo sinulta sen mitä halusinkin

- kyllästyin sinuun 

- haluankin olla vielä sinkku

Vierailija
62/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se haluaa vähän rauhaa. Onko ääri-introvertti?

Jos sosiaalinen ja energinen, niin sitten vähän huolestuttavampaa.

Miten tiheään olitte aiemmin nähneet?

Ei ole kyllä introvertti.
Nähtiin kerran-pari viikossa, väliin vietettiin viikonloppuöitä yhdessä.

Että kyllähän näitä tapaamisia ehti useamman kuukauden aikana tulla ja aina oli niin kivaa yhdessä.

Mutta tosiaan, eipä tässä enää auta olla yllättynyt. En taida olla ainoa tällaista kohdannut ihminen.

Se vaan, että olisi tosiaan halunnut nähdä vielä joskus, kiitos mutta ei kiitos, en miksikään varapanoksi ala.

Jos mies on oikeasti kiinnostunut, niin hän haluaa nähdä joka päivä jopa jo ensitreffien jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykypäivän deittailu on vaan vähän tämmöistä, lennosta vaihdetaan toiseen :/

Eiköhän toi ole ollut tota maailmansivu? Tuskin mikään nykypäivän ilmiö.

Ennen ei ollut mahdollista saada yhteys niin moneen, joten ei tietenkään ollut samalla tavalla totta. Internet eli apit puhelimessa ovat tuoneet tämänkin ilmiön aivan uudelle tasolle.

Eikös tämä ole kuitenkin myös hyvä asia. Ennen oli tosiaan pakko tyytyä niihin mitä naapurikylästä löytyi ja moni "sielunkumppani" jäi löytymättä.

Varmasti joo, mutta miksei silti voi suoraselkäisesti kertoa toiselle, että ei koe tästä tulevan mitään, jatketaan siis eri suuntiin ja toivotan sulle hyvää elämää? Tässä taitaa ap:ta (ja lukuisia kohtalotovereitaan, miehiä ja naisia) kismittää se, kun nykyään vain vaietaan ja paetaan, jos alkaa ahistaa tai löytyy se parempi kumppaniehdokas. Että miksei piru vie voi PUHUA asioista, eikä vaan feidata. No, itse uskon karmaan tässäkin.

Ja millähän vuosikymmenellä näin EI olisi tehty? Ei mulla (1970- ja 1980-luvuilla) ollut yhtäkään muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen kestänyttä suhdetta, jossa mies olisi antanut jonkun meriselityksen, miksi en enää kiinnosta. Onhan se tietysti kurjaa tulla dumpatuksi, mutta sellaista elämä nyt vaan on. 

Dumpatuksi tuleminen on elämää, tietysti. Mutta onko meidän kerta kaikkiaan oltava ihan sujut sen kanssa, että ihmisiä kohdellaan miten sattuu. Viis tunteistaan. Tässä tarkoitan tuota katoamista, pakoilua. Sanokoon dumppaaja mielummin vaikka minkä selityksen, kunhan sanoo jotain. Miksi me toimimme näin? Tiedämme moni itsekin, ettei se kivalta tunnu, jos joku vaan häviää kuin suolikaasu aavikolle lyhyen tapailun jälkeen. Itselleni riittäisi pelkkä "sori, en pystykään tähän." ja olisin sen kanssa ok. Nyt ei natsannut sitten.

Tavismiehenkin pitäisi naisten mielestä vain hyväksyä roolinsa pakolisessa selibaatissa, kun nainen mulukkutalkoilee ja sitten alkaa heti kun vain neidille, sopii perustaa perhettä.

Huomaatko että puhut ihan eri asiaa kun et agendasi jankkaamiselta edes viitsi perehtyä keskusteluun. Kyse on siitä ettei ghostattaisi toista. Koskee sekä miehiä että naisia.

Vierailija
64/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se haluaa vähän rauhaa. Onko ääri-introvertti?

Jos sosiaalinen ja energinen, niin sitten vähän huolestuttavampaa.

Miten tiheään olitte aiemmin nähneet?

Ei ole kyllä introvertti.
Nähtiin kerran-pari viikossa, väliin vietettiin viikonloppuöitä yhdessä.

Että kyllähän näitä tapaamisia ehti useamman kuukauden aikana tulla ja aina oli niin kivaa yhdessä.

Mutta tosiaan, eipä tässä enää auta olla yllättynyt. En taida olla ainoa tällaista kohdannut ihminen.

Se vaan, että olisi tosiaan halunnut nähdä vielä joskus, kiitos mutta ei kiitos, en miksikään varapanoksi ala.

Jos mies on oikeasti kiinnostunut, niin hän haluaa nähdä joka päivä jopa jo ensitreffien jälkeen.

Heti alusta asti, ensimmäisistä treffeistä alkaen sovittiin että tapaamisia olisi tässä kohtaa tämän verran.

Molempien elämäntilanne ei suo jokapäiväisiä tapaamisia juuri nyt ja se oli aivan ok.

Silti aina innolla yhdessä lyötiin päiviä lukkoon ja odotettiin niitä innolla.

Nyt sit tosiaan ilmoittaa, että ehkä me vielä joskus voidaan nähdä. Just. No eipä taideta nähdä..

Ap

Vierailija
65/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se haluaa vähän rauhaa. Onko ääri-introvertti?

Jos sosiaalinen ja energinen, niin sitten vähän huolestuttavampaa.

Miten tiheään olitte aiemmin nähneet?

Ei ole kyllä introvertti.

Nähtiin kerran-pari viikossa, väliin vietettiin viikonloppuöitä yhdessä.

Että kyllähän näitä tapaamisia ehti useamman kuukauden aikana tulla ja aina oli niin kivaa yhdessä.

Mutta tosiaan, eipä tässä enää auta olla yllättynyt. En taida olla ainoa tällaista kohdannut ihminen.

Se vaan, että olisi tosiaan halunnut nähdä vielä joskus, kiitos mutta ei kiitos, en miksikään varapanoksi ala.

kuuleppas, minun korvaani välittömästi särähti sinun oma asenteesi tätä miestä kohtaan. Sanoyt että "tapailukumppani", ET: POIKAKAVERI: ja siis USEITA kuukausia harrastitte seksiä. No miten se on edes mahdollista että alat seksisuhteeseen ennen sitoutumista? Siis ennen kuin let käynyt vakavan keskustelun että mitä me olemme toisillemme tai mitä ajattelet minusta tai  onko sulla muita/tapaatko muita/ onko sulla nettideittailu profiili viellä avoimena...jne.

Tässä se sinun ongelmasi on. Et VAATINUT SUORAA vastausta kysymykseen mitä sinä merkkaat hänelle, ja seksisuhde täydessä toiminnassa kuukausi kaupalla. Sen menetät mitä ei vaadi itselleen. Itse en olisi aLKANUT PELKÄKsI SESIKUMPPANIKSI ENENN KUN tiedän varmudella että mintä minä OKEASTi merkitsen hänelle. Vai onko tämä vaan odottelua kunnes hän tapaa sen OIKEAN?

joskus me luullaan, muttei toedetä mitä toinen ajattelee.

Tuo ongelma tulee eteen juuri silloin kun deittaillaan niitä oman tason reilusti ylittäviä "tavismiehiä". Ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle ja keskustella suhteen tilasta ennen kuin mennään lakanoiden väliin. Ollaan vaan hiljaa ja hengitetään tosi kevyesti ettei unelmamies hermostuisi ja häipyisi. Ja mies sitten kuitenkin häipyy kun kyllästyy panosuhteeseen tai löytää kiinnostavamman sitä virkaa toimittamaan.

Vierailija
66/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se haluaa vähän rauhaa. Onko ääri-introvertti?

Jos sosiaalinen ja energinen, niin sitten vähän huolestuttavampaa.

Miten tiheään olitte aiemmin nähneet?

Ei ole kyllä introvertti.
Nähtiin kerran-pari viikossa, väliin vietettiin viikonloppuöitä yhdessä.

Että kyllähän näitä tapaamisia ehti useamman kuukauden aikana tulla ja aina oli niin kivaa yhdessä.

Mutta tosiaan, eipä tässä enää auta olla yllättynyt. En taida olla ainoa tällaista kohdannut ihminen.

Se vaan, että olisi tosiaan halunnut nähdä vielä joskus, kiitos mutta ei kiitos, en miksikään varapanoksi ala.

Jos mies on oikeasti kiinnostunut, niin hän haluaa nähdä joka päivä jopa jo ensitreffien jälkeen.

Heti alusta asti, ensimmäisistä treffeistä alkaen sovittiin että tapaamisia olisi tässä kohtaa tämän verran.

Molempien elämäntilanne ei suo jokapäiväisiä tapaamisia juuri nyt ja se oli aivan ok.

Silti aina innolla yhdessä lyötiin päiviä lukkoon ja odotettiin niitä innolla.
Nyt sit tosiaan ilmoittaa, että ehkä me vielä joskus voidaan nähdä. Just. No eipä taideta nähdä..

Ap

Mies ei siis ghostannut sua vaan teki selväksi, että olet siirtynyt friendzonelle. Mitä olisit halunnut hänen sanovan? Että kiitos ja hyvää loppuelämää? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

tää "tapailukumppai" sanana jo on ihan  pelletouhua, vbähän kun joku uusi sana. Mitä s e on? Mulla kai oli joku samanlainen viritelmä menossa. Mies ei KOSKAAN saanu kysyttyä suoraan että aletaanko seurustelemaan ja ollaan "exclusiivisia" tostemme suhteen, eli ei mitään muita ihmisiä haeta.

No, en ollut varma koko suhteesta, mutta jatkoin tapailua. Samalla juttelin muiden potentiaalisten miesten kanssa, vähän huonolla omallatunnolla.- Rakastuin päätä pahkaa toiseen. Se ei edenny. Tää alkueräinen ei vieläkään ottanut asioita puheeksi, se on loppu nyt kai...

koko hommasta jäi outo tune, onko toi mun exä vai mikä? Seurusteltiinko me vai ei? Tavallaan kyllä vaikkei mitään sovittu suoraan....otappa näistä selvä, halutaan kaikki, mut pidetään ovet avoimena...

Miksi et itse ottanut asiaa puheeksi hänen kanssaan ja kysynyt missä mennään?

Vierailija
68/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kovasti ihastunut mieheen ja hänkin sanoo tykkäävänsä minusta. Tutustiin tinderin kautta reilu 3 kk sitten. En kuitenkaan tässä vaiheessa vielä odota, että mies tietää, olenko hänen loppuelämän suhteensa. En itsekään sitä vielä tiedä miehestä. Hyvältä tuntuu tällä hetkellä. Kurjalta tietenkin tuntuu, jos toisen tunteet hiipuvat. Silloin odottaisi, että toinen kertoisi siitä aikuismaisesti. Eikös tuossa aloittajan tapauksessa mies kertonutkin, ettei ole enää kiinnostunut tapailemaan? Eli hän toimi ihan asiallisesti. Minkä sille mahtaa, jos ihastus lopahtaa, ei sitä väkisinkään kannata suhdetta jatkaa, jos itsestä ei siltä tunnu.

Mutta eihän se näin mennyt.

Jos tähän mennessä on tavattu useampi kerta viikossa, öitäkin yhdessä.

Aina suunniteltu yhdessä tapaamisia molempien aikataulujen mukaan.

Sit viimeisen tapaamisen jälkeen ei enää kuulu mitään, ei vastaile viesteihin ja tapaamisista kysyttäessä vastaa, että ehkä joskus.

Kun kysyy, miksi vastaa noin, mikä tuli niin ei saa perusteluja. Eli olen aivan tietämätön mikä tuli..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kovasti ihastunut mieheen ja hänkin sanoo tykkäävänsä minusta. Tutustiin tinderin kautta reilu 3 kk sitten. En kuitenkaan tässä vaiheessa vielä odota, että mies tietää, olenko hänen loppuelämän suhteensa. En itsekään sitä vielä tiedä miehestä. Hyvältä tuntuu tällä hetkellä. Kurjalta tietenkin tuntuu, jos toisen tunteet hiipuvat. Silloin odottaisi, että toinen kertoisi siitä aikuismaisesti. Eikös tuossa aloittajan tapauksessa mies kertonutkin, ettei ole enää kiinnostunut tapailemaan? Eli hän toimi ihan asiallisesti. Minkä sille mahtaa, jos ihastus lopahtaa, ei sitä väkisinkään kannata suhdetta jatkaa, jos itsestä ei siltä tunnu.

Mutta eihän se näin mennyt.

Jos tähän mennessä on tavattu useampi kerta viikossa, öitäkin yhdessä.

Aina suunniteltu yhdessä tapaamisia molempien aikataulujen mukaan.

Sit viimeisen tapaamisen jälkeen ei enää kuulu mitään, ei vastaile viesteihin ja tapaamisista kysyttäessä vastaa, että ehkä joskus.

Kun kysyy, miksi vastaa noin, mikä tuli niin ei saa perusteluja. Eli olen aivan tietämätön mikä tuli..

Mä voin kertoa: miehen kiinnostus suhun lopahti. 

Vierailija
70/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se haluaa vähän rauhaa. Onko ääri-introvertti?

Jos sosiaalinen ja energinen, niin sitten vähän huolestuttavampaa.

Miten tiheään olitte aiemmin nähneet?

Ei ole kyllä introvertti.
Nähtiin kerran-pari viikossa, väliin vietettiin viikonloppuöitä yhdessä.

Että kyllähän näitä tapaamisia ehti useamman kuukauden aikana tulla ja aina oli niin kivaa yhdessä.

Mutta tosiaan, eipä tässä enää auta olla yllättynyt. En taida olla ainoa tällaista kohdannut ihminen.

Se vaan, että olisi tosiaan halunnut nähdä vielä joskus, kiitos mutta ei kiitos, en miksikään varapanoksi ala.

Jos mies on oikeasti kiinnostunut, niin hän haluaa nähdä joka päivä jopa jo ensitreffien jälkeen.

Hei yleensä aikuisilla ihmisillä on töitä, harrastuksia, ystäviä ja jo valmiiksi oma elämä niin ettei sitä heti roikuta toisessa kun hukkuva. Voi olla myös välimatkaa että tapailu on harvempaa. Onhan sekin ihana kun suhteen alussa on toista kokoajan pikku ikävä eikä käy heti tylsäks.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kovasti ihastunut mieheen ja hänkin sanoo tykkäävänsä minusta. Tutustiin tinderin kautta reilu 3 kk sitten. En kuitenkaan tässä vaiheessa vielä odota, että mies tietää, olenko hänen loppuelämän suhteensa. En itsekään sitä vielä tiedä miehestä. Hyvältä tuntuu tällä hetkellä. Kurjalta tietenkin tuntuu, jos toisen tunteet hiipuvat. Silloin odottaisi, että toinen kertoisi siitä aikuismaisesti. Eikös tuossa aloittajan tapauksessa mies kertonutkin, ettei ole enää kiinnostunut tapailemaan? Eli hän toimi ihan asiallisesti. Minkä sille mahtaa, jos ihastus lopahtaa, ei sitä väkisinkään kannata suhdetta jatkaa, jos itsestä ei siltä tunnu.

Mutta eihän se näin mennyt.

Jos tähän mennessä on tavattu useampi kerta viikossa, öitäkin yhdessä.

Aina suunniteltu yhdessä tapaamisia molempien aikataulujen mukaan.

Sit viimeisen tapaamisen jälkeen ei enää kuulu mitään, ei vastaile viesteihin ja tapaamisista kysyttäessä vastaa, että ehkä joskus.

Kun kysyy, miksi vastaa noin, mikä tuli niin ei saa perusteluja. Eli olen aivan tietämätön mikä tuli..

No nyt omanarvon tuntoa sen verran kehiin ettet enään ainakaan mene mitään perään kyselemään. Noin ruman tempun jälkeen pyrkisin itse olemaan vastaamatta vaikka mies vielä joskus yrittäiskin uida liiveihin.

Vierailija
72/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kovasti ihastunut mieheen ja hänkin sanoo tykkäävänsä minusta. Tutustiin tinderin kautta reilu 3 kk sitten. En kuitenkaan tässä vaiheessa vielä odota, että mies tietää, olenko hänen loppuelämän suhteensa. En itsekään sitä vielä tiedä miehestä. Hyvältä tuntuu tällä hetkellä. Kurjalta tietenkin tuntuu, jos toisen tunteet hiipuvat. Silloin odottaisi, että toinen kertoisi siitä aikuismaisesti. Eikös tuossa aloittajan tapauksessa mies kertonutkin, ettei ole enää kiinnostunut tapailemaan? Eli hän toimi ihan asiallisesti. Minkä sille mahtaa, jos ihastus lopahtaa, ei sitä väkisinkään kannata suhdetta jatkaa, jos itsestä ei siltä tunnu.

Mutta eihän se näin mennyt.

Jos tähän mennessä on tavattu useampi kerta viikossa, öitäkin yhdessä.

Aina suunniteltu yhdessä tapaamisia molempien aikataulujen mukaan.

Sit viimeisen tapaamisen jälkeen ei enää kuulu mitään, ei vastaile viesteihin ja tapaamisista kysyttäessä vastaa, että ehkä joskus.

Kun kysyy, miksi vastaa noin, mikä tuli niin ei saa perusteluja. Eli olen aivan tietämätön mikä tuli..

Mä voin kertoa: miehen kiinnostus suhun lopahti. 

Niin kai sitten.

Viimeisellä tapaamisella kertoo, miten onnelliseksi hänet teen ja puhuu tulevasta.

Siitä pari päivää, niin kiinnostus on loppu.

Vielä suuremmalla syyllä saa nyt viritykset jäädä, jos sieltä suusta voi päästää mitä tahansa tarkoittamatta niitä.

Eihän silloin voi yhtään uskoa mitä toinen tunteilee?

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/73 |
25.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen kovasti ihastunut mieheen ja hänkin sanoo tykkäävänsä minusta. Tutustiin tinderin kautta reilu 3 kk sitten. En kuitenkaan tässä vaiheessa vielä odota, että mies tietää, olenko hänen loppuelämän suhteensa. En itsekään sitä vielä tiedä miehestä. Hyvältä tuntuu tällä hetkellä. Kurjalta tietenkin tuntuu, jos toisen tunteet hiipuvat. Silloin odottaisi, että toinen kertoisi siitä aikuismaisesti. Eikös tuossa aloittajan tapauksessa mies kertonutkin, ettei ole enää kiinnostunut tapailemaan? Eli hän toimi ihan asiallisesti. Minkä sille mahtaa, jos ihastus lopahtaa, ei sitä väkisinkään kannata suhdetta jatkaa, jos itsestä ei siltä tunnu.

Mutta eihän se näin mennyt.

Jos tähän mennessä on tavattu useampi kerta viikossa, öitäkin yhdessä.

Aina suunniteltu yhdessä tapaamisia molempien aikataulujen mukaan.

Sit viimeisen tapaamisen jälkeen ei enää kuulu mitään, ei vastaile viesteihin ja tapaamisista kysyttäessä vastaa, että ehkä joskus.

Kun kysyy, miksi vastaa noin, mikä tuli niin ei saa perusteluja. Eli olen aivan tietämätön mikä tuli..

Mä voin kertoa: miehen kiinnostus suhun lopahti. 

Niin kai sitten.

Viimeisellä tapaamisella kertoo, miten onnelliseksi hänet teen ja puhuu tulevasta.

Siitä pari päivää, niin kiinnostus on loppu.

Vielä suuremmalla syyllä saa nyt viritykset jäädä, jos sieltä suusta voi päästää mitä tahansa tarkoittamatta niitä.

Eihän silloin voi yhtään uskoa mitä toinen tunteilee?

Ap

Sanojen sijaan kannattaa miettiä tekoja. Tapasitko hänen vanhempiaan tai sisaruksiaan? Kun vietitte aikaa hänen kavereidensa kanssa, miten hän silloin kohteli sinua? Pitikö kädestä, halaili ja osoitti hellyyttä? Millä muilla tavoin hän otti sinut mukaan omaan elämäänsä?